Tää on hyvä ehdotus. Valitettavasti käytännössä isossa osassa kouluista mahdoton, kun oppilasmäärät ei riitä siihen, että saatais ryhmiä useemmasta kielestä. Pätevien opettajien naaraaminen voi olla myös oma haasteensa, jos on vaikka yks ryhmä, joka opiskelee espanjaa muutaman tunnin viikossa. Mutta jos edes kaks vaihtoehtoa olis ton toisen kielen paikalle. Vapaaehtoisuus pitäis luultavasti ruotsin kuitenki suosituimpana toisena kielenä, mutta psykologinen vaikutus, että saisi itte valita versus pakkoruotsi, se olis iso.
Työharjottelussa tällä hetkellä ala-asteella 5-6 luokkalaisten pienryhmässä.
Kyllä ekalla viikolla mietin, että mitähän tästä tulee. Mennyt kyllä aika hyvin, kun päässyt sisään touhuun. Ei kyllä silti “minun kuppi teetä” ainakaan tässä muodossa ja työtehtävissä.
Päädyin, hämmentävää kyllä, lukemaan kommenttikenttää, ja siellä oli, yllättävää kyllä, useampia ihan fiksuja viestejä.
Täytyy vähän purkaa orastavaa jännitystä. Nyt on tarkentunut ja on melko ilmeistä että (Nuoriso ja yhteisö-ohjaajan) hakuun kuuluu ryhmähaastattelu tai projekti, jota ilmeisesti psykologi arvioi.
Maanantaina on koulutuksen infotilaisuus ja samalla täytetään terveyslomake, jossa mukana on osiona vapaamuotoinen kirjoitus itsestäni.
Todistukset laitetaan nyt tuosta menemään.
En osaa kysyä mitään järkevää nyt, vinkkejä voi antaa yleisesti. Tai ihan mitä vaan.
Uskon että mulla on hyvät mahdollisuudet vaikka helppoa tämä ei tule olemaan. Vähän jännittää kyllä.
Edit. Huh s**tan* melkein rupee ihan tässä stressaan. Mietin että miten mun täytyisi reagoida mahdolliseen palautteen antamiseen muista? Mulla ei tee mieli kritisoida ketään, mikäli kaikki tekee esim jonkun oletetun työn asianmukaisesti. Voiko ne kysyä nk. heikointa lenkkiä? Onko se mahdollinen ansa?
Kysymys. Jos haluaisin työni ohella kouluttaa itselleni korkeakoulututkinnon, niin onko se käytännössä mahdollista?
Yksinkertainen vastaus:
Kyllä.
Monisyisempi vastaus:
Riippuu noin miljoonasta asiasta. Paljonko haluaa tehdä töitä opiskelujen aikana? Joustaako työaika? Mikä tutkinto, mikä oppilaitos, mikä ala…?
Olen nähnyt sekä AMK:n että yliopiston puolella ihmisiä, jotka ovat suorittaneet tutkinnon töiden ohessa. Hieman oppilaitoksesta ja -alasta riippuu, että paljonko joustoa löytyy. Toki huomioitavaa on sekin, että monia tutkintoja voi nykyisin suorittaa hieman eri tavalla kuin päivät oppilaitoksella istumalla. On erilaisia aikuis- / ilta- / viikonloppu- /monimuoto-toteutuksia ainakin AMK:n puolella. Yliopistoilla on paljon iltapainotteisia luentoja mm. avoimen yliopiston vuoksi.
Haasteita työelämän ja opiskelujen yhteensovittamisessa tulee / voi tulla, jos joustoa ei työpaikalta ja / tai oppilaitoksen puolelta löydy. Eikä se yhdistelmä kaikille edes sovi. Hieman myös olen taipuvainen epäilemään, että ihan kaikkia tutkintoja ei ainakaan kivutta kykene töitä tehdessään maaliin saattamaan. Jos tahtoa löytyy riittävästi, niin vaihtoehtojakin on kyllä valtavasti.
