Kuinkahan paljon tuohon vääntämiseen ja laitakahinoihin vaikutti Tapparan typerät jäähyt pelien 3 ja 4 alussa? Siihen vielä alivoiman floppaus kaverin maalien muodossa, niin se jää takaraivoon jyskyttämään aivan varmasti. Tuollainen jää väkisinkin pelaajien alitajuntaan ja aletaan välttämään ja pelkäämään jäähyjä. Mielestäni Tappara oli pelitavallisesti todella siisti joukkue, puolustivat vähän siinä vieressä ja eivät paljoa halimalla vieneet kaveria laitaan. Paradoksaalisesti tämä sitten nostaa sitä jäähyn mahdollisuutta. Ronskiutta olisi tarvittu puolustamiseen paljon enemmän kun liigan linja tiedetään.
Mun on jo aikaisemmin pitänyt kirjoittaa, että Tapparan pelitapa näyttää hyvin pitkälti NHL:n tyyliseltä. Kyllä, luit aivan oikein. Varsinkin puolustaminen ja siitä hyökkäyksiin lähteminen. Omalla alueella jätettiin vastustajan pakille sinisellä paljon tilaa ja sumputettiin keskustaa, toiveena et se kiekko jää siihen mistä käännetäänkin nopeasti ylöspäin jalalla yksilön avulla. Varsinkin runkosarjan alussa tämä sapluuna oli hyvin nähtävissä.
Kuuntelin tuossa ennen playoffeja Mannerin haastattelun THF ja mainitsi Tampa Bayn olevan pelitavallinen inspiraatio hänelle ja kuinka heidän variaatiossa on pelata kiekkola moneen ilmansuuntaan ja luoda laitojen lähelle kiekolliselle 2vs1 ja 3vs2.
Tapparan pelitapaan jos ajattelee niin täällä peli nähdään vain etelä-pohjoinen akselilla. Pelaajan ainoa tavoite kiekon saadessaan oli antaa pystysyöttö tai nostaa/kuljettaa jalalla, niin pitkälle kuin mahdollista. Pelin keskustaa Tappara ei käyttänyt enään ollenkaan hyväkseen ja kun lähituesta kiekolliselle ei ollut tietoakaan ainoa mahdollisuus oli dumpata päätyyn ja menijöitä ei ollut perään. Hyökkäysalueella kiekollinen jäi lähes aina ilman tukea ja ajautui kulmiin, muiden tapparalaisten katsellessa/seisoessa kaukana avunannosta kun kiekkollinen sen kamppaillessan 2 tai 3 vastaan sen menetetti. Tämä toi myös sen, että jatkokarvauksesta oltiin se napsu perässä eikä pystytty antamaan painetta jolloin se oli helppo vastustajan purkaa.
Täällä keskialue ja puolustusalue on pienempi pituussuunnassa kuin rapakon takana. Puhumattakaan kaukaloiden koosta, varsinkin Hämeenlinnassa, niin tämä pelitapa ei toiminut alkuunkaan. Amerikassa kaukalo on pidempi ja kapeampi mikä tuo tilaa keski-alueen kuljetuksille ja pelaajat ovat täten lähempänä toisiaan jo valmiiksi. Tapparan peli ei tälläisenä versiona Suomessa toimi alkuunkaan. Viime kaudesta tähän päivään on Tappara kokoajan vähän hiljakseen ottanut takatappia tuosta NHL:n apinoinnista. Fakta on ettei valmennus osannut tuoda, valmentaa ja jalostaa tätä haluamaansa pelitapaa Tapparaan. Tämä on kuin joku light-versio Winnipeg Jetsin grinderi hokista.
Tästä päästäänkin runkosarjaan, koska sen pitäisi olla “harjoitusväline” halutulle pelitavalle. Haluttu pelitapa vaatii jalkoja, liikettä ja kamppailuvalmiutta eli vahvaa jaksamista luistella. Monessako runkosarjan pelissä tätä nähtiin edes haettavan? Ei yhdessäkään täyttä 60min, vaan se jäi yksittäisiin eriin ja väläytyksiin. Tätä pitäisi tehdä tappioidenkin kustannuksella jos se on päämääränä kirkkaana keväällä.
Tämä vie taas katseet pelaajapolitiikkaan. Kesän hankinnat ja valmis rosteri ei tukenut tätä ajattelutapaa alkuunkaan, vaan päinvastoin. Näkisin tavoitteen olevan kunnianhimoinen ja tähän pitäisi myös pyrkiä, se on ajan suunta ja trendi. Jukka yksinään tätä ei osaa nyt pelaajille tuoda, vaan tarvitsisi apua penkin päähän koska nyt on poljettu paikoillaan.
Halutun pelitavan ja toteutuksen puuttelisuus yhdistettynä pelaajiston profiiliin on syy miksi Tappara ei taistellut kullasta. Täten toivonkin välieriin jäämisen olevan erittäin hyvä herätys.