Upeat kisat menossa. Tämän takia jalkapallon mm-turnaus on se suurin ja kaunein. Tämän vuoksi kisoja kannattaa pelata vain joka neljäs vuosi.
Upeita pelejä. Taktisesti vaihtelevaa, mutta samalla loistavat yksilöt pääsevät loistamaan. Draamankaaria. Yllätyksiä. Italia ja Hollanti poissa. Saksasta ja Argentiinasta ei mihinkään. Englanti päihitti mörkönsä ja voitti pilkuilla. Belgia päihitti yhden mörön ja on lopulta neljän parhaan joukossa. Tätä on jo vuosikaudet ehditty odottaa.
Kentällä on nähty pääosin hyökkäävää peliä. Joukkueet eivät ole jääneet kyttäilemään edes tällä toisella pudotuspelikierroksella. Tänään nähtiin kaksi upeaa peliä. Kaksi hyvää joukkuetta Brasilian ja Uruguayn muodossa joutuivat jättämään leikin kesken.
Arvioijien oma spekulatiivinen sekaannus se kyllä useammin on kuin mikään suoranainen “fakta”…
Mutta tein näille aiheille oman ketjunsa. Keskustelua lajien suhteista, eroista, arvottamisista ja olemuksista jatkettakoon siis halukkaiden toimesta siellä, niin ei tarvitse tukkia tätä ja muita ketjuja noilla enempää.
Kyllä eilisestä vähän haikea maku jäi. Toivoin kovasti Brasilian menevän loppuun saakka. Pelasivat ihan hyvin. Silvan tolppa, Paulinhon kaksi tilannetta missä ei ollut oikein hereillä, Auguston ja Coutinhon huippupaikat toisella puoliajalla ja Belgian maalivahdin venytykset Coutinhon ja Neymarin vetoihin. No, jos et tee maaleja, niin harvoin silloin voittaa.
Ei sillä, en mikään fanaattinen kannattaja todellakaan ole ja nautin kyllä muidenkin joukkueiden pelaamisesta. Ainoa todellinen inhokki näissä kisoissa on Venäjä.
Minäpä taisin lukea tuon jo päivää ennen eilistä juttua. Joillekin elämä on jatkuvaa taistelua parempien olojen puolesta ja vain harvat onnistuvat menemään “läpi harmaan kiven”. Respect!
Venäjä pelasi hienot kisat. Mahtavaa että olivat mukana näin pitkään ja lähellä jopa välieriä. Ei tuomareiden avulla ja sen sellaisilla helpotuksilla. Eivät ruikutelleet tuomareille ja sukellelleet erityisemmin, pelasivat siis miehekästä jalkapalloa. Espanjaa vastaan bussi oli parkissa niinkuin lähes kaikilla mailla aina. Tekivät fantastisen hienoja maaleja kisoissa, varsinkin Cheryshev. Kaikki kunnia heille ja hattu päästä tuosta suorituksesta, Kroatia oli aivan kaadettavissa.
Mielenkiintoiset välierät tulossa. Ns. oikeat joukkueet jäljellä. Tosin esim. Brasiliaa voi pitää osin kisakaavion uhrina. Ei Brasilia näissä kisoissa selkeästi Kroatiaa huonompi ollut. Mutta ei näissä välieräjoukkueissa sen enempää jossiteltavaa ole. Mielenkiintoinen kisojen loppu tulossa.
Ranska - Belgia: Ranska on tähän asti ehkä eniten vakuuttanut joukkue. Ranskalla on se tarvittava tähtiloisto yksilöissä. Eivät Mbappet, Griezmannit, Pogbat jne. kalpene vertailussa muiden joukkuiden kärkiosaamiseen. Ranska on kuitenkin ensisijaisesti vakuuttanut joukkue pelillä. Taktisesti kypsää peliä. Hallittua suorittamista. Diivailevat starat on ihailtavasti saatu pelikirjan samalle sivulle. Ainakin tähän asti koneesta on aina löytynyt se tarvittava lisävaihde, että voittotili on karttunut. Konemaista suorittamista, jossa säkenöivä dominointi on ollut hieman vähäisempää. Kauniin kliinistä, hallittua suorittamista.