On mahdollista, muutama työkaveri on ilta/monimuoto opiskelijana. Ihan kaikkia linjoja vaan ei taida olla tuolla opiskelmuodolla.
Edit. @rinne tyhjensi pajatson…
Itse aloitin juuri liiketalouden tradenomin opinnot puhtaasti verkko-opintoina, ei koulupäiviä siis ollenkaan.
Verkkoluentoja noin kerran viikossa 2h, tehtävät ja matskut moodlessa. Tällä hetkellä vaikuttaa ihan ok ratkaisulta.
Ja käyt töissä samalla?
Minulla on käynyt niin, että opiskeltu ala on käytännössä joustamaton. Opettajan ja kielen aineopinnot on mahdotonta melkein suorittaa työn ohessa. Kaveriksi kelpasi paremmin työt kaupassa kuin nykyinen työ. Nykyisessä työssä vaatimus 20 h/ viikko töitä. Siihen on hyvin hankala sovittaa opiskelu, jos luennot ei jousta yhtään ja ne ei noissa ole joustavia. Tämän vuoksi olen päättänyt, että jos palaan opiskeleen niin työt jää toistaiseksi.
Tiedekunnassa missä nyt olen, ei onnistu ainakaan loppuun asti suorittamaan työn ohessa. Paljon on läsnäolovelvoitetta, eikä yleensä joustoa tule opettajilta. Lisäksi pedagogiset opinnot vaativat päivittäisen läsnäolon, joten on kohta tehtävä valinta, jatkaako töitä (opintovapaat kohta käytetty) vai opiskeluja. Taidan päätyä jälkimmäiseen.
Avaatko hieman mitä alaa olet suunnitellut ja karkeasti mitä on pohjalla? Kyllähän aikuisille räätälöityjä opintoja myös on tarjolla etenkin AMK:ssa. Yliopistossa on muutoin sitten enemmän vapauksia ja joustoa (riippuen toki hieman alasta ja kursseista). Vaatii opiskelijalta itseltään suunnittelua.
Itse vedin AMK insinööristä diplomi-insinööriksi työn ohessa. Täyttä 8h työpäivää siis ja koulu päälle. En suosittele kenellekkään terveelle ihmiselle. Jos nyt saisin päättää kävisin alkuun yhden syksyn koulua opintovapaalla + seuraavan kevään ja syksyn töitä sekä satunnaisia kursseja + päälle vielä yhden kevään opintovapaalla. Homma olisi paketissa noin kahdessa vuodessa. Opintovapaat hajaantuisi eri vuosille ja verotuksellisesti tuo olisi myös järkevää.
Todella kova 4 vuoden savotta mutta päivääkään en ole katunut jälkeenpäin!
Itse olen käynyt töiden ohella full day, liikunnan amk, sosionomin molemmat amk ja yamk ja nyt vielä opettajan. Kowwoo hommoo ainakin tuo sosi amk, tosin aika paljon sai anteeksi ahotoinneilla, mutta eka 8h koulus, ja siitä iltavuoroon, ja sitten vkl lapset. Tosin mikään ei kestä koko elämää, joten kyllä sen jaksaa, jos on omaa halua, motivaatiota - kompetenssit kunnossa.
Juu, normaali kokopäivätyö. Tosin, toimenkuvani osuu laajasti liiketalouteen joten uskon voivani hyödyntää arkityötäni monessa asiassa.
Toi on muuten hyvä pointti. Itse opiskelin hieman sitä mitä tein työkseni ja se teki opinnoista paljon antoisampaa ja jossain määrin myös helpompaa. Opiskelusta tulee samalla syväoppimista, jos oikeasti ymmärrät mitä opit, ja miten asioita voi käytännössä soveltaa. Jotkin aiemmin kokemasi ongelmat yhtäkkiä vain avautuvat. Tämä on se aikuisopiskelun suola.
