En halua tähän vastauksia, koska tämä ei ole keskustelun arvoista, mutta asia jota on itsekseen hauska reflektoida:
olisi äärettömän mielenkiintoista, jos Rautakorpi menisi Ilvekseen valmentamaan.
Nostaisiko Ilveksen uuteen ulottuvuuteen, mihin suuntaan kaikki omien ja vihollisten antipatia singahtaisi, median suosikki raikas Ilves ja inhokki paatunut Rautakorpi samassa paketissa, kenen takki kääntyisi ja kenelle nousisi poru. Ah, siinä olisi sitä jotain.
Seuran ja valmentajan vaatimukset, yhteispeli, ei kumpikaan tyhjiössä tai yksin. Jukka ei ole hetken tai projektin mies, hän on seuralle ikuisuus. Paljolti suhtautuminen häneen tulee siitäkin lähtökohdasta. Harva asia kestää nykymaailmassa 25v. tai kauemmin. Jukka on Tapparan näköinen mies. Tietysti on, koska on sitä identiteetiä itsestään lähtevin teoin rakentanut pala palalta. Minusta pitäisikin enemmän kysyä, mitä Tappara on Rautakorvesta erillisenä?
Minusta Rautakorvesta väitteleminen on vaikeaa, koska hänestä on tullut hissukseen olemuksellisesti puoli seuraa, seuran sisällä. Joukkueet sen sijaan vaihtuvat.
Eipä sillä: veikkaanpa, että kelpaisi liigassa myös muualle edelleen. Mutta samankaltainen hidas rakentaminen kuin Tapparassa, ei taida sinänsä olla enää mahdollinen.
Paljon olen Rautakorpea haukkunut, mutta lopulta Rautakorpi on se suurin tekijä, miksi Tappara on sitä, mitä se on tänä päivänä. Kiitollisuus jää käteen ja toivon, että Rautakorpi viihtyisi maksimaalisen pätkän urheilutoimenjohtajana. Tietotaitoa ei saa päästää muualle ja jos päästetään niin sitten vain ulkomaille. Ristiriitainen persoona, mutta loistava valmentaja (kunhan pysyy uskollisena omalle tyylilleen) ja vähintään 50 % Tapparan dynastiaa Mikko Leinosen sidekickina. Ja tuostakin haastattelusta paistoi rehellisyys - ja katsottiin taas jo tulevaisuuteen eli käytiin tämäkin tilanne joukkueen kanssa läpi ja lähdettiin sitten jo eteenpäin. Kaudesta vieläkin Rautakorven tavoin hyvin ristiriitainen fiilis - kesken tämä jäi. Saa nähdä, koska tämä tulee fanina käsiteltyä. Veikkaisin, että tämä painuu unholaan vasta, kun seuraavan kerran kiekko tippuu Hakametsässä jäähän.
Ja vaikka JR ei tuossa lähtenyt mitään jossittelemaan, vihjaisi kuitenkin sen asian josta olen ollut täysin varma: Tapparassa oli kaikki panostus tähdätty playoffeihin. Enemmän kuin muissa seuroissa, kaikki runkosarjan aikainen työ loi perustaa keväällä menestymiseen - olen tästä vakuuttunut. Pelaajien kehittyminen paremmiksi jääkiekkoilijoiksi ja joukkueen paras mahdollinen iskukyky keväällä, siinä ne.
Harmittaa vietävästi monikin asia, mutta eniten Rautakorven puolesta. Sanonpa vaan, että jos tämä pelien päättyminen olisi ollut tiedossa jo syksyllä, olisi Tapparan peli ollut täysin toisennäköistä kauden aikana. Nyt enemmistölle jäi vaisu ja nihkeä kuva, ja Rautakorven projektin huipennuksen voi jokainen irvileuka maalailla millaiseksi haluaa.
Sellainen käsitys, että kauaa ei Jukka urheilutoimenjohtaja viihdy vaan hakee valmentajan pestiä muualta. Toivottavasti olen väärässä niin kuin yleensä.
Eikös kaikkien joukkuiden päämäärä ole se, että iskukunto on mahdollisimman kova keväällä? Ken tietää mikä olisi ollut Tapparan terä pleijareissa…
Jos mietit vähän asiaa niin huomaat että joillekin joukkueille voi olla onnistuminen jo sinne playoffeihin ja kevään isoihin peleihin pääseminen. He tarvitsevat tasaista suorittamista ja tähtäävät maksimimäärään pisteitä runkosarjassa. Tapparalla on tuo menestystausta ”painamassa” ja mahdollistamassa erilaista suunnittelua ja erilaisia painotuksia. Lisäksi on laatua ja kokemusta kauttaaltaan organisaatiossa huoltajasta toimitusjohtajaan, se antaa itseluottamusta ja sitä sitkeyttä jatkaa omalla tyylillä, vaikka tulisi pitkiäkin vaikeita jaksoja.
