Paineet ovat valtavat ja meillä on paljon hävittävää, mutta ei tuo erilainen tilanne kellekään muulle olisi. Huonompikin kausi tulee vielä.
Ihan saman verran olin hävittävää kuin joka kaudella? Jos Tappara olisi Tapolan kokeiluilla sijoittunut vaikka 5. niin tuskin täällä tyytyväisiä oltais.
Miten? Toistaiseksi tulos on ollut kunnossa ja pelissä ei ole tapahtunut aivan totaalista sortumista entisestä. Minusta parempaa seuraajaa Tapolalle ei olekaan kuin Rautakorpi.
Ei kai Tapparan satsaus rosteriin ole merkittävästi isompi menneisiin kausiin verrattuna?
Rautakorpi on kyllä siinä mielessä kovassa paikassa, kun vain mestaruus kelpaa ja pelitkin pitäisi voittaa dominoiden. Tämän kovempi ei voi lähtötilanne olla.
No, Rautakorpi on aika kokenut kaveri ja kestänee paineet. Se voittaako Tappara mestaruutta on toinen asia.
Voi pelaajisto olla vahvempi ja varsinkin pakisto sitä varmaan onkin, mutta rahallinen panostus ei ymmärtääkseni merkittävästi ole noussut pelaajistoon.
Kyllä sieltä löytyy alisuorittajia laidoiltakin.
Onko JR saanut hyvien pelimiesten suorittamisen noin sekaisin vai mistä on kyse?
Missä menee Zabo ja Krisse…? Missä heidän pisteet?
Moni haluaa Zaboa suojella kritiikiltä, mutta tällä hetkellä mies on Tapparan sisäisessä pörssissä sijalla 14. Zaborsky oli se, jonka piti paikata Savinaisen lähtö. Tehottomuudesta on turhahkoa syyttää valmennusta tai senttereitä, sillä Zabo on aiemmin osoittanut kykynsä niin maalintekijänä kuin syöttelijänäkin.
Joukkue, joukkue… mun mielestä Rautakorven pitäis kehittää joukkuetta hieman myös yksilöiden kautta, käyttää hyväksi enemmän yksilöiden vahvuuksia. Nyt ei oikein siltä näytä. Tasaista massaa tietyltä osin.
Miksi palkataan Z:n kaltaisia taatusti hintavia pelaajia, jos saman suorituksen saa pikkurahalla? Toivottavasti ja täytyyhän muutosta tulla pian. Ei homma ole reilassa, jos terve Z pelaa runkosarjan 5-8 maalilla!
Muuten, onko Rautakorpi saanut yhtäkään uusista hyökkääjistä “toimimaan”. Minun on vaikea sitä keksiä. Jotenkin väittäisin, että Tapolan komennossa ainakin yksilöt näyttäisivät hyökkäyspäässä paremmilta. Top10:ssä pistepörssissä olis ainakin joku. Mutta mitäs se kiinnostaa, vain ja ainoastaan joukkue on se oleellinen. Kunhan nyt pelaajien, maestrojenkin, pää sen kestäisi. Siinä jos alkaa rakoilua olemaan, niin voi pelihalut kärsiä!
Kyllä on Tapparan kollektiivinen kulttuuri tähtistatuksen pelaajalle vaikea tulla sisään. Eihän täällä ole ’tähtiä’ ennenkuin hankkinut luottamusta työllään nimenomaan Tapparassa. Haavoitetut tähdet ovat toisaalta tulleet hyvin, kääntäneet uransa uuteen nousuun (esim. Xavi). Toisaalta taas selvästi Tapparan näköisiä miehiä liikkuu muuallakin: katsokaa vaikka kuinka VMV istuu joukkueeseen! Kuin syntyjään täältä kotoisin. Kyllä se vaatii nöyryyttä käytännössä tähtipelaajalta niin paljon, ettei sitä kaikilta löydy. Työ, joukkue ja kollektiivi.