Belgia puolestaan vetäisi taktisen kanin hatusta Brasiliaa vastaan. Tiedettiin muutenkin, että Belgian hyökkäys on kisojen parhaita. Mutta Belgian taktinen esitys puolustuksellisesti taisi yllättää kaikki. Vastaiskujen tehokkuus ei. Ranska on Belgialle äärimmäisen kova testi, mutta kyllä Belgia tuon pelin voittaa voi. Näyttää siltä, että vuosien odotuksen jälkeen Belgia ei valmennuksessa anna loputtomiin tasoitusta. Taktistakin osaamista löytyy penkiltä yksilötaidon lisäksi. Hieno ottelu tulossa.
Englanti - Kroatia: It’s coming home? Englantia saattoi ennen kisojen alkua pitää paperilla jopa aiempia vuosia heikompana. Yksilötaito Kanea lukuun ottamatta ei ole menneiden vuosien tähtiloiston tasolla. Ei ole näitä Gerardeja, Lampardeja ja Beckhameita. Tosin tällä kertaa on maalivahti, mikä auttaa on Englannille ennen näkemätön plussa. Hyvin Englanti on pelannut, mutta Ruotsi tarjosi Englannille vapaalipun välieriin. Rankkarivoitto on koettu. Joukkuepeli toimii. Englanti ei näytä tällä kertaa pelkäävän kentällä. Lopultakin valmis jalkapallon kotiinpaluuseen? Vai onko tässä rakennettu ennen näkemätöntä englantilaisfanien pilvilinnojen romahdusta? Molemmissa tapauksissa Englanti on näiden kisojen hienoja tarinoita.
Kroatia puolestaan on edelleen mysteeri. Vahva joukkue on täysin kiistatta. Keskikentän taito riittää dominointiin. Modric ja kumppanit ovat pitäneet parhaimmillaan vastustajia pilkkanaan. Tanskaa vastaan Kroatia pelkäsi, mutta shokkialusta huolimatta selvisi rimaa hipoen jatkoon rankkareilla. Modricin jatkoajalla tuhlaamasta rankkarista huolimatta. Venäjää vastaan joukkue uskalsi pelata, hallitsi, mutta päätyi jatkoille. Jatkoilla johtoon, jonka jälkeen jälleen turha valuminen alas ja Venäjän päästäminen tasoihin. …ja rankkareilla rimaa hipoen jatkoon. Kroatia ei tunnu saavan ehjää esitystä kasaan. Parhaimmillaan loistavaa peliä, huonoimmillaan luokatonta. Joukkue on kuitenkin kyennyt voittamaan vaikeista tilanteista, mikä tehnee joukkueen henkiselle selkärangalle hyvää. Mielenkiintoista nähdä, minkä tasoinen Kroatia tulee Englantia vastaan. Painavatko kaksi pitkää peliä jo liikaa, vai vieläkö Kroatialta löytyy se yksi vaihde lisää, jotta voivat romahduttaa englantilaiset pilvilinnat?
Luulisi Neymarin kaatuilun olevan jo vanha juttu Brasilian pudottua, mutta ei ihan vielä.
Ehkäpä sitten kisojen jälkeen?
Upein Neymar-haasteen toteutus on mielestäni tuo junnujen toteuttama eli ensimmäinen uutisen videoista.
"Vida huusi ottelun jälkeen julkaistulla videolla ”kunnia Ukrainaille”.
“Vidan huudahdus on tunnuslause, jota käytettiin esimerkiksi Ukrainan vallankumouksessa 2014, jossa venäjämielinen presidentti Viktor Janukovitš syöstiin vallasta.”
"Vida sanoi myöhemmin venäläismedialle, ettei tarkoittanut lausahduksellaan mitään pahaa.
”Rakastan venäläisiä. Se oli vain vitsi”, hän kommentoi."
Venäjän maajoukkueen lääkäri on myöntänyt kotimaansa medialle, että pelaajat nuuhkivat ammoniakkia laimennettuna ennen MM-pelejä. Ammoniakki ei ole dopingaine.
