Saa aloittaa, mutta ei sitä juurikaan harjoitella tms.
On aikanaan harjoiteltu ja harjoitellaan sekä puhutaan asioista tänä päivänäkin. Aikanaan tuotiin tarkoituksella fyysistä peliä pelaavia joukkueita harjoituskaudella jopa vastaan. Ihan vain siksi, jotta opitaan fyysistä peliä. Taklaus ei tosin koskaan ole tärkein elementti.
Tässä esimerkiksi ihan hyvä Kouvolan Sanomien juttu siitä, miten KooKoossa aloitetaan harjoittelemaan takaamista ja miten asioista siellä keskustellaan:
Pitää myös oikeasti ymmärtää se, että jääkiekko lajina on jo muuttunut ja tulee muuttumaan vielä lisää. Sen on jo moni pelaajaa ja valmentaja tunnustanut myös NHL:n kohdalla.
Huonosti ainakin harjoiteltu kun junnut on jatkuvasti katollaan kun ei osata pitää päätä ylhäällä.
E:Vaikka peli olisi kuinka muuttunu niin ei tarkota sitä että voit laittaa pään alas millon haluat.
Mulla on myös henkilökohtanen perustelu tähän. Pelasin jääkiekkoa yli 10 vuotta, C ja B junnuissa korkeimmalla mahdollisella sarjatasolla suomessa. Taklauksia ja niiden vastaanottamisia, tai kontaktivalmiutta harjoiteltiin todella vähän, käytännössä ei yhtään. Kyllä siitä puhuttiin aina että pitää olla kokoaika valmiina suojelemaan itseään, varsinki laitojen lähellä, kiekkoa nostaessa, syötön jälkeen jne. Mulla oli aina se etu että olin omassa ikäluokassa kaikkia muita pidempi ja fyysisempi. Mutta kyllä aina sattu ja tapahtu joukkuekavereille ku ei kukaan ollu opettanu selkäytimeen että miten pelata millonkin.
No olen sitten pelannut vielä pidemmälle, jos tämä nyt jotain pippelin mittailua on. Ja pidän edelleen kiinni tuosta, että kyllä harjoiteltiin ja pelattiin tarkoituksella jopa vanhempia pelaajia vastaan.
Eikös nykyään Pohjois-Amerikassa saa taklata vasta vanhemmalla iällä kuin Suomessa?
1 tykkäys
Tähän ei itseasiassa auta kontaktiharjoittelu, vaan silmä/käsi harjoitteet, jolloin voidaan havainnoida kenttää ja samalla hallita kiekkoa.
5 tykkäystä
Jos säännöt ei pohjois amerikassa ole muuttunut, niin siellä saa taklata ihan taaperosta alkaen. 12 on aivan liian myöhään aloittaa tuollainen harjoittelu. Miettikää nyt, aina ennen reenejä puhuttas että vedot yläkulmiin, mut sitä ei harjoteltais. 12 on jo se ikä missä pelivalmiudet ja perusasiat pitää olla hallussa. Ja kyllä sen huomas että ei ne ollu. Missään huippu-urheilussa ei voi joku osa-alue harjottelematta 12 vuotiaana. Käsittämättömältä kuulostaa. Muistan ku bostonista tuli viikonloppu turnaukseen niiden ykkös junnu jengi, meiän ikäsiä. Ne paisko kaikkia seinille miten lystäs, jotku joukkuekaverit pelkäs hakea kiekkoa, se oli ihan älytön ero. Sitku siinä on sen lisäks se, että ne harjottelee kovempaa ja paremmin, oli ne myös voimatasoissa edellä. Ei anna hyviä lähtökohtia vertailussa
Tottakai auttaa. Jos oot reeneissä aina katollas ku et havannoi peliä ni se menee aika nopeesti selkäytimeen. Ei harjotuksissa tietenkään samalla voimalla aina vedetty, välillä vedettiin. Mut kyllä se rutiini noihin tulee ihan toistojen kautta. Ne tuhannet kerrat ku haet kiekkoa oman maalintakaa reeneissä ja vilkaset olan yli aina et missä menee vastustajat, ne tulee peleihin ja loukkaantumisriski pienenee.
Itse asiassa tässä jutussa kerrotaan vähän Pohjois-Amerikan tilastoista. Ainakin tässä puhutaan, että taklaaminen on kielettyä alle 13-vuotiailta.
Taklaaminen onkin nykyään kiellettyä Peewee-tasolla (alle 13-vuotiaat) sekä Kanadassa että Yhdysvalloissa. Paikoin nuoret pääsevät taklaamaan vasta 15-vuotiaina. Jos nuoret eivät pelaa eliittijoukkueissa, taklaaminen saattaa tulla kuvaan vasta 17-vuotiaana.
