Minä olen tarvinnut ruotsia jopa enemmän kuin saksaa ja englantia, vaikka ruotsi on niistä minulle selkeästi se heikoin kieli. Yllättävällä suunnallakin on se tarve ollut eli asiakaspalvelussa, jossa oon nykyään töissä. Nyt oon ollut tosi ilonen, että ruotsista on jonkinlainen tausta. Yksi asia ruotsissa on vaan minulle niin hankala: olisi pitänyt yrittää käyttää saksaa ja ruotsia ristiin. Joskus yläasteelta asti valisin selvästi saksan mun ykköskieleksi ja se näkyi sitten aivan kaikessa. Onneksi saksa ja ruotsi on niin lähellä toisiaan, että pienellä soveltamisella pääsee jo tosi pitkälle 
Jutusta lainaus:
“Käytännössä kirjaus tarkoittaisi, että ruotsi palaisi pakolliseksi aineeksi niillä ylioppilaskokelailla, jotka ovat äidinkieleltään suomenkielisiä – ja vastaavasti ruotsinkielisten kokelaiden olisi kirjoitettava suomi pakollisena aineena osana tutkintoaan.”
Kait tässäkin jotain helkutin tasa-arvoa haetaan RKP:n johdolla? Jos maassa puhuu 95% äidinkielenä suomea on tämä perusteltu ruotsinkielisille. Haisee vaan sille että laki menee järjen edelle.
Itse opiskelin ruotsia koulussa 8 vuotta ja saksaa vuoden vähemmän. Englantia vain kolme vuotta. Englantia kyllä oppii käytännössä väkisinkin. Ja olinhan mä kuitenkin tuosta englannista lyhyenäkin kielenä niin innostunut, että tottakai kirjoitin ällän ja todistuksessa pyöreä kymppi. 
Harmittaa hieman, ettei jo kouluaikaan saanut mukaan enempää kieliä, kun olin matikkalinjalla. Joku venäjä tai ranska olis varmaan mennyt ja olis antanut hyvän pohjan. Nyt vanhempana tuntuu oppi olevan tiukemmassa. Se kyllä täytyy sanoa, että kun olin aikoinaan harjoittelussa Hollannissa, niin paikallinen murre ei ollut kovinkaan vaikeaa pitkän saksan ansiosta. Sarjikset pystyi lukemaan ihan heittämällä ja jopa teknisiäkin dokuja ymmärsi varsin hyvin. Kielistä löytyi yhtäläisyyksiä siinä missä saksasta ja ruotsistakin.
2 tykkäystä
Tän voi oikeastaan postata uudestaan nyt, kun ei mennyt tuo koe ekalla yrityksellä läpi, mutta kävin tänään uusimassa ja se meni läpi. 
7 tykkäystä
Saiskohan täältä hieman keskustelua ja mahdollisesti vielä apua?
Mä olen tässä pitkään pähkäillyt alan vaihtoa ja kouluttautumista sellaisen alan pariin, johon kaiken maailman selvittelyni jälkeen olisin luontainen persoona ominaisuuksiltani. Tässä on hetki oltu “hieman” lukossa ja on tullut aika toimiin.
Ala mistä kyselen on “Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto - Nuoriso- ja yhteisöohjaus, nuoriso- ja yhteisöohjaaja”
Onko kellään kokemusta valintakriteereistä ja mahdollisesta ryhmäkeskusteluista tai muista testaamisista - Miten voisin itseäni prepata näihin? Mitä alalla opiskellut voit minulle kertoa?
Ps. Mikäli tästä aiheesta uhkaisi tulla “chättäilyä”, olisitko ystävällinen ja laittaisit minulle yksityisviestiä aiheesta?
Taustaa. Olen koulutukseltani Taloushallinnon merkonomi höystettynä Ammattitutkinnon osaamisaloilla ja tältä alalta on työkokemusta n. yli 3 vuotta, melkoisen monipuolisesti. Olen päättänyt kääntää uusia sivuja elämässäni ja kääntyä johonkin sellaiseen suuntaan, johon olisin enemmän soveltuva. Tämän verran avaan taustaani tähän.
Kai tuo menee samaan kuin esim sosionomi. Jonkinlainen essee, mahdollinen psykologi ja yksilö tai ryhmähaast.
