Jääkiekkokeskustelun monet ulottuvuudet

Palannen tähän jäsenen @peterra ansiokkaaseen avaukseen tarkemmin tuonnempana, kun on aikaa ja tietokone käytössä. Heitetään kuitenkin yksi huomio mukaan jo nyt:

Jatkoaika tekee ajoittain yksittäisiä, aivan loistavia juttuja. Olen osittain avauksen linjoilla, että osin Jatkoajassa määrällä pyritään korvaamaan laatua. En pidä tuota laaja-alaisuutta sinänsä ongelmana, koska tuota kautta tulee edes pinnallisesti perehdyttyä sellaisiinkin sarjoihin ja sarjatasoihin, joita muuten ei tulisi seurattua.

Jatkoajan ehdoton helmi on kuitenkin tämä parin vuoden takainen juttu:


Nämä tämänkaltaiset asiasisällöltään ja visuaaliselta ilmeeltään huikeat poikkeustapaukset on edelleen parasta Jatkoaikaa. Valitettavan harvinaisia vain…

Sihvosen mainetta ei kannata somen kautta arvioida. Tuo on niin paljon tökkinyt Valavuoren ja Seppäsen suuntaan, että Eskon ja Allun fanipojat on aina ulisemassa, kun Johtava avaa suunsa…

4 tykkäystä

Vastahan se jossain kehui Seppästä, tosin toimittajauran alkuvaiheista.

Ja miten varainkeruumiehellä vielä löytyy jotain fanipoikia?

Mikä on sinänsä loogista, että toimittajauransa alkuvaiheet Seppänen oli töissä Urheilulehdessä, toimenkuvanaan Sihvosen kumartelu.

3 tykkäystä

Aloitan omat analyysini kaksikosta

Vesa Rantanen & Tuomas Nyholm

Kirjoitin aiemmin, että aikanaan tämä kaksikko ärsytti minua suuresti. Silloin he olivat avoimessa ■■■■■■■■■■■■■■■ Petteri Sihvosen kanssa ja siinä missä Sihvonen analysoi peliä (joskus liiankin) syvällisesti nimenomaan pelikirjan kautta julisti Rantanen mm. että “Ei jääkiekko ole mikään pelikirja-peli!”. Jo silloin Rantanen & Nyholm korostivat jääkiekon luonnetta pelaajien pelinä ja pelin fyysisiä elementtejä. Tietyllä tapaa sama jatkuu edelleen. Rantanen on yleensä ensimmäisenä kirkumassa kuinka pelaajien pitää pitää pää ylhäällä ja miten ei voi luistella pää munissa keskialueella. Samalla varsinkin Rantanen puhuu usein itsensä pussiin eli vaahtoaa ensin asian toista laitaa ja sitten toista onnistuen samassa puheenvuorossa sekä kritisoimaan pelin fyysisyyttä (“ei Liigassa enää osata ottaa taklauksia vastaan” ja “vauhdit ovat kasvaneet satakertaisiksi”) että ihannoimaan (“et sä jumankauta voi mennä kääntään selkää”) sitä.

Joku joskus linkkasikin tänne kuvan Nyholmista IFK:n pelipaita päällä ja ei kai se suuri salaisuus ole, että kaksikko on IFK:n brändilätkän pää-äänitorvia Suomessa. Muistan lukeneeni, että ainakin Nyholm on aikanaan hengaillutkin aika paljon Nordiksella IFK-pelaajien kanssa. Tämä kaikki ilmenee mm. IFK:n medianäkyvyytenä IS:ssä ja kaksikon läsnäolona stadin kingien otteluiden studioissa. Lisäksi voidaan ajatella vaikka sitä, miten he nostivat Sailion suureksi sankariksi, kun hän ei ajanut Kerhon pakkia (Nikkilä) levyksi vaan himmasi vauhtiaan, vaikka olisi ollut paikka finleymäiseen ajoon. Samaan aikaan Finleyn niitit ovat herrojen mielestä ihan ok toimintaa. Myös Taavi Vartiainen on Rantasen mielestä Pelicansin kokoonpanossa ainoastaan vastustajan telomista varten ja Vartiaisen taklaus KalPan Mikkolaan oli törkeä vahingoittamisyritys nuoreen suomalaiseen tulevaisuuden toivoon. Hyvin harvoin (jos koskaan) he puhuvat IFK:n kolttosista tähän sävyyn. Sen sijaan Rantanen usein toteaa, kuinka Finley nyt vaan on liian kova taklaaja tähän Liigaan vähän voi voi -mentaliteetilla. Finleyn taklauksesta Miklikiin tehtiin vielä erillinen video, miten puhdas niitti oli kyseessä, mutta muista pommeista ei vastaavia ole juuri näkynyt.