Myönnän toki, että en täysin tunne tuota Amerikan junioritoimintaa, mutta näin kerrotaan tuossa jutussa.
Tuossa edellä juuri kerroin, että pelin havainnointiin kiekollisena auttaa parhaiten se, että harjoitellaan ja kehitetään käsi/silmä/kiekonhallintaa. Oletko tästäkin eri mieltä?
Joo en mäkään ole just nyt perehtynyt, nuorempana oli aina tiedossa noi rapakon takana olevat systeemit ku niistä puhuttiin. Mut täytyy muistaa se että rapakon takana olevat 16-20 vuotiaat on pelannu sillon junnuna ku sai vielä taklata ihan lapsena. Eli siellä toi muutos tulee näkymään vasta myöhemmin
Luin väärin pahottelut
Täällä on parempi jatkaa tätä keskustelua. Tämä on oikeasti kyllä hyvä kysymys, en minäkään toivoisi taklausten poistumista lajista. Ne mitä ehkä haluaisin karsittavan on “kolmasmies”, “puuntakaa” ja tietysti nuo päähän kohdistuvat. Ja liian kovalla vauhdilla suoritetut taklaukset. Minun näkemyksen mukaan selästä taklaamisia on tänä päivänä lopulta melko vähän.
Esimerkkinä palaan tuohon Nemecek/Kivenmäki taklaukseen. Minusta tuossa ei oikein olisi mitään väärä, jos taklaus osuisi kroppaan eikä päähän. Kiekollisella pelaajalla on myös mahdollisuus muuttaa äkisti suuntaansa ja se ei silti anna oikeutta tilaajalle osua päähän. Riskit loukkaantumiselle on taklauksissa aina olemassa, mutta tänä päivänä riskit ovat kohonneet.
Näkökulmani on se että niin kaun kuin “kova avojään pommi” on jääkiekossa sallittu, niin tämän tyyppiset tilanteet eivät ole kokonaan vältettävissä. Taklattava saattaa pelata tilanteen väärin, olla jostain syystä huomaamatta, taklaaja on kohdistaa taklauksen väärin, tai sitten puhdas sattuma puuttuu peliin.
Nemecek-Kivenmäki -tapauksessa törmäyssuunta oli vieläpä suunnilleen sivusta. Edestä tai etuviistosta tulleessa taklauksessa törmäysenergiaa olisi ollut vielä enemmän. Esimerkiksi Mieho-Puistolassa ei vauhti ollut erityisen kova, mutta pelaajilla vastakkaisiin suuntiin.
- Joko pitää hyväksyä että “näitä sattuu” ja pyrkiä ehkäisemään niitä muulla tavalla.
- Tai sitten kieltää avojään taklaukset.
5 tykkäystä
Aika usein näissä taklauksissa syytetään taklattavaa siitä, miten hän yllättäen muuttaa peliasentoaan, suuntaa, tmv. Toisaalta eikö tuo ole nimenomaan ihan sallittua toimintaa kiekolliselta pelaajalta, että koittaa mahdollisesti harhauttaa ja/tai väistää taklausta ja sitä kautta jatkaa peliä kiekollisena? Se on sitten taklaajan vastuulla suorittaa taklaus oikein. Otetaan esimerkkinä, vaikka polvitaklaus tähän päähän kohdistuneen rinnalle. Kiekollinen pelaaja koittaa väistää tulevaa taklausta ja polvet napsahtaa yhteen. Minusta tuossakin syy on taklaajan, vaikka taklattava väistöä yrittääkin ja altistaa samalla itsensä polvitaklaukselle.
5 tykkäystä
Onko realistista olettaa että taklaaja pystyy reagoimaan (huom: reaktioaika) taklattavan yllättävään suunnanmuutokseen?
Välillä on välillä ei, mutta vastuu on taklaajalla. Ei siihen nyt ainakaan voida lähteä, että kiekollinen ei saisi yrittää kiekollisena väistää taklausta. Näissä tilanteissa toki voitaisiin miettiä sitä, että onko tuo lieventävä tekijä mahdollisissa pelikielloissa?
1 tykkäys
Minun mielestä juuri tämän takia että kyseessä on kontaktilaji ja saa taklata, sekä mennään tuhatta ja sataa, niin olisi todella tärkeää nuoresta pitäen opettaa pelaajia suojelemaan itseään kaukalossa. En tiedä onko nämä mm. tällä kaudella tapahtuneet nuorille pelaajille sattuneet tapaturmat pelkkää huonoa sattumaa vai juontaako se jopa valmennuksellisiin asioihin, mutta yhtä kaikki, kontaktilajissa ei saa unohtaa itsesuojelun taitoa*.
