Jätän tämän vain tähän:
Yrittääkö se väittää että hallitus luottais vähemmän Rautakopeen kuin Tapiolaan. Uskoo ken tahtoo. Itse en.
En mä väitä mitään. Esitin lähinnä huolustuneena väittämän jonka kuulin lähteeltäni.
Lähdetään siitä että kaikki luottamus mitä Tapolalla oli ensimmäisellä kaudella oli nimenomaan Rautakorvelta saatua. Toiseksi Tappara on runkosarjassa sijalla neljä niin minkähän takia sitä kissaa pöydälle nostetaan?
Koska alkukausi oli heikkoa ja vähintään puolella joukkueella oli jo sopimukset allekirjoitusta vaille valmiit Ilveksen kanssa. Kuulemma Kuusela ja Peltola olivat ensimmäisiä lähtemässä
Itse uskoisin, että tällainen huhu on täyttä hölynpölyä Ilves-leiristä kun heillä ei kulje. Kateellisten on pakko panetella ja keksiä jotain.
Jukka on vaihtoaitiossakin herännyt henkiin. Pyrkii kontaktiin tuomariston kanssa aktiivisesti ja välittäminen on aika kouriintuntuvaa. Vaikutelma kaikkiaan on, aiempaan verrattuna, että on palattu päiväjärjestykseen. Alkukaudesta Jukka oli aika ilmeetön ja reagoi melko niukasti mutta nyt on tilanne entisen kaltainen.
Älä viitti ihan oikeasti. JMJ oli syöpä Tapolan ekalla kaudella. En kehtaisi enään ees noteeraa kenenkää kuulemia!
Jos nyt tehtäisiin oikeasti silleen, että annetaan Rautakorven valmentaa & joukkueen pelata. Setviköön joukkueen sisäiset asiat joukkueen kesken, mitä se meille kuuluu. Peli rullaa ja voittoja tulee - naatitaan nyt.
Tapola kiertelee Marjamäen kanssa liigapelejä ja suunnittelee junnujen kanssa treenejä. Tapolalla on työpaikka - ja varmasti sellainen, jossa hän viihtyy. Antakaa Tapolankin olla rauhassa omissa töissään - inhottavaa, kun ei saa edes rauhassa olla töissä, kun koko ajan revitään takaisin Tapparaan.
Ja nää samat jutut vuodesta toiseen: ensin pukukoppi menetetään, kun Jukka lähtee ja nyt Jukka ei sitä saa, kun Jussi lähtee. Get real boys.
Tehostan kantaani lyhyellä vilkaisulla sarjataulukkoon; kyllähän se nyt on ihan selvää, ettei tässä enää Jukalle pelata. Ei tuota selvänä kehtaa katsella.
Juuri näin. Antaa syväkurkkujen kirjoitella keltaisiin lehtiin. Niistähän ne oikeassa olevat pukukoppiongelma- ja joukkueen syöpä-kirjoitukset ylensäkkin löytyy.
Rautakorpi on erityylinen henkilönä kuin Tapola mutta mielestäni on 100% selvää, että Tapola ei valmenna Tapparaa tällä kaudella. Hän kykenisi tietysti siihen mutta sellaista ratkaisua ei ole olemassa ja joukkue tietää sen ihan hyvin. Voi olla, että joukkue tottuu Rautakorpeen vähän hitaasti mutta voittokkaasti. Mikään hyvä ei tule halvalla eikä helpolla, ei myöskään kevään unelma: mestaruus.
Ehkä on nostettu Mirri pöydälle tai jopa Kossupullo. Peli muuttui tai sitä muutettiin, prosessin johdosta, jonkun sanelemana, uhkauksena, esiin nostamisen takia jnejne mitä näitä on. Vai pelaajat puhui enemmän omasta pelistä ja miten saada kaikki samalla sivulle.
Varmaan tulee urputusta aina kauden aikaan ja kun homma ei rullannu niin aivan varmasti. Jos ja kun nr selätetään niin porukka hitsaantuu - kun Kärki laittaa mig-hitsin eka toimiin
Se kuuluisa reenijumi helpottanut Jukallakin?
Alkukausi vaan katseltiin mutta nyt alkaa näkyä toimintaakin.
Suotta on hätäisimmät ehdotelleet Jukalle potkuja.
Kevät on Rautakorven Jukan aikaa, vähän kuin Nykäselle oli elämä ihmisen parasta aikaa.
Vain mestaruus kelpaa tällä materiaalilla. Jukalla on vähän huonot tilastot finaalipeleistä, jos ajatellaan voitettuja mestaruuksia. No, en maalaile enempää piruja seinille.
Sen verran pitää myöntyä, että nyt sujuu jo ihan hyvin. Nyt aletaan nousta vaikeista hetkistä voittoon, ja selkäranka pitää. Sitkeyttä ja sisua osoitti eilen 3 per. jäähystä selviytyminen.