Kaksikko edustaa selvää äijä-mentaliteettiä, jonka hyvä puoli on, että asioista puhutaan suoraan ja kaunistelematta. Aiheen ympärillä ei kierrellä ja kaarrella, vaan esimerkiksi haastateltavilta kysytään kohtisuoraan maalitauluun osuvia kysymyksiä. Kuvia ei myöskään kumarrella turhaan ja esim. Liigan tj Kallioniemi joutui suht kovaan tenttaukseen. Ari Vallin on muuten siitä hyvä vahvistus Nelosen studiotiimiin, että pelaajat usein puhuvat hänelle muutakin kuin pelkkää hokijargonia. Se on ymmärrettävää, sillä Vallin on ikään kuin “yksi meistä”, mitä taas toimittajat eivät ole.

Kaikesta edellä olevasta huolimatta Rantanen & Nyholmia kuuntelee mielellään. Osasyynä tähän on syvällisen analyysin puute suomalaisessa jääkiekon mediakentässä (Sihvosen lopetettua Urheilulehdessä) ja kyseinen kaksikko on likimain ainoa, joka siihen pyrkii edes jossain määrin. Myös läppä on ihan hauskaa ja vaikka Rantasella välillä karkaa homma lapasesta, niin aika hyvin Nyholm on hänet palauttanut takaisin raiteileen. Pidänkin Nyholmista studioisäntänä ja Rantanenkin osuu usein asian ytimeen. Toisinaan liiallinen IFK-keskeisyys hieman häiritsee, kun vastustajan analysointi hieman “unohtuu” heiltä. Nokelainen on ollut parhaita kommentaattoreita Nelosen lähetyksissä toisin kuin Kölli Kortelainen, vaikka jälkimmäinenkin on parantanut “otteitaan”.

7 tykkäystä

Kölli on kyllä parantanut siitä, mitä oli joskus, vaikka hänelläkin tuo IFK-sydän puskee herkästi läpi. Ei kai väreissä sinänsä väärääkään ole, mutta esim. Niinimaan puolueellisuus viime kaudella meni aivan yli.

Vaikka monet haukkuivat Niinimaata niin mielestäni hän oli ihan hyvä kommentaattori. :slight_smile:

1 tykkäys

[quote=“Virvelia_kainaloon, post:7, topic:5135”]
Vastahan se jossain kehui Seppästä, tosin toimittajauran alkuvaiheista
[/quote]Totta, ei Esko Sihvosen maalitauluna Hanen tapaan ole. On tuonne Seppäsen suuntaankin kuittia mennyt, kun Sihvonen on noista affi-pelleilyistä ärähdellyt. Joku toki voisi sitä pitää hieman kaksinaismoralistisena, kun huomioi, missä Johtavan blogia ylläpidetään.

Tavallaan olen jopa sitä mieltä, että Seppäsestä olisi voinut tulla ainakin Suomen mittakaavalla ihan pätevä urheilutoimittajakin. Toki siellä oli ongelmia, kuten se jatkuva, täysin ylimenevä provoaminen. Toisaalta, paljonko tuostakin pitäisi laittaa UL:n/Röngän piikkiin? Kyllä Esko kuitenkin osasi ihan ok kirjoittaa, varsinkin sellaisia fiilistely-juttuja, että olisi tuo voinut urheilutoimittajanakin selviytyä. Tosin, ei tuosta mitään suurta pelin analyyttistä raportoijaa saatu olis Johtavan manttelinperijäksii…

Koska: Elämäm kova korkea koulu (…ja kaikki sen variaatiot)


Tuo Nyholm & Rantanen kaksikko on kyllä kiitettävästi mielipiteitä jakava. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että herrat tekevät hyviä juttuja, mutta yhtä varma olen siitä, että tuleehan sieltä hirveää paskaakin. Ikävintä on se, että nuo hyvät ja paskat jutut jakautuvat kaikkiin kanaviin. Niin videotuomareissa, Radio Rockille tehtävässä Total Hockey Foreverissä, herrojen kirjoittamissa jutuissa kuin nykyisen Ruudun pestin myötä herroilta on nähty timanttisia vetoja ja toisaalta puhdasta paskaa.

