Jääkiekkotoimittajien taso Suomessa


#1

Tässä voidaan mielestäni jatkaa keskustelua.

Usko tai älä, itsekin kehuin tänään tuota juttua Laineesta. Otsikointi vain pilasi koko jutun.

Mutta nyt siirryn pelin seuraan, mutta jatkakaa/jatketaan tässä ketjussa. Kiitos.


(Antti Wennström) #2

Hyvä idea!

Omat suositukseni posin kautta näin alustukseksi.

Ensinnäkin viimeisten ~5-8 vuoden aikana on tapahtunut paljon hyvää ja huonoa. Ja on tapahtunut paljon.

Iltapäivälehdet ja maakuntalehdet ovat tulleet kunnolla verkkoon vasta tämän ajanjakson aikana. Osa maakuntalehdistä ei tosin vieläkään osaa kokonaisuutenakaan hyödyntää verkkoa.

Negatiivisin ilmiö omasta mielestäni on ollut pelisivustojen eli ulkomaisten vedonlyöntiyhtiöiden tuleminen verkkoon. Mukava että kiekkojutuista maksetaan edes jotenkin useammalle henkilölle Suomessa, mutta hyvin vähän niillä on tekemistä journalismin kanssa.

Toinen jokseenkin kyseenalainen ilmiö on osa Ylen toiminnasta. Paljon hyviäkin juttuja, ja joitain lajeja handlaavat pirun hyvin, mutta minusta Ylen pitäisi keskittyä kaikessa urheilujournalismissaan enemmän paikallisuuden ja moniarvoisuuden varmistamiseen. Ymmärrän, että on pieni kustannus, kun verkkotekijä hakkaa Pasilassa uutisia maailmalta, ja sillekin on paikkansa myös Ylellä, mutta sitä ei saisi ikinä tehdä paikallisten urheilu-uutisten tai suomalaisen urheilun kustannuksella.

Positiivista on ollut se, että kaupallisessakin mediassa on tarjonta monipuolistunut. Kaikkien muiden ilmiöiden ohella tulee myös kehitystä, uudenlaisia juttutyyppejä, syvällisempiä, ja sukupolvi vaihtuu “näin on aina tehty” -selostamisesta kohti oikeaa journalismia. Niin ja myös pelitapajuttuja.

Jes. Pidetään pelitapa-arvioinnin lippu korkealla, intetään aina kun joku väheksyy niiden merkitystä, ja koitetaan kehittää yhteistuumin keskustelua pelitavoista, tilastoanalyysistä jne. entistä ymmärrettävämpään ja lähestyttävämpään suuntaan, niin jospa se taso siitä vielä nousee laajemmin muuksikin kuin asenteiksi ja kliseiksi. :slight_smile:

Suosikkini:
Parhaimmistoa ei järjestyksessä:
Sihvonen+Savolainen / MTV, HäSa
Hoffren IS
Palomäki Kiekkoareena
Leinonen ja Kokkonen JA
Inki / Elmo
Unohdinko jotain? Vesa Parviainen kirjoittaa myös ajoittain aiheesta Iltalehdessä.

Mitä tulee muihin suosituksiin, niin kaikista maakuntalehdistä en osaa antaa arviota maksumuurien ja printtien taakse. Etelä-Suomen Sanomia, Savon Sanomia, Satakunnan kansaa, Länsi-Suomea, Aamulehteä ja Kalevaa seuraan kuitenkin säännöllisesti täältä Hämeenlinnastakin. Iltasanomissa riippuu vähän kuka kirjoittaa, samoin Iltalehdessä. Tai aika paljonkin :smiley:

HäSassa teen itsekin urheilujuttuja (enimmäkseen lätkää), mutta voin jäävinäkin sanoa että aika monessa muussa maakuntalehdessä on korvat höröllä ja silmät pyöreänä katsottu noita Samuelin ja Sihvosen videoita ja muutamassa koitettu jo vähän samaa kopioida…

Jatkoajassa olen ollut männä vuosina eniten tyytyväinen siihen, että pelitapajutut, tilastoanalyysit, naisten+pikkumaiden lätkän kehitys ja tietyt muut persoonallisemmat juttutyypit ovat rikastuttaneet kirjoa.