Kuitenkin yhtä paljon kuin em. asiat, tähän vaikuttaa myös Rautakorven tyyli ja persoona. Hän on vielä korostetusti enemmän playoffmenestykseen tähtäävä kuin useimmat muut menestyneetkin valmentajat. Lisäksi löytyy sitä uskallusta ja sietokykyä kestää kaikennäköistä painetta, mitä nyt eri suunnista valmentajille ja varsinkin Rautakorvelle tulee. Ei meinaan hetkahda ihan vähästä, se on ainakin jo nähty.
Niin ja eihän Tapparan playoffterää voi tietenkään kukaan varmaksi sanoa ja jossitteluksihan se väkisinkin menee tässä tilanteessa, mutta kova olisi ollut terä, ja terävä.
Komea oli Jukan ura, ja hattu päästä, mutta sana uskallus on ehkä semmoinen, että en sitä itse Rautakorvesta käyttäisi - vaatimustaso oli aina tapissa, mutta aika konemaista jauhamista
Mielenkiintoista nähdä, malttaako Jukka pysyä pois valmennushommista
Noo, tuo ”konemainen jauhaminen” on yksi niistä monista paljon puhutuista jutuista, jotka ovat vuosien saatossa muuttuneet tosiksi niille jotka eivät kovin tarkasti Tapparaa ja Rautakorpea seuraa. Tässä ei ole nyt tarkoitus mitenkään väkisin kääntää mielipiteitä toisiksi, minulle aivan sama miten asiat kukakin haluaa ajatella, mutta eikö vaadi melkoista rohkeutta ja ns. munaa luottaa siihen omaan tekemiseen ja jatkaa eteenpäin, vaikka koirat haukkuu entistä kovempaa ja paljon helpompi olisi antaa vähän löysää ja tuoda nostetta lyhyellä aikavälillä? Mutta se prosessi joka on suunniteltu ajoissa vaatii uskoa ja kovaa työtä.
Se on uskallusta myös. Niin ja varmaa on että ainakin nälkää jäi valmennushommiin tämän koronakevään ansiosta. Että saa nähdä.
Kuten monesti tässä keskustelussa tuotu esille niin Rautakorvella on ne omat vahvuutensa, jotka on tunnistettava & tunnustettava. Ei häntä voi pitää strategisesti edes huonona valmentajana. Heikkouksia on kaikilla valmentajilla ja Rautakorven heikkoudet on jo useamman kerran valmentajana listattu tässä ketjussa, mutta laitetaan vielä kerran, koska olet oikeassa:
Rautakorpi ei ole pelin uudistaja; ei hän keksi jääkiekkoa uudestaan vaikka usein yrittikin. Rautakorpi luottaa toistoihin, pelisapluunoihin ja yhteiseen suunnitelmaa; jos karkeasti erotellaan niin Rautakorpi on pelin ja kollektiivin valmentaja enemmän kuin yksilön ja pelaajan valmentaja
Rautakorpi ei ole nopea reagoimaan vaan tehtyyn suunnitelmaan luotetaan ja sen kanssa mennään vaikka hautaan; tämän takia Rautakorpi on usein häviön hetkellä korostanut itse, että löydettiin keinoja, mutta liian myöhään. Jos seuraa Tapparan finaalipelejä Rautakorven alaisuudessa niin yksi asia toistuu kaudesta toiseen: Tappara on yleensä parantanut sarjan pidetessä eli poikkeuksia on todella vähän ja otanta todella iso, väittäisin, että joku näistä finaaleista olisi kääntynyt myös Rautakorvelle mestaruudeksi, jos esimerkiksi sarjan ollessa tasoissa oltaisiinkin alettu pelata rohkeasti, mutta rohkea pelaaminen alkoi vasta, kun oli selkä seinää vasten, esim. viime kauden pelit HPK:ta vastaan
Mun mielestä yleisesti ihmisen filosofian - siis sen oman luonteen ja mistä asiat kumpuaa - muutosvaatimukset on epäinhimillisiä. Rautakorvella oli ne omat juttunsa, jotka on toimineet, mutta hän ei ollut mikään “kiillottaja” tai “viimeistelijä” niin kuin Tapola - Tapolan Tapparan peli oli lähes erotiikkaa, koska hän vain “paransi”, mitä Rautakorpi osasi. Rautakorven pelissä oli paljon erilaisia puolia - esim. vuoden 2012 jälkeen Ässiä vastaan olisi pitänyt ymmärtää, että pelitapa riittää kannuun varmasti, mutta seuraavalla kaudella Rautakorpi laittoikin kaiken uusiksi ja romutti koko pelitavan. Eikä se ole ainoa kerta. Joskus olisi riittänyt vähempikin, ei olisi tarvinnut keksiä kaikkea uudestaan ja sekoittaa koko pakkaa. Rautakorpi teki niin jokaisen projektinsa aluksi.