Haastattelun aihetta, kysymyksiä on vaikea sanoa. Joku, jotain joka liittyy haettavaan alaan tms. Voi olla myös jokin dilemma miten tuetaan, puretaan, kehitetään jotain.
Ja eikö ne ole muuttunut tässä vuosien saatossa ja onko jopa erilaisia riippuen mihin paikkakuntaan haet. Parhaiten saa tietoa soittamalla itse opinto tai koulutus sihteerille, kysyä kaikki, jopa tyhmätkin kysymykset.
Sitä kautta sitten lähtisin tekemään suunnitelman, lukea, harjoitella, jne…
1 tykkäys
Jos olis valinnanvaraa, niin menisin mielummin vaikka kesähelteillä kouluun tunnille istumaan kun yrittäisin opiskella kotona. Ei vaan riitä selkäranka keskittymiskyky kotiopiskeluun. Välillä on erinäisistä olosuhteista johtuen pakko tehdä kotona jotain tehtäviä, ja kummasti sitä aina keksis jotain muutakin tekemistä.
4 tykkäystä
Ei tässä tarvi kun istua paikallaan 45min kerrallaan ja seurata. Ei onneksi tarvi tehdä mitään tehtäviä. Itselle tämä ehdottomasti mieluisampi vaihtoehto kun istua koulussa samalla tunnilla.
No sehän se pahinta onkin. Kotona, ja varsinkin tietokoneella, on liikaa virikkeitä kilpailemassa huomiosta. Mut ihan henk. koht. mieltymyksistä ja tavoistahan se on vaan kiinni. Ite oon huomannu että koulussa tulee keskityttyä ihan erilailla, ja jotenkin oma asennekin on ihan erilainen kun on koulussa eikä kotona. Nyt tälläi lomalla tuleekin käytyä 1-2 kertaa viikossa koululla tai kirjastossa ihan vaan lukemassa, kotona siitä ei tule mitään.
4 tykkäystä
Kuulostaa ihan järkevältä idealta.
Tarkoituksena on koota samaan paikkaan kaikki kouluun ja opetukseen liittyvä materiaali, kuten tehtävät, kokeet, arvioinnit ja yhteydenpito vanhempien kanssa.
2 tykkäystä
Nyt kun on taas tuo “pakkoruotsi” pinnalla, niin tänään on julkaistu ihan mielenkiintoinen kyselytutkimus taasen. Saas nähdä kuinka käy tämän lukioihin suunnitelman pakolliseksi Yo-kirjoitusten aineeksi palautuksen kanssa. Itse juttelin tuossa yhden äidin kanssa jonka poika menee ysille ja ei ruotsinkieli nappaa yhtään, englanti menee jotenkin, koska internet. Sanoikin, että jos tuo tulee pakolliseksi, niin heidän poika joutuu varmaan valitsemaan lukion sijaan jonkun muun koulun yläasteen jälkeen. Joillakin kun on hiukan huonompi tuo “kielipää”. Muuten sällillä menee kuulemma koulussa oikein hyvin.
Ruotsin läpäisemiseksi lukiossa ei vaadita mitään erityisen ihmeellistä kielipäätä. Kielet on ihan samanlaisia kuin kaikki muutkin aineet: minimivaatimuksiin pääsee kyllä ihan kuka tahansa, kun tekee vähän hommia sen eteen.
Itsekin vastustan pakkoruotsia, kun vapaaehtoisena kieltä opitaan tehokkaammin ja ruotsi ei ole ollenkaan niin tarpeellinen kuin Suomessa väitetään. Pohjoismaissa on erittäin korkea englannin kielen osaamistaso, joka mahdollistaa erittäin sujuvan kanssakäymisen täällä myös naapureiden kanssa.
Sen sijaan se, mitä tässä vastustan on se, että löytyy ihan hyvä kasa järkisyitä, joiden puitteissa pakkoruotsia voi vastustaa. Jos sitä vastustetaan sen takia, että pelätään oppilaiden jäävän sen takia kirjoituksissa läpäisyä vajaaksi niin ihan samalla perusteella kannattaa pelätä varmaan samaa kaikissa aineissa. Eli argumenttina ei kovinkaan hyvä.
1 tykkäys
Juu, mä sitä samaa vähän kyselinkin, että eikö pienellä panostuksella voisi asiaa korjailla, mutta no can do. Motivaatiota kun ei tuohon löydy. Muuten pelkän keskiarvonkin perusteella varma lukioon menijä.