Osittain tuo johtunee mainitusta tarpeesta piikitellä Sihvosen suuntaan, mikå tuntuu jatkuvan edelleen “Pelikirjan sahaamisineen”, vaikka Sihvonen on jo poistunut näyttämöltä. Osittain kyse lienee värilaseista ja osittain kyse lienee vain puhtaasti shown-vetämisestä, mikä välillä menee yli. Kuitenkin kun vastapainona on esimerkiksi noita oikeasti asiallisesti osiin purettuja taklaustilanteita analysoituna Videotuomarien tms. lähetyksien muodossa, niin ei herrojen lajituntemusta täysin osaamattomana jaksa pitää. Mainittu huumorikin toimii ajoittain, mutta välillä menee “hiukan” omien pierujen haisteluksi, mikä puolestaan ei kuluttajalle oikein avaudu.

Heitetään loppuun vielä yksi nosto sivuten Tikua ja Takua. Jostain sieltä IS:n tallista esiin kaivautunut Sami Hoffrén. Hoffa on ainakin tällä hetkellä oma suosikkini kotimaisten jääkiekkotoimittajien joukossa. Kirjoittaa hyvin ja mukavalla asialinjalla, mikä ei ole noille Nyholmin & Rantasen varjosta IS/US -toimittajiksi kehittyneiden joukossa ihan itsestäänselvyys. Pääosin ainakin on pidättäytynyt myös turhien huhujen levittelystä, jos tietoa ei ole. Sääli, ettei kirjoita Liiga-kiekosta tällä hetkellä, mutta samaan aikaan mukava, että NHL:stä voi lukea suomeksikin kohtuullisen pätevää juttua.

5 tykkäystä

Tästä olen sen verran eri mieltä, että noissa Urheilulehden tekemissä videoissa on kyse haastattelusta. Eli ei siinä ole tarkoituskaan, että kaksi tasavertaista keskustelisivat.

Minun mielestäni Urheilulehden pelillinen sisältö on aivan timanttista. Se on tosin hivenen tippunut Sihvosen lähdettyä. En oikein pitänyt tästä “Johtava” -brändihahmosta. Sihvonen osasi kuitenkin kirjoittaa hyvällä tapaa provokatiivisesti. Yleensä Sihvosen jutut oli aina pakko lukea, vaikka samalla myös tiesi, että verenpaine tulee nousemaan. Ne jutut laittoivat ajattelemaan. Sama asiallisen provokaation linja on aika hyvin saatu vietyä koko printtilehden läpi. Se perustuu mielestäni juuri siihen, että ketään ei kumarrella. Lisäksi lehdellä on ylivertainen kyky tarkastella urheilun yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, erityisesti Jari Kupilan teksteissä.

Urheilulehden sometoiminta taas ärsyttää. Ymmärtääkseni siinä näkyy edelleen Seppäsen kädenjälki. Puistattaa aina, kun FB-päivitys alkaa sanoilla, “Iske LIKE, jos…”. Myös nettijuttujen otsikointi on aivan iltapäivälehtien tasoa, vaikka itse jutut ovat enemmän sitä Suomen kuvalehti -kamaa. Siinä Urheilulehti on viime aikoina parantanut, että netissä on myös kirjoitettuja juttuja. Jossain vaiheessa puskivat niin valtavasti sitä videotuotantoa, ettei oikein mitään kirjoitettua laitettu yleisempään jakoon.

1 tykkäys

Mikä kiinnittää huomiota jääkiekkomedian lähtökohdissa ja agendassa on se, että Nyholm-Rantanen & co joutuvat nykyään keskittymään pääosin omaan liigaan. Videotuomarit ym ovat jääneet vähälle. Rantasella on toimittajana NHL-tausta, jossa hän on edelleen liikaa kiinni pysytäkseen tasaiseen ja kiinnostuneeseen liigan seuraamiseen. Nyholm on toimittajana tasaisempi ja neutraalimpi eikä NHL agenda tule niin vahvasti esiin vaan työ on sujuvampaa.

Urheilulehdessä seurataan rinnakkain mutta erikseen NHL:ää ja liigaa, molemmista siis päästään uutisoimaan niin paljon kuin energiaa ja intoa riittää. Jako takaa tasapuolisuuden eikä piiloagenda häiritse liigaseurantaa, edes Lehkosella, jonka poika pelaa nykyään menestyksellisesti ko sarjaa. Minusta häntä on kiinnostavaa kuunnella vaikka dramatisoi asioita välillä liiankin kanssa.

Jatkoajassa on selvät erot eri sarjoihin, joka takaa liigaseurantaan neutraliteetin ja tasaisuuden, joka siis Ruudusta puuttuu, koska siellä eivät pääse tulkitsemaan ja analysoimaan ihailemaansa NHL-sarjaa (ja peitetysti vähättelemään omaa liigaamme).