Kiekkoareenalle on kertynyt paljon hyviä kirjoittajia. Jääkiekkolehti on myös nykyään helvetin hyvä (olen tehnyt jo kolme pitkää juttua sinne ;))

Mitä tulee kokonaisuuteen, niin yhtenä asiana itse toivon, että jatkossa Liiga ja seurat ottavat enemmän koppia perusjuttujen tekemisestä. Sitten kun seurat kertovat maalintekijät ja syöttäjät, voivat lehdet keskittyä enemmän analyysiin ja taustoittamiseen. Toinen juttu: siihen vaikuttaisi isosti Liigan osalta myös se, että video- ja tilastotyökalut mahdollistaisivat jatkossa myös kuvan mukaantuomisen juttuihin.

Sen jälkeen voitaisiin enemmän kilpailla syvällisemmällä analyysillä ja sisällöllä.

Tämä ei todellakaan tarkoita sitä, että kaikkien juttujen sävy kokonaisuutena muuttuisi koskaan. Tunteet ovat jatkossakin isossa roolissa jääkiekossa ja sen seuraamisessa, ja siksi jatkossakin luemme paljon nimenomaan siihen keskittyviä juttuja, koska iso yleisö elää kiekkoa niin paljon tunteiden kautta. Ja se tunne sisältää sekä ärsytystä että ihastusta sen mukaan, mistä kirjoitetaan ja negaa vai posia. Sen loppusiivun pystymme toivottavasti kuitenkin ajan kanssa laajentamaan. Tekemään analyysistä ymmärrettävämpää ja “normaalimpaa”, ja tekemään sitä paremmin.

Tappara 3-0 ekan erän jälkeen.


#3

Sihvonen olisi halutessaan aivan ylivoimainen analyytikko skenessä ja onkin sitä. Mutta sielläkin on tosiaan oireiltu tiettyä asenteellisuutta suuntaan jos toiseen. Mutta hän on poleemikko ja sen ymmärtää jollain tapaa.

Enemmän kaipaan sitä, että erilaisia pelitapoja arvostetaan ja pelitapoja käytäisiin läpi vaikka videoiden kanssa.


(「LIVE IS LIFE」) #4

Siellä on ainakin suurella osalla yhdistävä tekijä taustalla. Onko se sitten UL vai JR?


#5

Eturivin kiekkotoimittajissa on nyt havaittavissa topparotsin suhinaa, kun Tappara murjoo Tepsiä.

  • Sihvonen on ollut läpi kauden kova Rautakorven uuden pelitavan kriitikko. 3-0 voiton jälkeen hän toteaakin, että Rautakorpi on palannut Tapolan pelitapaan ja Tappara on siksi voitokas.
  • Tänään Vesa Rantanen on viserrellyt, että Tapparalla on paras 2-vaiheinen pelitapa ja kuinka finaalit (Sarjat kesken, wtf?) Kärppiä vastaan eivät tule olemaan unettavat.

Mikä näistä ulostuloista tekee huvittavaa on se, että isossa kuvassa Tappara ei ole vaihtanut pelitapaansa. Toki sitä säädettiin ja hierottiin pitkin talvea ja Rautakorvelle tuttuun tyyliin, runkosarjassa oli “teemajaksoja”, joiden pelitavallinen painopiste vaihteli.

Ero kentällä ja tuloksessa tulee siinä, että Tappara toteuttaa peliään paremmin. Mutta sehän ei tarkoita pelikirjan muuttumista, vaan laadun paranemista. Ehkä toimittajilla ei sitten ole kunnon otantaa kaudesta, vai mistä johtuu, mutta pelaamisen laatu ja pelitapa näyttävät menevän sekaisin. Meikäläisille tämä on tietysti helpompaa, kun nähtynä on 90% kauden peleistä.


#6

Tuo kun Sihvonen viittaa usein Tapolan pelitapaan näissä jutuissa on mielestäni tökeröä Rautakorven aliarvoimista ja aivan turhaa.

Tämä on Rautakorven Tapparan pelitapa. Ameeba nimeltään.


#7

Petteri Sihvosessa hassua on vieläpä se, että hän itse oli MTV3:sen kausiennakossa analysoimassa Tapparan uutta pelitapaa ja avasi ainakin meikäläiselle hyvin tuota uutta tapaa lähteä hyökkäyksiin. Aineistona hänellä oli CHL-kuvaa ja käytti termiä vyörytys. Linkki videoon on jossain tällä palstalla. Sihvonen veti analyysinsä yhteen sanomalla, että Tappara tulee olemaan vahva niissä peleissä joissa on ennakkosuosikki, mutta vastalääkkeet tähän pelitapaan löytyvät perinteisestä Meidän Pelistä.