Ruotsihan on helppo kieli periaatteessa, mutta en ole itse koskaan käyttänyt sitä edes ruotsissa, joten ymmärrän tilanteen vallan mainiosti.
Itse poistaisin koko ruotsin-kielen pakollisuuden ihan jo järkisyistä ja tuo kyselykin siihen antaa osviittaa.
2 tykkäystä
Ei ruotsin pakollisuudelle oikein järkiperusteita meinaa löytyä. Näen edelleen viisaimpana ratkaisuna sen, että kielet laitetaan omaan pooliinsa ja kaikkien on valittava yksi pitkä ja yksi keskipitkä kieli.
Pitkä kieli on järkiperusteisesti aina englanti - toistaiseksi.
Keskipitkän kielen pooliin voidaan laittaa useampia kieliä, josta opiskelijan olisi pakko valita yksi:
-ruotsi
-saksa
-ranska
-venäjä
-espanja
Hyviä vaihtoehtoja kaikki. Lyhyttä kieltä en pakottaisi kenellekään, mutta ne jotka haluavat, voivat vielä valita sellaisen.
Keskipitkän kielen opiskeluun pitäisi ehdottomasti tuoda CLIL-vaihtoehto jo yläasteelle.
Varmaan näin. Itsellä nyt jäi lukio kuitenkin kesken ruotsin takia. Pohjat oli mitkä oli yläasteelta ja syksyssä sitä eroa ei kurottu kiinni. Ammattikoulu kutsui.
Edelleen - en kuulu mihinkään ruotsin puoltajiin - sanon vaan edelleen, että kyllä minkä tahansa kielen oppimäärästä selviää lukiossa ja siitä kirjoittaa itsensä läpi, jos näkee vaivaa. Ruotsi ei ole vaikeusluokassaan lähelläkään englantia tai saksaa, joten on täysin utopistinen väite, että henkilö, joka kirjoittaa itsensä englannista lävitse ei OSAAMISEN puolesta selviäisi ruotsista.
Mä en nyt ota pakollisuuteen kantaa, mutta, vaikka englanti onkin about maailman vaikein kieli, niin eihän ruotsi vaan tartu samalla tavalla, kun sitä ei joudu jatkuvasti ymmärtämään päivittäisessä elämässä.
Ja on englannissa se helppo puoli, että substantiiveilla ei ole määräisen ja epämääräisen muodon päätteitä, eikä toisaalta ole maskuliinisia, feminiinisiä ja neutraaleja sanoja (kuten saksassa).
Listasit tuohon tuollaisen kielipoolin, mistä pitäisi valita. Tässä ei varmaan ollut suurempaa ajatusta takana eikä pitäisi varmaan tähän tarttua, mutta pidän kyllä espanjaa ja jossain määrin myös ranskaa kummallisena vaihtoehtona tuolla listalla. Aivan perstuntumalta ainakin espanja menee keskimääräiselle tasapäistettävälle suomalaiselle peruskoululaiselle seuraavaan koriin “hyödyllisyytensä” osalta kuin vaikkapa kiina, japani, arabia ja korea. Seuraavassa ehkäpä vielä viro ja italia ja sitten menee ihan niche-osastolle.
Haluaisin kyllä osata fluentimpaa ruotsia, mutten peruskoulu-, lukio- tai edes virkamiesruotsin pohjalta uskoisi ruotsini olevan paljon parempaa kuin se nyt on, sillä niin harvoin sitä Suomessa tarvitsee.
Jätin asioita rivien väliin.
Hyödyllisyys ei ole kielivalinnoissa mikään argumentti. Tai ainakaan minä en osaa lähestyä tällaisia valintoja hyödyllisyys näkökulmasta lainkaan, vaikka ruotsin kohdalla toki hyödyttömyys sekä korvattavuus korostuvat. Espanja on erittäin hyödyllinen kieli, jos siitä sellaisen itselleen tekee. Sitä nimittäin puhutaan melkoisen kattavasti muuallakin kuin Espanjassa. Afrikassa puolestaan ranska nousee aivan yllättävään arvoon. Euroopassa saksa on aivan omaa luokkaansa. Korea, kiina, japani yms. eksoottisemmat kielet ovat erittäin vaikeita, koska niiltä puuttuu didaktiikka kokonaan Suomessa. Ei ole minkäänlaista kosketuspintaa. Japani ja kiina tulevat jatkossakin löytymään koulumaailman ulkopuolelta, kun opettajia ei ole vieläkään riittävästi ja suomalaisten pitää vaihtua Aasiaan paljon tiuhempaan kuin aikaisemmin, että didaktinen pohja alkaa löytyä.