Ruudussa HIFK brändi näkyy juontajien mieltymysten ja taustojen vuoksi mutta myös siksi, että pk-seutu on kaupallisesti niin keskeinen, että sen halutaan näkyvän monin tavoin. Liigastudio oli Tappara-Ilves sarjassa mukana paitsi tapahtuman harvinaisen luonteen, myös sen kaupallisen arvon takia. Nyholm-Rantanen toimivat kaupallisin ehdoin, Urheilulehti ja Jatkoaika huomattavasti sporttilähtöisemmin.

Valtamediaa koskien on todettava, että Tappara-HIFK sarjoja on ollut niin paljon, että on ollut toistuvasti suorastaan huvittavaa seurata HS:n uutisointia HIFK:iä koskien; se on kaikkein yksipuolisimmasta päästä kaikin tavoin vaikka median koko voisi antaa olettaa neutraliteettia. Suorastaan karmeaa luettavaa esim. IS:iin verrattuna. Aamulehdessä ei ole lainkaan samankaltaista nurkkapatrioottisuutta Tamperalaisen jääkiekon osalta, mikä on hyvä mieltää. Aamulehden jääkiekkouutisointi on huomattavasti ammattimaisempaa kuin Hesarin, mihin liittyy tietysti se, että jääkiekkoyleisö Pirkanmaalla on asiantuntevampaa kuin Helsingissä (en asu Pirkanmaalla).

Kapean kaukalon jääkiekko on tunnetusti ja havaitusti eri laji kuin oma leveän kaukalon pelimme. Se nähtiin kirkkaasti mm. World Cupissa. Eroa on vähintään yhtä paljon kuin hiihdossa perinteisellä ja vapaalla tyylillä.

Olen itse taipunut vähitellen varovaisesti siihen suuntaan, että liigassa kannattaisi harkita kaukaloiden kaventamista. Aiemmin olin jyrkästi vastaan mutta vaikka, ja koska, Tappara ei tästä suoraan hyötyisi, saattaisi pelin intensiteettilisä ja evoluutio hyötyä siitä niin paljon, että muutos pidemmän päälle kannattaisi tehdä. Tästä olisi hyvä ainakin aloittaa keskustelua uudelleen.

2 tykkäystä

Olen seurannut Rantasta ja Nyholmia Ruudun ottelulähetyksissä ja mielestäni he ovat onnistuneet niissä. Hehän ovat olleet tällä kaudella varsin kriittisiä Hifkn pelille ja varsinkin Rantanen naureskelee usein pelin sekavuudelle. Lehterän analyyseissä on valmennuksellista otetta pystyen melko syvällisiin analyyseihin. Itse ainakin pidän eniten kun studiossa on Rantanen ja Lehterä, vaikka Tero välillä ärsyttääkin. Joskus oli studiossa esim.
Ketola, jonka kommentit oli mitään sanomattomia. Samaa luokkaa kuin vaikka Suikkasella ja Tikkasella.

2 tykkäystä

Tarkoitan mitään sanomattomuudella tässä sitä, että kommentit eivät tuo lisäarvoa pelin seuraamiseen ja eivät paljasta pelistä mitään mitä tällainen tavallinen fani kuten meikäläinen jo näkee siitä. Mielestäni Rantanen ja Lehterä tuo pelistä ja pelaajista esille monenlaisia asioita ja Nyholm johtaa hyvin keskustelua.

1 tykkäys

Omissa silmissä Rantasen ja Nyholmin pisteet ovat kyllä Ruudun liigastudion perusteella nousseet. Eniten tässä televisiopuolen toiminnassa ärsyttää se, erityisesti Nyholmin, tapa vääntää väkinäistä vitsiä. En tarkoita sitä, että huumoria ei saisi olla. Päinvastoin. Nyholm kertoo kuitenkin liian monta mukahauskaa juttua aina sitä yhtä oikeasti hyvää vitsiä kohden. Esimerkiksi Waheeb on mielestäni parempi studioisäntä.

2 tykkäystä

Jep, Nyholm on vähän tollanen radiokasvo kuitenkin. Waheeb on ammattimies.

Ymmärrän sen että Nyholmin tyyli ärsyttää monia ja onhan Waheeb asiallisempi. Aikaisemmin Ahomaa yllätti itseni positiivisesti olemalla asiallinen ja sopivan “neutraali”, eikä nostanut itseään esille.

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Jatkoaika.com – uutissivusto

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Jatkoaika.com – uutissivusto

Yksi ulottuvuus jääkiekkokeskustelussa Suomessa on se, että ilman mitään kompetenssia puhuvat henkilöt saavat liikaa huomioita jääkiekkokeskustelussa.

Ja ei, en halua kieltää ketään keskustelemasta tai kirjoittamasta.