Eli hän itse havainnoi ja nosti esiin uuden pelillisen asian, mutta sanoo nyt ettei sitä ole, vaikka kuvio toistuu edelleen pelistä toiseen. Erikoista. Vähän tuntuu siltä, että hän jumittaa tuossa Meidän Pelissä, eikä hyväksy sitä, että tälläkin tavalla voi pelata voittokkaasti.


#8

Petteri väittää, että Tapparan playoffs pelaaminen on Tapolan pelikirjasta, jolla ei ole mitään tekemistä runkosarjan (esim. marraskuun puolesta välistä tammikuun loppuun) huono tuloksisen ja epärytmisen pystysuunan hokin kanssa. Tämä on myös varmaan syy miksi Petteri analysoi ja Jukka valmentaa. Jukka tietää, että asiat pitää juntata selkärankaa ja se ei tapahdu hetkessä. Tähän myös täytyy lisätä myös Tapparan kestävyysharjoittelu, joka tuo viivettä luisteluun ja ajoitukset sekaisin.

Edit: Lisätään Petterin twiittaukset.


#9

Olen jääkiekon parissa aika monta vuotta elämästäni viettänyt, mutta voin rehellisesti myöntää, että minulla ei ole hajuakaan mistä Sihvonen tuossa puhuu.

Tai on ehkä vähän, mutta miksi pitää käyttää tuollaisia termejä.


(「LIVE IS LIFE」) #10

Pelipaikattomuus ei kyllä täysin loista poissaolollaan. Voitolla vaan on vähemmän varaa leikkiä nyt, joten alkukaudella opeteltiin, milloin pakki voi pyöriä päätylaudassa ja milloin ei.


#11

Ulkomuistista sanoisin, että TPS sarjassakin on ollut tilanne, jossa pakki ajaa hyökkäyksen loppuun, kiekko menee oikeaan kulmaan, jonne toinen pakki ajaa vastaan. Hetkellisesti kaksi ylintä pelaajaa oli pakkeja.

Onko tuo nyt sitten pelipaikattomuutta vai ei, mutta ei se ainakaan täysin kiellettyä ole.

@Oijennus (ja analyytikko @peterra) On pelistä asioita karsittu poiskin. Jossain kohtaa yritettiin jotain ihmeellistä maksimaalisilla viisikon etäisyyksillä. Pakit leveästi alhaalla, laidat leveästi ylhäällä. Tätä ei ole hetkeen näkynyt?


#12

Onneksi ei. Mietin vaan, ketä vastaan tuota on suunniteltu tällä AMEEBA-lätkällä?

Tuota käytettiin aika korostetusti mm. HPK:ta vastaan ja sillä jopa voitettiin. Vika peli kyl meni tiukaksi, mutta siinä Tappara sai toimimaan tuon kiekon purkamisen ränniin vastustajan karvauksen läpi. Siis sen, että pakki viskaa sieltä maalin takaa kovaa ränniin sellaisella tavalla, että se pomppaa vastustajan karvauksen yli laitaan. Tuota en oo nähnyt paljoakaan poffeissa, joskin alivoimalla sitä yritettiin vielä KalPaa vastaan rystyltä.


#13

Sihvonen silloin syksyllä antoi ymmärtää, että vanha Johtava olisi mennyttä. Silloin saattoikin siis puhua positiiviseen sävyyn jostain muustakin kuin Meidän pelistä. Mutta kauden aikana Sihvonen on palannut vanhaan tuttuun kaavaan. Joukkue voittaa niin se on pelannut Meidän peliä. Joukkue häviää seiskapelin jatkoajalla niin se on pelannut Pystysuunnan lätkää. Jos joukkue kuitenkin häviää Meidän pelillä niin vastustajalla oli ylivertainen pelaajamateriaali, mikä juontaa Nuori Suomesta.

Sihvosen taso on niin kova, että vaikka 80 prosenttia on asenteellista paskaa niin kun sen suodattaa pois, jäljelle jäävässä osassakin on enemmän asiaa kuin kenelläkään Suomessa.


#14

Minä olen aikaisemminkin todennut, että en osaa puhua pelikirja asioita hienoilla termeillä, enkä ole edes kauhean innostunut yleensä keskustelemaan pelikirja asioista. Minä tykkään seurata enemmän yksilöitä ja yksilöiden tekemiä suorituksia.