En missään nimessä tarkoita sitä että esim. päähän kohdistuneet taklaukset olisi mitenkään hyväksyttäviä, niistä pitääkin rangaista ja se on hyvä. Mutta vaikka vastuu pääosumasta useasti onkin taklaajalla, niin se että pääosuman pystyisi jotenkin välttämään taklattavana pelaajana hyvän pelisilmän avulla on iso juttu. Vastaavasti kuin sekin että pommin antaja ei sitä viimeistä voitelua tee vaan välttää osuman kuten hiljattain Jamie Benn teki, niin ollaan jo aika pitkällä.
Jossainhan nostettiin esille että pitäisikö miettiä taklaaminen sallimista jo nuorempana kuin alemmassa C:ssä. Tässä pointtina oli että taklaamisen ja vastaanottamisen taito alkaisi kehittyä jo nuorempana kuin C:ssä missä vauhdit ja kokoerot ovat jo aika isoja.
*Kärjistäen vähän kuin lapsia opetetaan ylittämään suojatietä, katsotaan ensin ettei autoja tule ja mennään vasta kun varmasti pääsee turvallisesti yli (vaikka laissa määrätty vastuu viimekädessä onkin autoilijalla).
2 tykkäystä
D2 junnuilla ei ole enää rajoitettua taklausta käytössä. 12-vuotiaat saavat siis alkaa taklaamaan kunnolla. Oma poika on E1 ikäinen maalivahti. Kyllä noita pelejä katsellessa on itselleni käynyt selväksi, ettei E-junnuille taklausta kannata sallia. Nykyäänkin peleissä voi pelata fyysisesti ja välillä kolisee ihan kunnolla. Noin pienillä pojilla fyysinen ja henkinen kehitys on niin eri vaiheissa, kuten myös jääkiekon perustaidot, luistelusta lähtien. Mun mielestä D-ikäisille taklausten salliminen on hyvä ikä.
En muutenkaan näe, että mahdollisimman aikaisin taklaamisen salliminen olisi oikotie onneen, ettei Liigassa tapahtuisi nuorten pelaajien jyräämisiä. Nää nuoret ikäluokkiensa parhaat ovat kuitenkin pelanneet jo vuosia omaa ikäänsä vanhempien kanssa. Ei se auta asiaa, jos Hämeen AA-sarjassa E-junnuissa 165 senttinen finninaamainen ja partaa kasvattava jantteri painaa laitaan 130 senttisen, toista vuotta jääkiekkoa harrastavan ja luistelemaan opettelevan pojan.
12 tykkäystä
Hyvä kommentti Hoffrénilta:
Artikkelin lopusta löytyy tärkeä huomio:
Keskustelin tiistaina ruotsalaisen kollegani kanssa siitä, missä mennään SHL:ssä tällä hetkellä. Hänen mukaansa SHL:ssä oli isoja ongelmia päähän kohdistuneiden taklausten kanssa pari kautta sitten.
SHL:n johtoporras ja seurat reagoivat ongelmaan – nimenomaan yhdessä. Pelaajia ”opetettiin” ja tehtiin selväksi, mikä sallitaan ja mikä ei. Käytiin myös avointa arvokeskustelua siitä, mihin suuntaan SHL:ää halutaan viedä.
Talkoilla oli kollegan mukaan selkeitä vaikutuksia. Päähän kohdistuneiden taklausten määrä on kuulemma SHL:ssä selkeästi vähentynyt eikä pelikieltoja ole jaettu samalla tahdilla kuin pari vuotta sitten.
Aivotärähdyksistä SHL:ssä ei tosin ole päästy eroon, vaikka päätiltit ovat vähentyneet.
Se kertoo osaltaan myös siitä tosiasiasta, että niin pitkään kun taklaaminen sallitaan, osumilta ei vain voida kokonaan välttyä.
Olen ollut huomaavinani että jos mainitaan “taklattavan vastuu”, niin se useasti mielletään negatiivisenä ja lakaistaan pois maton alle, mutta minun nähdäkseni reaalimailmassa pelaajalla on hyvinkin suuri vastuu siitä ettei anneta satuttaa itseä.
Olisi mielenkiintoista kuulla miten tätä opetetaan pelaajille junioreissa, tai miksei liigassakin. Onko “pää ylhäällä!” -huutoa valmentajilta, vai jotain muutakin. Ei kaiketikaan nuo asiat ainakaan kokonaan ole unohtunut?