Yksi ulottuvuus jääkiekkokeskustelussa Suomessa on se, että ilman mitään kompetenssia puhuvat henkilöt saavat liikaa huomioita jääkiekkokeskustelussa.
Ja ei, en halua kieltää ketään keskustelemasta tai kirjoittamasta.
Yksi ulottuvuus jääkiekkokeskustelussa Suomessa on se, että ilman mitään kompetenssia puhuvat henkilöt saavat liikaa huomioita jääkiekkokeskustelussa.
Ja ei, en halua kieltää ketään keskustelemasta tai kirjoittamasta.
Olisi tietysti hyvä, jos tarjontaakin olisi enemmän
Tällä hetkellä tarjontaa vaan on kovin vähän ja kun sitä parempaakaan tarjontaa ei ole niin tyytyminen on näihin. Toisaalta jääkiekossa on monta eri diskurssia, joiden puitteissa voi ja saa puhua. Jokainen tietysti puhuu omista lähtökohdistaan ja näkökulmistaan. Jotkut osaavat paremmin laittaa peliä palasiin ja kirjoittaa siitä ihan oikeita huomiota, kun taas toiset näkevät vain tuloksen ja kirjoittavat sitten tuloksesta raflaavasti.
Oikeasti pelistä jotain “ymmärtävä” olisi pystynyt ennustamaan (en minä) esim. tuon Ranska-pelin tappion, jos Suomi ei selvitä ekan peliä ongelmia, koska siinäkin oli paljon ongelmia. Kävi sitten niin, että toiveajattelu oli jälleen vahvempaa kuin se, että oikeasti korjattaisiin. Ihmiset ovat mielenkiintoisia olentoja sikäli, että me haluamme aina mennä sieltä, missä aita on matalin. Jos saamme “minimillä” hyvän tuloksen innostumme herkästi yrittämään jatkossakin minimeitä.
Lätkäjournalismi tarvisi lisää tekijöitä ja lisää näkökulmia, mutta ne olisivat jälleen kerran ainoastaan uusia näkökulmia. Jääkiekossa ei ole oikeaa tai väärää - on vain näkökulmia, jotka perustuvat johonkin. Itse kuuntelen yleensä paljon ihmisiä, jotka ovat itse pelanneet. Jos itsellä on jokin käsitys siitä pelaajan näkökulmasta, pystyy pelistä näkemään paljon enemmän ja ymmärtämään siitä enemmän. Television välityksellä ei pysty paljoakaan ymmärtämään. Tärkein taito “toimittajalla” onkin osata kuunnella heitä, jotka ymmärtävät. Suurin osa ei kuitenkaan jaksa / ehdi kuunnella, koska juttuja pitää puskea eetteriin sellaisella tahdilla, että silloinkin pitää raflata kun ei ole mitään raflattavaa.
Niin siis puhun nyt henkilöistä joilla paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa, mutta ei mitään kompetenssia puhua jääkiekosta. Ja näitä henkilöitä Karjalalippiskansa pitää jonain auktoriteetteina jääkiekkokeskustelussa.
Näiden tyyppien mielipiteet on yhtä arvokkaita, kun jonkun yksittäisen “tavan tallaajan”.
Jalkapallo vs Jääkiekko - Mistä jalkapallofanien skodacup / jääkendo -kommentit ja ylipäätään vastakkainasettelu toisen lajin kanssa oikein kumpuaa.
Kiekkoareenassa avataan hienosti tätä ja myös foorumi-kulttuurin vaikutusta/kehitystä. Aiheesta on nähtävästi tehty oikea Gradukin.
Arimo Laakkonen on tutkinut futisfanien identiteetin muodostumista gradussaan (2016): ”Saa ottaa talteen” – suomalaisten jalkapallofanien yhteisöllisyyden ja identiteetin rakentuminen ja ylläpitäminen FutisForum²-keskustelupalstalla.
Laakkosen kiinnostus Futis-Forum²:iin (FF2) lähti havainnoista, että se vaikutti rennommalta, humoristisemmalta ja omaleimaisemmalta kuin jääkiekkoon keskittynyt Jatkoaika.
- Erityisesti FF2:lle hyvin omaleimainen kielenkäyttö ja keskustelutapa pistivät silmään. Se herätti ajatuksen, voisiko tästä vetää jotain linjoja siihen, millaista on olla futisfani Suomessa, jonka valtalaji on jääkiekko, Laakkonen kuvailee.