Olisi tietysti hyvä, jos tarjontaakin olisi enemmän :smiley: Tällä hetkellä tarjontaa vaan on kovin vähän ja kun sitä parempaakaan tarjontaa ei ole niin tyytyminen on näihin. Toisaalta jääkiekossa on monta eri diskurssia, joiden puitteissa voi ja saa puhua. Jokainen tietysti puhuu omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan. Jotkut osaavat paremmin laittaa peliä palasiin ja kirjoittaa siitä ihan oikeita huomiota, kun taas toiset näkevät vain tuloksen ja kirjoittavat sitten tuloksesta raflaavasti.

Oikeasti pelistä jotain “ymmärtävä” olisi pystynyt ennustamaan (en minä) esim. tuon Ranska-pelin tappion, jos Suomi ei selvitä ekan peliä ongelmia, koska siinäkin oli paljon ongelmia. Kävi sitten niin, että toiveajattelu oli jälleen vahvempaa kuin se, että oikeasti korjattaisiin. Ihmiset ovat mielenkiintoisia olentoja sikäli, että me haluamme aina mennä sieltä, missä aita on matalin. Jos saamme “minimillä” hyvän tuloksen innostumme herkästi yrittämään jatkossakin minimeitä.

Lätkäjournalismi tarvisi lisää tekijöitä ja lisää näkökulmia, mutta ne olisivat jälleen kerran ainoastaan uusia näkökulmia. Jääkiekossa ei ole oikeaa tai väärää - on vain näkökulmia, jotka perustuvat johonkin. Itse kuuntelen yleensä paljon ihmisiä, jotka ovat itse pelanneet. Jos itsellä on jokin käsitys siitä pelaajan näkökulmasta, pystyy pelistä näkemään paljon enemmän ja ymmärtämään siitä enemmän. Television välityksellä ei pysty paljoakaan ymmärtämään. Tärkein taito “toimittajalla” onkin osata kuunnella heitä, jotka ymmärtävät. Suurin osa ei kuitenkaan jaksa / ehdi kuunnella, koska juttuja pitää puskea eetteriin sellaisella tahdilla, että silloinkin pitää raflata kun ei ole mitään raflattavaa.

Niin siis puhun nyt henkilöistä joilla paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa, mutta ei mitään kompetenssia puhua jääkiekosta. Ja näitä henkilöitä Karjalalippiskansa pitää jonain auktoriteetteina jääkiekkokeskustelussa.

Näiden tyyppien mielipiteet on yhtä arvokkaita, kun jonkun yksittäisen “tavan tallaajan”.

Jalkapallo vs Jääkiekko - Mistä jalkapallofanien skodacup / jääkendo -kommentit ja ylipäätään vastakkainasettelu toisen lajin kanssa oikein kumpuaa.

Kiekkoareenassa avataan hienosti tätä ja myös foorumi-kulttuurin vaikutusta/kehitystä. Aiheesta on nähtävästi tehty oikea Gradukin.

Arimo Laakkonen on tutkinut futisfanien identiteetin muodostumista gradussaan (2016): ”Saa ottaa talteen” – suomalaisten jalkapallofanien yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentuminen ja ylläpitäminen FutisForum²-keskustelupalstalla.

Laakkosen kiinnostus Futis-Forum²:iin (FF2) lähti havainnoista, että se vaikutti rennommalta, humoristisemmalta ja omaleimaisemmalta kuin jääkiekkoon keskittynyt Jatkoaika.

  • Erityisesti FF2:lle hyvin omaleimainen kielenkäyttö ja keskustelutapa pistivät silmään. Se herätti ajatuksen, voisiko tästä vetää jotain linjoja siihen, millaista on olla futisfani Suomessa, jonka valtalaji on jääkiekko, Laakkonen kuvailee.
3 tykkäystä

Suomi Areenalla keskustelemassa jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen, pelaajatarkkailija Juuso Riksman, KooKoo:n päävalmentaja Jussi Ahokas, urheilutoimenjohtaja Mika Toivola, Ässien hallitustyöskentelija sekä jääkiekkoisä Olli Kaski ja pelaaja-agentti Janne Lahti.

Eriomainen paneli, jossa puhuttiin pelaajatuotannosta, harrastuksen kalleudesta, pelaaja-agenttien roolista, suomalaisista valmentajista ja ym.

https://www.mtv.fi/sarja/suomiareena-33001006007/suomikiekko-voi-erinomaisesti-mutta-paaseeko-nuori-kiekkoilija-helpommin-ammattilaiseksi-jos-isa-on-entinen-kiekkotahti-1118490

4 tykkäystä