Normaali teekkarihan pänttää asiat vain jotta selviää tentistä ja unohtaa asiat seuraavaan aamuun mennessä.
Sanoisin, että nämä on hyvin henkilökohtaisia kysymyksiä. Toiset ovat rehellisesti parempia suunnittelemaan aikansa käyttämistä kuin toiset ja minä arvostan vapaa-aikaa niin paljon, että en yksinkertaisesti enää toistamiseen lähde siihen 7 päivää viikossa. Omaa aikaa vain yhtenä päivänä viikossa ja minusta se ei toimi palauttamaan lainkaan. Olen huono aikataulujen suunnittelija - saatan vetää mielekkään projektin yhtä soittoa valmiiksi, mutta vastaavasti sellainen projekti, jossa ei ole ns. all-in niin jää ilman aikataulua aivan kesken.
Arvostan valtavasti ihmisiä, jotka osaavat sovitella aikatauluaan. Päätin joskus vuosia sitten, että aikaa täytyy löytyä joka viikko itselle - ja se oma aika pitää olla jotain muuta kuin päivittäistä liikuntaa. Paljon on kiinni omassa henkireiässä talvisin eli jääkiekkopelit on sitä minun omaa aikaa ja niistä luovun kyllä äärimmäistä vihaa pursuten, koska tiedän, että se on oikeasti se paikka, jossa minulla on aivot narikassa ja peli saa viedä mennessään ja tunteet mennä vuoristorataa.
Sanoisin, että halulla pääsee monesta asiasta lävitse, mutta “väkisin harmaan kiven läpi puskeminen” ei aina ole paras valinta. Opiskelukin on elämää ja ei voi ajatella, että siirtää koko elämänsä opiskelujen jälkeiseen aikaan: toiset osaa - minä en. En halua enää yhtään vastenmielistä tutkintoa mennä läpi ja aloitan nykyään lähes kaikessa siitä, että tutkailen sitä omaa motivaatiotilaa. Minulla on ollut vielä sillä tavalla itsellä huono tilanne, että tutkinto on ollut hieman työelämään soveltumaton. En herännyt ollenkaan ajoissa siihen, mikä on työelämän realiteetti - mitä tarvitaan ja mitä halutaan.
Sen opin vasta omien opintojen säätämisen ja vuosien työn jälkeen, että itse asiassa opintoni sujuivat aina todella mallikkaasti, kun minulla oli erittäin konkreettinen suunnitelma ja uskoin, että tutkinto palkitaan työmarkkinoilla. Kun jossakin vaiheessa ymmärsin ihan itse, että Suomessa tutkintoni on täysin arvoton - oli se valmis tai ei - motivoituminen muuttui todelliseksi haasteeksi. Tällä hetkellä elän ns. välitilassa, kun odotan yliopistolta informaatiota, miten opiskelu voi jatkua. Jos saan vihreää valoa niin sitten odottaa ihan uusi sivuaine ja pyrin välittömästi pedagogisiin opintoihin mukaan, koska tuosta nykyisestä ei valmiinakaan ole kuin takan täytteeksi.
Käytkö lähihoitajan koulutuksen ja erikoistut lapsiin ja nuoriin?
En. Vaan tämä on ihan erillisenä koulutuksena Tredussa.
Kasvatus- ja ohjausalan PT. Linja jolle tähtään on nuoriso- ja yhteisöohjaus.
Itse aloitin nyt syksyllä samat opinnot monimuotototeutuksena, painotuksena myyntiosaaminen. Kaksi kertaa kuussa käydään koululla, torstaisin etäluennot ja itseasiassa meidän muutaman hengen ryhmä tekee ryhmätyöt Tamhockeylle eli Tapparalle! Ja tosiaan samalla täysipäiväisesti käyn töissä. Ala tosin myös liippaa täysin kuten sinullakin.
Okei. Itse kanssa Tredussa.
Onnea matkaan. Töitä riittänee alalla.