Tässä Telian uusintoja katsellessa oma fiilis on vahvistunut lähinnä päinvastaiseen suuntaan – kyllä ne huippuyksilöt lopulta ovat tärkeitä kauden lopussa kun marginaalit ovat todella pienet.
Tästä on puhttu ennenkin, mutta Tapolalle kuitenkin sattui kahdelle kaudelle käteen sellaiset valttikortit kuin Laine, Lajunen, Savinainen, Haapala, (parhaan iän) Kuusela. Lisäksi homma on aina suhteutettuna vastustajiin.
Tämä päättynyt kausi olisi ollut kiinnostavaa nähdä, mutta minkäs teet.
Aika avata jälleen sanallinen arkku. Viimeiset viestit tässä ketjussa ovat taas olleet melkoista Rautakorven nuoleskelua, tuttujen nimimerkkien toimesta. Mistähän sitä lähtisi edes liikkeelle.
Toisin kuin edellisessä @ljpp viestissä maalataan, Rautakorvella on ollut Tapolaa kovemmat pelaajat joukkueissaan. Kun rosteria tarkastellaan ennen kauden alkua. Tapola on kuitenkin saanut pelaajansa kehittymään ja pelaamaan kauden aikana niin erinomaisesti, että jälkikäteen katsottuna Tapolan rosterit näyttävät joidenkin silmissä kovimmilta kuin Rautakorven joukkueiden. Tämä on kuitenkin harhaa. Tapolan ‘‘käsiin sattuneet valttikortit’’ Haapala, Savinainen puhkesivat kukkaan hänen valmennuksessan. Myös Patrik Laineelle annettiin vastuuta rohkeasti syksystä lähtien, eikä vaikeilla hetkillä annettu periksi. Keväällä Laine olikin sitten yksi suurimmista yksittäisistä syistä mestaruuteen. Rautakorven ollessa valmentaja, olisi Laine voinut löytää itsensä lainalla jostain muusta joukkueesta, kun peliaikaa ei olisi tullut. (Case Puistola) Lisäksi esimerkiksi kaudelle 2017-2018 Rautakorvelle ladatiin käsiin ennakolta aivan ylivoimainen pelaajamateriaali. Peliesitykset olivat kuitenkin erittäin kehnoja ja harva pelaaja sai parhaan irti itsestään. Taas kerran, Jukka sai joukkueen näyttämään huonommalta kuin se todellisuudessa oli.
Tämän kauden päättymisestä voi kukin vetää omia johtopäätöksiänsä ja haaveilla siitä, että Tapparassa olisi jotenkin muita kärkijoukkueita enemmän panostettu pudotuspeleihin @Luuseri. Todellinen, kaikkien silmissä nähtävä asia on kuitenkin se, että Rautakorven ura valmentajana Tapparassa päättyi hyvinkin ivallisesti ja hänen toimintatapojaan kuvaavasti toimitsijakieltoon. Sitä saa mitä tilaa. Rautakorpi tullaan suuren yleisön silmissä muistamaan häviäjänä ja erittäin huonona sellaisena. Jos et kunnioita muita, on turha odottaa että sinua kunnioitetaan.
Kuten jo kauden 2017-2018 aikana ennustin Jukan kanssa ei tulla voittamaan enää mitään. Ja niinhän siinä kävikin. Olen siis erittäin tyytyväinen, että Rautakorpi siirtyy nyt pois valmennustehtävistä ja saadaan tuoreet tähän päivään sopivat kasvot tilalle. Erityisesti Tuokkolan kiinnityksestä olen todella tyytyväinen. Luotto uuteen valmennukseen on 100%. En panisi päätäni pantiksi myöskään sen varalle, että Jukka vie pestinsä loppuun uudessa tehtävässään. Kuortaneen tehtävästäänkin mies hyppäsi Lukon valmentajaksi yhdessä silmänräpäyksessä.