Suomi Areenalla keskustelemassa jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen, pelaajatarkkailija Juuso Riksman, KooKoo:n päävalmentaja Jussi Ahokas, urheilutoimenjohtaja Mika Toivola, Ässien hallitustyöskentelija sekä jääkiekkoisä Olli Kaski ja pelaaja-agentti Janne Lahti.
Eriomainen paneli, jossa puhuttiin pelaajatuotannosta, harrastuksen kalleudesta, pelaaja-agenttien roolista, suomalaisista valmentajista ja ym.
HS:ssa on pitkä helsinkiläisen jääkiekkoelämän keskeisen/keskeisimmän vaikuttajan Harry Bogomoloffin haastattelu, jossa tulee näkemystä moneen asiaan. Jääkenttäsäätiön tehtävän loputtua luen itse juttua jonkinlaisena testamenttina (maksumuuri):
” Sanoin aikanaan, että en asetu Garden Helsinkiä vastaan. Mutta nyt en enää edes usko sen valmistumiseen. Gardenin osalta juna meni jo”
” Helsingissä on nähty jos jonkinlaisia areenahankkeita, mutta todellisuudessa täällä ei ole mitään loogista tarvetta kolmannelle tapahtuma-areenalle Jo Veikkaus-areenalla riittää töitä, jotta
toiminta saadaan taloudellisesti kannattavaksi
”
Bogomoloff ei kaunistele sanojaan ruotiessaan HIFK:n viime kausien taaperrusta.
”HIFK on ollut suuri pettymys. Joukkue on nytkin huonosti rakennettu, mikä on vanhan johdon vika”, hän sanoo.
”Kukaan ei pysty normijärjellä ymmärtämään, miksi HIFK toimii niin kuin se toimii. Joukkueesta on puuttunut sielu ja identiteetti.”
Nyt HIFK:n penkin takana seisoo suurin odotusten saattelemana kallispalkkainen Olli Jokinen, seuran takavuosien pelaajatähti.
”Yksi mies ei voi vaikuttaa kovinkaan paljon tilanteessa, jossa pelaajien lähtötaso ei ole riittävä huippumenestystä haettaessa.”
” Bogomoloff liputtaa väkevästi SM-liigan sarjajärjestelmäuudistuksen puolesta.
”16 joukkueen sarja on hölmöläisten hommaa. Kilpailukykyisesti SM-liigaa pystytään pyörittämään vaikka kymmenellä joukkueella”, hän ehdottaa.
”Uudistaisin sarjaa myös niin, että peluutuksessa käytettäisiin vain kolmea kentällistä nykyisen neljän sijaan. Tällöin kilpailutilanne kasvaisi paitsi liigassa myös alemmissa sarjoissa. Palkkakulutkin olisivat paremmin hallittavissa.”
Kolmella kentällisellä modernia jääkiekkoa 60 ottelun sarja back-to-backeineen. Näillä eväillä liigan kilpailukyky nousuun😂
Ei siitä niin kauan ole kun pelattiin liigaa kolmella kentällä. Yhtälö; vähenevä pelaajamäärä (tuotanto): lisääntyvä pelaajakysyntä (joukkuemäärä) johtaa väistämättä pelin ja viihteen laadun selvään laskuun. Tavallaan radikaali ehdotus mutta liigassa on nykyisellään niin vankka aluepoliittinen perusvirirys (näkyy paitsi joukkueiden alueellisessa kattavuudessa myös tulonjaossa liigan sisällä ja mm. tuomaritoiminnan heikkoutta tasoittavissa käytänteissä eli estopelin tukemisessa), että historiasta kumpuavat ärsykkeet ovat myös ihan paikallaan.
Viimeksi 90-luvulla ja silloin urheilullisuus oli kaukana nykyisestä. Jos tuota ei otettaisi käyttöön kansainvälisesti, niin liiga ampuisi itseään jalkaan todella pahasti. Nämä sääntömuutokset on ratkaistava IIHF-tasolla. Itsekin olen sitä mieltä että jääkiekko voisi olla mielenkiintoisempaa vähän pienemmällä kokoonpanolla, mutta tempo laskee ja pelimäärät putoaa.
NHL-tyyliset pitkät ja runsaat mainoskatkot voisi toki auttaa vähän. Ne antaisi saman lepoajan kuin mitä nelosketjun ajantappajat.
Kolmella kentällisellä pelatessa häipyy mahdollisuus junnujen nostamisesta rosteriin. Käytännössä kolme kentällistä nostaisi kuitenkin nykyisen neljän kentällisen palkat.
Tämmöisiä ajatuksia tulee, kun päähesulissa kuljetaan stringit jalassa kesät talvet.