Vielä kun päästäisiin niistä maalin jälkeisten vaihtojen kirouksista eroon. Kun saadaan itse maali, ei saisi vastustajalle antaa maalia seur.vaihdossa. Valmentajien pitäisi pitää joukkue hereillä täll.tilanteissa.
Tää on aika kliseinen juttu. Ei tietenkään saisi antaa, mutta hirveän usein näin tapahtuu. Ja siis tapahtuu monelle jengille, ei pelkästään Tapparalle. Sikäli Tapparalla on kyllä jo dna:ssa tietyt ongelmat olemassa: Tapparalla kestää käynnistellä koneita lähes jokaisessa pelissä. Eilen aloitettiin JKL:ssä hyvin epätapparamaisesti ja luotiin paikkoja, mutta niistä alun paikoista puuttu terävyys aivan täysin.
JYP sai ekan paikkansa ja Hytönen viskasi kiekon verkkoon. En tiedä, mikä siinä on, koska hirveän usein lähdetään katselemaan eka erä. Sitten reagoidaan ja yleensä tuottaa tulosta. Eilen tosin yritettiin tehdä aivan kaikkemme, että JYP olisi maalin tehnyt; sen verran kurittomia jäähyjä kolmanteen. Kaikki sellaisia laiskasta pelaamisesta johtuvia jäähyjä. Toki päästetyissä maaleissakin oli sitä tiettyä lepsuilua, että lopetetaan luistelu sekunti pari liian aikaisin.
Katson vieläkin tuota Suomelan maalia, että miten Elorinne tuon pelasi. Siinä oli tukistuksen paikka, vaikka ylivoimahyökkäys olikin. Toinen sitten toi Puustisen maali: Järvinen olisi saanut Puustisen kiinni, mutta lopettaa luistelun kaksi metriä ennen kuin ehtii huudeille.
Edit: tää saattaa kuulua toiseen ketjuun, modet siirtäköön.
Edelleen koen, että tässä Jukan negatiivisessa karmassa on jotenkin koominen twisti.
Kerrataanpa: Kun Tapola ilmoitti huilista ja Jukka tuli takaisin oli negan ensimmäinen aalto. Jukkahan epäonnistui nuorten kisoissa ollen ainoa syyllinen ja likakaivo. Paska valkku, kun ei saanut keskinkertaisesta ryhmästä leivottua maalintekijöitä. Kun kausi alkoi, tuli negan toinen aalto. Peli meni puskemikseksi ja pelaajat oli passiivisia. Jukan vika, koska ylivalmentaa lahjakkaat ja taitavat pelaajat passiivisiksi koneiksi. Pelitapa ei toimi ja sen näkee sokea Reettakin, Jukka ei. Kun peli loksahti uomiinsa (lue: ei valmista, mutta askel parempaan) ja pelaajien jalkakin keveni, mikä avaa tilaa kentällä, johtui se siitä, että pelaajat nousi kapinaan. Ansio siis joukkueelle, ei Jukalle. Tämä oli uutuudessaan negan kolmas aalto.
Mitäköhän Jukan pitäisi tehdä, että jatkuva negatiivisuudessa vellominen loppuisi? Irtisanoutua ja todeta, että “samalla konseptilla mentiin kun 90- luvulla ja eihän se toiminut.”? Oikeasti. Mihin täällä oltaisiin tyytyväisiä?
En tiedä montako kertaa täällä pitää eri ihmisten toimesta todeta, että jokainen kausi on oma projektinsa ja mestaruuden voittaa se, kenen peli kehittyy kaudessa eniten. Jos emme tällä kaudella juhlisikaan mestaruutta (kukaan ei sitä ole meille varmuudella luvannut) näen jo sieluni silmin kommentit: “mitäs mä sanoin…” ja “jo syksyllä näki, että peli on schaibaa…”. Mestaruuden voittaminen on muuten epätodennäköisempää jo lähtökohtaisestikin kuin voittamattomuus. Siksi, koska vain yksi voittaa. Voisimme siis jo nyt laskee housut nilkkoihin ja luovuttaa, koska todennäköisyyslaskennalla sillä tavalla oma mielipide olisi todennäköisemmin oikea. En kuitenkaan itse näe, että “fanius” on tuota.
Tuloshan oli nuorten kisoista huono, mutta itse pelaaminen ei ollut niin huonoa mitä tulos. Esim. Ruotsia vastaan peli oli jopa erittäin hyvää. Siinä vaan eivät kyenneet ratkaisuhetkillä esim. siinä 5-3 ylivoimalla lisäämään johtoaan. Peli oli muistaakseni 1-0 siinä kohtaa Suomelle. Saatan muistaa väärin.