Mutta se mikä Tapparan pelissä on parantunut kevään aikana on viisikon tiiviys, niin hyökkäyksiin lähtiessä kuin myös puolustusvalmiudessa. Onko tuo nyt sitten Sihvosen mainitsemaa tapolaisuutta vai mitä?
Vai olisiko pelaajien liikkeen parantumisella myös suoria vaikutuksia siihen, miten asioita saadaan toteutettua…


#15

Hiukan ihmettelen jääkiekkotoimittajien kritisointia tällä palstalla.
Täältäkin löytyy useita kirjoittajia joilla olisi aivan täydet eväät kirjoittaa ihan mihin mediaan tahansa. Vaatisi tosin niiden värilasien poisottamisen.:slightly_smiling_face:

Millä saadaan media kiinnostumaan tämän palstan virtuoosikirjoittajista?


#16

Olen aina tykännyt lukea Sihvosen kirjoituksia ja hyvähän se on, että hän alkoi puhumaan pelikirjoista ja sai aikaan hieman syvempää analyysia muiltakin tahoilta nimenomaan taktisista asioista. Ainoa, mikä hänellä (ja monella muulla) menee pieleen on mielestäni se, että tämä Meidän Peli olisi jotenkin absoluuttisesti paras tapa pelata. Jokainen, joka on mitä tahansa strategiaa vaativaa pelannut toista ihmistä vastaan tietää, että jokaisella taktiikalla on vastataktiikka. Meidän Peli voi olla optimaalisin pelitapa, joka on mahdollisimman tehokas (tai pikemminkin heikkoudet on minimoitu) muita pelitapoja vastaan, mutta ei se silti ole absoluuttisesti paras.

En tiedä Kärpistä ja heidän uusista tuulistaan pelitavan saralla, mutta Tapparassa ollaan mielestäni askel edellä muita kun harjoitellaan erilaisia pelitapoja ja ollaan valmiita muuttamaan asioita pelien ja etenkin pleijarisarjojen sisällä. Vittasmäki jossain viittasikin siihen, että harjoituksissa mennään todella lujaa (lujempaa kuin monissa peleissä) ja pelaajat sparraavat toisiaan, niin antaahan se aika paljon etua kun voi harjoitella Suomen parasta träppiä vastaan miten sitä vastaan tehokkaimmin voi pelata. Ja samalla voi sitten vähän kartoittaa, miten träppiä voi parantaa, jos vastustaja kontraa sitä tietyllä tavalla.

Vähän lipsu aihe pelitavan puolelle, mutta toivoisin todella, että lähivuosina tuo taktinen keskustelu pääsisi tuon Meidän Pelin ulkopuolelle tai että tiedostettaisiin Meidän Pelin ameebamaisuus ainakin. :wink:


#17

Alkamalla kehua toimittajia. Toimittajat ovat niin itserakkaita ihmisiä etteivät voi vastustaa itseään ylistävien kommenttien lukemista. Aloitetaan nyt jokavuotisen finaalijoukkue IS:n itseoikeutetusta kapteenista Vesa Rantasesta. Hiano miäs. Mitä kovempi paikka, sen tiukempaa analyysia. Todellinen kirjoituskikkojen mestari, jolta voi odottaa ihan mitä vaan. Kirjoittaa aina tiimille, eikä kaipaa omaa nimeän lehteen, netti riittää. Tyylikäs kirjoittaja, jolla tukka aina hyvin, vihaa häviämistä, paitsi Tapparan.


(Kudit loppu) #18

Itsekin olen ollut näiden analyyttisempien jääkiekkojuttujen fani. Jotain pekkajalosten sepustuksia en ole jaksanut lukea kuin otsikkotasolla enää vuosiin, niitäkin vähän käytännön pakosta.

Ja tosiaan toivottavasti keskustelu saataisiin vapautettua tuon Meidän Peli -mantran ulkopuolelle.


#19

En minäkään analyyttisia kirjoituksia vastaan ole, en missään nimessä.

Analyyttisia juttuja lukiessa tulee vastaan melko erikoista termistöä. Välillä jopa tuntuu vähän väkisin keksityiltä termeiltä, jotta saadaan analyysi näyttämään ikäänkuin “fiksummalta”. Sihvosen kohdalla tähän törmää aika usein.

Olisi minulle ja varmaan monelle muullekin helpompaa lukea asioita, jos ei käytettäisi tämänkaltaista termistöä, johon aamupäivällä viittasin tuossa ylempänä.


(Kudit loppu) #20

Tästä tulikin mieleen, että joskus 90-luvulla oli Petteri Sihvosen kirjoitus Jääkiekkolehdessä, olisko jopa ollut osa jotain yliopistotutkielmaa. Tuolloin en päässyt siinä alkua pidemmälle. Oli jotenkin liian teoreettista ja filosofista minulle. En ole sittemmin tuohon palannut. Mutta saatanpa tässä kevään aikana kaivaa sen esiin ja laittaa tännekin.