Hengitysteiden aukeamisen lisäksi ammoniakin väitetään vaikuttavan aisteihin herättävällä tavalla. Ainetta on ollut käytössä muissakin lajeissa kuin jalkapallossa, muun muassa voimailussa ja jääkiekossa. Myös SM-liigassa ammoniakki on tullut tutuksi.
Minkään muun joukkueen tekemänä tuo ei olisi ollut uutinen, mutta venäläisiä syynätään vainoharhaisuuteen asti kun eivät olleetkaan umpisurkea joukkue mitä koko maailman media yhdestä suusta ennen kisoja kuulutti. Avausvoitto kuitattiin Saudi-Arabian huonoutena, jatkoonpääsy lohkon heikkotasoisuudella ja sitten alkoikin jo doping-vihjailu. Säälittävää toimintaa kansainväliseltä medialta.
Venäjä oli kisojen yllättäjä ja pelasi pääsääntöisesti hienoa futista. Se ei vaan saa ansaitsemaansa kunniaa mediassa koska Venäjään liittyen ei ilmeisesti voi kirjoittaa mitään positiivista vaikka asialla ei olisi mitään tekemistä nykyisen hallinnon kanssa, joka toki kritiikkinsä monelta osin ansaitsee.
Entinen lupaava juniori-hyökkääjä, josta jäljellä on vain vainu maalipaikoille. Pitkän matkan juoksija. Belgian ja ManU:n täsmäase Marouane Fellaini:
Vastaavat yksittäiset tähtihetket ovat niitä, jotka aina tuntuvat pitävän Fellainin huipulla. Häntä haukutaan hermostumisista ja virheistä sekä kritisoidaan paikoin liian aggressiivisesta pelaamisesta. Sitten yllättävimmällä hetkellä hän ilmestyy kuin tyhjästä ja jollain tavalla kääntää ottelun joukkueensa eduksi.
Usein kyse on voittomaalista, ja lähes väistämättä se syntyy päällä.
Martinez saa liittyä jonon jatkeeksi. Pilkattu pörröpää on managerien ihannepelaaja. Samalla kun osa faneista naureskelee hänen edesottamuksilleen, hän käytännössä itse valitsee, missä pelaa. Useimmiten kyseessä ei ole avauskokoonpanon rooli, vaan 20 minuutin erikoismiehelle sopiva mahdollisuus kääntää pelin suunta vähintään hämmentämällä vastapuolta.
Kannattaa lukaista. Kannattaa lukea muitakin Strozykin kisojen aikana tekemiä henkilöjuttuja pelaajista. Siellä on hyvin kirjoitettuja, vähän laajempia katsauksia mielenkiintoisiin pelaajiin.
Mistä tämä Belgian kultainen sukupolvi tuli?:
Belgialla on ehkä maailman paras juniorijalkapallosysteemi, eikä sen rakentamiseen tarvittu rahaa, kirjoittaa Johanna Nordling.
**
Nyt Belgialla on ehkäpä maailman paras juniorisysteemi. Sen rakentamiseen ei tarvittu isoa rahaa vaan analyysiä, rohkeutta ja aitoa muutoshalua. Suurin inspiraationlähde oli katufutis: ilo, kaikkien osallistuminen, yksilötaitoihin keskittyminen.
**
Ensin Belgiassa muutettiin valmentajien ajattelutapa. Keskiössä ei ollut enää joukkue, ei edes ottelun voittaminen, vaan yksilön kehittäminen. Tavoitteena oli kehittää luovia ja taitavia pelaajia, jotka olisivat vahvoja yksi vastaan yksi -tilanteissa.
Ihan höpöhöpöä. Liekö haastattelu tullut liian nopeasti pelin jälkeen ja pettymys vielä liian iso käsiteltäväksi. Voitosta pelataan. Ja ei Ranska minusta mitenkään rumasti edes pelaa.
Ironista on, että Belgia pelasi juuri Ranskan tavalla Brasiliaa vastaan. Vahvasti vastahyökkäyksien kautta.