@Vekki-Keke erinomainen lausunto asiaan. Rautakorvella on kova karma, joka istuu tiukassa. Mainekin on varmaan tullut jostain, ei ihmiset niitä kaikkia ihan päästään keksi. Kuitenkin pitää nyt ottaa asiaan perspektiiviä: Rautakorpea lyödään niin omien kuin vieraiden keskuudessa kuin vierasta sikaa. Rautakorvella on kovemmat statistiikat kuin kenellekään muulla aktiivivalmentajalla. Rautakorvella on Liigasta kovempi track-record kuin Jukka Jalosella.
Rautakorpi ja K. Jalonen kärsivät samasta ongelmasta: molemmat tunnetaan pedantteina perfektionisteina ja molemmat ovat voittaneet Suomessa kaiken, mitä voi voittaa. K. Jalonen on tehnyt sen parissa organisaatiossa, Rautakorpi Tapparassa. Rautakorpea verrataan täysin eri kriteereillä kuin muita: Rautakorpea vastaan hyökätään aina persoonaan ja suorituksia nollataan ja vähätellään. Nostetaan valmentajia, joilla on yksi mitali ohi Rautakorven ja hehkutetaan heidän paremmuuttaan suhteessa Rautakorpeen.
Tämä epäsuhta on ollut niin kauan kuin muistan: maine istuu vahvana. Rautakorven track-record Liigasta on parempi kuin E. Westerlundilla. Ihmisillä on ikävä taipumus uskoa enemmän siihen, miltä joku vaikuttaa kuin siihen, mitä joku oikeasti on. Rautakorven kohdalla monet näkevät ainoastaan persoonaan; suoritukset unohtuu.
Tulos oli huono, sitä en kiistä, muuta rehellisesti:
a) miten joku voi olla tuossa vielä kiinni?
b) näytä mulle ihminen, joka ei koskaan epäonnistu työssään
c) ikäluokan ykkösmiehet pelas ihan eri pelejä kuin noita kisoja - “kakkosäijistä” ei saatu kasvatettua ykköstykkejä vuodessa, kun aina aiemmin tulosvastuu oli muilla
d) peruspelaaminen todella oli kunnossa, maalipaikoissa pöpeltäminen aiheutti lopulta sen, että kaveri iski. Saattoipa epäonnistumisen tuskakin näkyä pelaajien kasvoilta ja ilmeestä. Mutta Jukka ei kisoissa ampunut kertaakaan maalipaikasta ohi, se on fakta. Eikä jakanut yhtää harhasyöttöä. Sinänsä Jukan statsit kentällä kestää vertailun
Vitsit, voi olla luonne-erojakin, mutta mä en tajua miten jotkut jaksaa roikkua tuossa erittäin ohkasessa “nuorten MM- failuressa”, jonka voi poisselittää ihan yhtä tehokkaasti, kuin selittää sillä Jukan huonoutta? En siis twiittaa (hassunhauska ilmaus) tällä sinuun, vaan yleisenä kysymyksenä.
Korostan vielä, että mähän en kiistä, etteikö Jukalla olisi kehittymisen paikkoja. Kaikilla on. Huvittaa kyllä suuresti jengin luova kyky värittää kaikki musta valkoiseksi.
Olihan tuo U20 aika floppi. Mutta eipä tuo nyt kovin reilua silti ollut: J. Jalonen sai Suomen parhaan materiaalin kisoihin miesmuistiin. Tuolla materiaalilla isossa kaukalossa voi voittaa mestaruuden. Rautakorpi sai pieneen kaukaloon keskitasoisen jengin, jonka maksimi ei ollut läheskään sama.
Jukka sai myös tuo NHL-materian miesten kisoihin K. Jalosen apuvalmentajana höystettynä nuorten onnistujalla Patrik Laineella. Tuloksena samana vuonna aikuisten kisoista hopeaa, paras Suomivuosi miesmuistiin. Kanada oli finaalissa parempi kaikilla mittareilla, mutta lähellä oltiin. Muistan keväällä 2016, että Rautakorpea ja Kojoa syytettiin siitä, että Suomi ei lähtenyt finaalissa rohkeasti pelaamaan vaan laittoi vaan luukut kiinni. Tuloksena tappio 2-0 finaalissa.
Marjamäki otti World Cuppiin sitten oppia noista kisoista ja lähti pelaamaan Suomen NHL materiaalilla avointa peliä, jossa ei laitettu omaa maalinedustaa tukkoon vaan pelattiin rohkeasti ja riskillä. Tuloksena 0 tehtyä maalia ja isonumeroisia tappioita. Makuasioita sanon mä. Silloinkin muuten taas kerran lyötiin Marjamäkeä, että olisi pitänyt laittaa vaan luukut kiinni ja yrittää 1-0 voittoa. Sama oli ollut edelliskeväänä MM-kisoissa väärin. Onneksi yleisö tietää!