Jos pitää valita yksi kieli niin edelleen pidän äärimmäisen perusteltuna, että se valittava kieli olisi Euroopan kieli - ainakin toistaiseksi - siinä englannin rinnalla.
Piti mennä nukkumaan, mutta selvennän, koska viestissäsi ei selvästi asiaa ymmärretty. Eikä siinä mitään, sillä argumenttini ovat monesti epäselviä. Laitoin hyödyllisyyden sitaatteihin, hipsuihin, lainauksiin, whatsimacallit, koska en jaksanut selittää auki. Tämä ei varsinaisesti ole oma argumenttini, vaan kuvittelen tämän olevan argumentti, jolla tätä koulutuskeskustelua käydään. Oman näkemykseni peruskoulusta, etenkin yläkoulusta (jolloin ruotsi muuten alkaa) olen esittänyt aiemmin - luultavasti tässä ketjussa.
Jätin myös tuomatta esiin sen asian, jonka tuot osittain myöhemmin esiin viestissäsi: opettajien riittämättömyys. Tasapäistävän peruskoulun resurssit ovat rajalliset. Lisäksi painopiste on siinä osassa, joka pääsääntöisesti tarvitsee työelämässä, johon tätä painopisteosaa pyritään ohjaamaan lyhintä tehokasta reittiä (tai näin ainakin toimittiin tämän vuosikymmenen alussa), käytännössä vain englantia. Tämän jälkeen tilanne on se, ettei enää mikään kieli ole yleishyödyllinen. Eli puhutaan joko yleissivistyksestä tai sitten optimoinnista. Siis nykyisen järjestelmän puitteissa, jossa kaikille pitää oppia antaa ruokalusikalla samasta kattilasta.
Korostan tässä välissä, että olen hyvin tietoinen kielialueista, enkä pidä Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa keskimääräiselle suomalaiselle todennäköisenä työelämän haasteena. Ranska on kuitenkin myös merkittävä Euroopan kieli. Kirjoitin tähän väliin, koska ajatus kävi mielessä ja olisin sen muuten unohtanut.
Yleissivistyksen kannalta olisi minusta hyvä osata englannin lisäksi toistakin vierasta kieltä, sillä se laajentaisi kielellistä ja kulttuurillista pohjaa. Loogisin vaihtoehto on silloin ruotsi virallisena kielenä ja vahvana kulttuurillisena vaikuttajana. Optimaalisin kieli se ei kuitenkaan (perstuntumalta) ole keskimääräisen peruskoulun tavoiteyksilön työelämän kannalta. Tällä hetkellä, huomioimatta globalisaatiota ja välttämätöntä teollisuuden murrosta, näkisin tällaisina optimaalisina kielinä ensi sijassa venäjän ja toisaalta saksan. Saksan merkitys tekniikan kielenä on kuitenkin nähdäkseni laskussa. Pakkovenäjä olisi kuitenkin, sanotaanko neutraalisti, mielenkiintoinen ratkaisu, joka ei suurella varmuudella toteudu.
Ehkäpä tämä hiukan valotti, nyt pitää oikeasti mennä unille.
3 tykkäystä
Noo, oli se englantikin yhtä vaikeaa. Ei se lukio pelkän ruotsin takia loppunut…
Tämän minä allekirjoitan täysin. Jos peruskoulussa ei ole pohjiin panostanut käytännössä yhtään ja kielioppi on täysin hukassa, saattaapi lukion kurssimuotoisuus ja tiiviimpi tahti tulla yllätyksenä. Jos tämän huomaa vasta lukion alettua, on todella vaikeaa itseopiskelulla alkaa lukemaan tai kertaamaan vaikkapa peruskoulun kieltenkirjoja läpi käytännössä täysin alusta kurssien jo alettua. Näin kävi minulle.
Varmasti on totta että työllä kyllä selviää. Narusta pitää ensin vaan saada kiinni, jotta oppimiskäyrä oikeasti lähtee lentoon. Kesällä kannattaa etukäteen kerrata kielet, jos tuntuu haastavalta. Varmasti sama pätee myös matematiikkaan.