Ytimessä jälleen. Rautakorven mestarillista ja ikuista valmennusuraa Tapparassa ja jääkiekon kehittämisessä varjostaan vain se, ettei hän ollut erityisen rohkea. Jämäkkä ja reilu kylläkin, ihailtavassa määrin.
Rohkeuteen liittyivät suorina seurannaisina rentous, ilo, flow ja paineenkestävyys. Ihmisillä on vahvuuksia ja Jukka on henkilönä jämpti vanhan liiton mies. Tapola on eri sukupolvea ja erilainen, joten vertailu harvoin on järkiperäistä.
Jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Asioilla jossittelu on turhinta mitä minä tiedän. Se, että Jukka ei olisi antanut Laineelle peliaikaa kuuluu edellä mainittuun turhanpäiväiseen jossitteluun. Haapala ja Savinainen puhkesivat kukkaan kyllä aikaisemmin ja he itse ovat ‘‘syyllisiä’’ siihen. 2017-2018 oli kyllä pienoinen pettymys materiaaliin nähden, joten siinä olet oikeassa. Toisaalta nimekkäin joukkue ei ole tae mestaruudelle jos katsoo kautta 2018-2019, eikä liioin ollut Jokerien ollessa liigajoukkue. Katsotaan nyt rauhassa mitä Puistolassa menetettiin vai menetettiinkö mitään. Luultavasti tässä siirossa on Tapolankin siunaus yhtälailla kuin Jukankin. Tapolaan olen itsekin tyytyväinen ja eritoten Tuokkolaan, mutta kuten sanottua tulokset ratkaisee.
Hyvä kuvaus sinulta Rautakorvesta. On hän paljon hyvääkin tehnyt Tapparalle. Tuon kuitenkin viesteissäni yleensä esiin tämän negatiivisemman puolen hänestä, vastapainoksi kirjoittajille jotka näkevät vain kiiltokuvamaisen puolen.
Kyllä minä olen samoilla linjoilla mitä ljpp. Tapolalla oli vahvemmat kärkipelaajat. Peltola, Lajunen, Savinainen, Kankaanperä, Kuusela, Haapala, Karhunen, Laine jne.
Tuossa on pelaajia jotka olivat jo ennen Tapparaa voittaneet. Voittajatyyppejä. Olihan Rautakorvellakin esim. Haapala hetken, mutta oli valitettavasti puolikuntoinen silloin tullessaan Tapparaan.
Laine oli yksilönä aivan omaa luokkaansa. Teki maaleja mistä moni voi vain unissaan haaveilla. Olen useampaan kertaan katsellut Laineen maaleja esim. poffeissa Tapparassa ja ne on sellaisia maaleja mihin ei moni - jos kukaan Liigassa tule pystymään ihan hetkeen.
Molemmat on huippuvalmentajia ja tärkeitä henkilöitä Tapparan nousun takana. Jukka toki se ihan tärkein.
Saas muuten nähdä kauanko Rautakorpi malttaa pysyä pois valmennustehtävistä. Kai se ens kauden on ja sitten jo valmentaa jossain.
Rautakorvella maalissa 2017-18 Domi, hyökkäyksessä edellisten mestaruuksien takuumiehet Peltola ja Kuusela (ja muu mestaruusrunko) + Kovilla näytöillä ja odotuksilla joukkueeseen tulleet pelaajat, esimerkkinä mainittakoon Niko Mikkola ja Mikko Lehtonen.
Haapala sai 18-vuotiaana peliaikaa Rautakorven Tapparassa heti syksystä alkaen. Pelasi ainakin jonkin verran Nemon ja Barkovin kanssa samassa ketjussa. Pisteitä kertyi lähemmäs 1 PPG kunnes Riksman tökkäsi mailalla silmään. Haapala oli sen jälkeen parisen viikkoa pois ja pelasi repaleisen loppukauden. En aio tarkistaa tarkkaa aikajanaa, mutta lonkkavaivoista oli huhuja jo toisella Rautakorven kaudella. Haapalan läpilyönti kesti viisi tai kuusi vuotta Tapparassa, eikä ollut mikään Tapolan jeesuksenkosketus, joka sen aiheutti.