Rautakorpi on modernin Tapparadynastian perustaja yhdessä Mikki Leinosen kanssa. Hän on Tapparakulttuurin ikoninen kasvattaja. Pelaajan pitää olla valmis työhön- ja kollektiivin lakeihin. Nykymaailma on kovin yksilöllinen, henkilö- ja tähtivetoinen. Ehkä valmennuskin on. Tapparan perinne vain on vähän toisenlainen. Sopeutumisentarvetta, joka voi huumoria ja mieltä pelaajalta vaatia.
Mahtoikohan yksilöt loistaa Tapolan ensimmäisen kauden syksyllä? Ei muistaakseni, eikös jopa Jussia oltu laittamassa ulos ja loput joukkueesta LeKiin.
Kausia ja valmennusta verratessa ei voi mennä ihan “yleistämällä” vaan pitäs tonkia enemmän olosuhteita, esimerkiksi pelaajien vaihtuvuus.
Yksilökeskeisesti on käsittääkseni menty sitten vuoden 2012. Hyökkääjät käsittääkseni palaveeraavat keskenään kuinka se pelitapa toteutuu kaukalossa.
Rautakorpea voi nyt arvostella muutoshallinnasta eli siitä että pelin kehittäminen isossa kuvassa ja joukkueen suuri vaihtuvuus ei sovi samaan syksyyn.
Minä seison Rautakorven takana ja hänen valintansa takana, mutta kyllä valmentajalla on yleisilmeestä vastuu. Tappara pelaa ahdistunutta ja alistunutta lätkää, jossa pelaajista näkee sen suorittamisen kilometrin päähän. Kukaan ei tällä hetkellä nauti pelaamisesta. Pelaaminen on pakollista pahaa, joka on ahdistavaa seurattavaa ja tarttuu kaikkii ympärillä.
Tuollaisesta yleisilmestää vastaa valmennus ja siihen on tultava muutos.
Oisko kuitenkin sentterikysymys keskiössä eikä Rautakorpi sinänsä? Sentteripeli on vajaata ja pelitapa sen myötä. Mielestäni yleisilme selittyy ehdottomasti pelitavallisilla syillä ja siitä johtuvasta pelirohkeuden puuttumisesta ja joukkueen pelitunteen voimakkaasta vaihtelusta pelin aikanakin.
Mutta vastuu, se tietysti on valmentajalla vaikka syy ei olisikaan.
Eiköhän ne vanhat näytöt paina jotain siinä kohtaa kun sopimuksia allekirjoitellaan. Kun et etukäteen ”juhannuksena” tiedä miten seuraavalla kaudella putki kulkee, niin kumman itse palkkaisit kärkiketjuihin. Jonkun jolla on jo näyttöjä vai jonkun ”Teppo Töppösen”. Rekrytointi on vaikeaa ja koskaan et etukäteen tiedä mitä lopulta saat. Uusi työympäristö ja uudet tavat voivat vaikuttaa yllättävästi niin ”oikeassa” työelämässä kun urheilussa.
Se lienee ainakin varmaa, että tässä nyt todella testataan “sydäntä joukkueelle”. Esim. Krisulla uskon olevan niin paljon Tappara-sydäntä, ettei henk.koht. pisteet ole etusijalla. Joukkue kun menestyy, niin asiat on aika hyvin reilassa. Monista muista, näistä uusista, en ole varma. Esim. Zabo. Onko valmis puurtamaan vaatimattomalla omalla “glamourilla” tai mitä sanaa ny käyttäs. Vaikka joukkue menestyis, niin voi olla kovaa, jos ei tunne kuuluvansa joukkueen ykköstekijöihin. Eikä varsinkaan liigan top-pelaajiin. Enhän minä mitään tiedä, mutta spekuloin vaan vuosikymmenten kokemuksella. Kuitenkin paikanpäällä todistettuna Tapparan viimeinen SM-mestaruus 1975 ja eka Kanada-kannu 1977…