Joo oli minullakin matematiikan numero 5 paitsi, että kyseessä oli peruskoulu 
. En tiedä millä ihmeen ilveellä sitten sain ammattikoulussa matikasta numeron 3 mutta en valita kyllä se minulle kelpaa 
Englannin kieli puolestaan itselle ollut aina helppoa mistä sitten johtuukaan kun en koskaan edes sitä niin tarkkaan opiskellut. Se vain tulee jostakin. Ruotsi ei sitten suju ollenkaan. Ei se sen puoleen voisi myöskään vähempää kiinnostaa.
Kielitaito ja matemaattinen osaaminen usein ovat ristikkäisiä. Ihmisen oppiminen on niin valtavan yksilöllistä ja henkilökohtaiset vahvuudet näkyy. Minulla oli vaikeuksia englannin kanssa ala-asteella, mutta sitten yläasteella (olisiko oikeasti hyvä opettaja) koko kieli vaan aukesi minulle. Eniten kieliosaamista vahvisti pelaaminen, kun nörttäily oli lähellä sydäntä. Pakkoa parempaa ei olekaan, kun ei ole muuta yhteistä kieltä kuin englanti / saksa / ruotsi niin kyllä siinä oppii. Toki minulla näkyi selkeästi kaikissa aineissa koulussa tuo kielisuuntaus - matemaattiset olivat aina heikompia.
Aikuisiällä oon itse ymmärtänyt, että ei ole olemassa väärää tapaa oppia. Ja ei kannata ikinä olettaa, että muut oppivat lähellekään samalla tekniikalla kuin sinä. Minä luotan hyvään muistiini monessa asiassa ja kieltä puhumalla sanavarasto kyllä kasvaa ihan itsekseen.
Luulen, että sillä on vaikutusta asiaan kun on lapsesta asti kasvanut videopelien, netin ja englanninkielisten elokuvien/tv-sarjojen parissa minkä ansiosta sanasto ja lauseenrakentamisen perusteet tulivat jo varhaisessa vaiheessa tutuiksi.
Suomessa ollaan siinä mielessä onnellisessa asemassa, että täällä elokuvia ja tv ohjelmia dubataan erittäin vähän muihin maihin verrattuna. Siitä on varmasti apua kielen oppimisessa.
Syksyllä uudistuva lukiolaki (siirryt toiseen palveluun )kuitenkin ohjaa yhteistyöhön aiempaa pontevammin. Lain mukaan lukioiden tulee tehdä yhteistyötä yhden tai useamman korkeakoulun kanssa. Yhteistyön tapaa ei ole lyöty lukkoon
Pienen Toholammin lukion rehtori Jussi Peltokangas ei varauksetta innostu mahdollisuudesta. Hän on huolissaan opiskelijoidensa jaksamisesta.
Yhteistyö on ennenkaikkea mahdollisuus, mutta väheneekö lukio-ikäisten yö-unet esimerkiksi merkittävästi näemme sen ajan saatossa.
Tuo asioiden viime tinkaan jättäminen taitaa olla opiskeluissa ihan perusjuttuja, mikä ei tule ikinä muuttumaan.
Meillä oli just tuossa sunnuntaina työn alla semmonen ryhmätyöstä toteutettava 10+ sivunen raportti, joka siis myös tehtiin ryhmätyönä. Deadline oli sunnuntaina 23:59, ja sunnuntai-aamuna siitä oli valmiina ainoastaan johdanto. Meidän kolmen hengen ryhmästä yks oli klo 14-23:30 töissä, toiselle taas tuli treffiseuraa klo 19 ja itellä oli aamupäivällä ohjelmaa mukuloiden kanssa. 
No, kyllä se saatiin ihan kunnialla läpi, mutta kyllä sitä monta kertaa päivän aikana mietti että oliskohan tästä päässy helpommallakin…
Nyt on työn alla käytännössä tämän lukuvuoden viimeinen tehtävä. Tämän jälkeen on ohjelmassa enää yks itsearviointi (ei aikarajaa) ja yks koe, ja sen jälkeen ois sit lomaa.
Sirkka Hagman kyllästyi tehtaan yövuorojen härskeihin puheisiin – nyt hänellä on seitsemän tutkintoa ja kohta kahdeksas, jos syöpä sallii
Sirkka Hagman nousi pörssiyhtiö Nokian Renkaissa duunarista johtajaksi. Hänen urapolkunsa on poikkeuksellinen.
Mielenkiintoinen juttu lukea. Vahva nainen kyseessä 
Kevään viimenen koe (Mielenterveys- ja päihdehoitotyö & Psykiatria) ois ny taputeltu ja jos (kun) se menee läpi niin seuraava kouluhomma on sit työharjottelu elokuussa. Hyvä fiilis.
Mihis meet?
Tammenlehväkeskukseen, tää on pitkäaikaishoidon harkka.
Kesäloma alkoi koulusta. Elokuussa sitten työharjoitteluun ala-asteelle. Onneksi kuunneltiin omaa toivetta ja en joutunut päiväkotiin. Ei oikein olisi napostellut. 
Oppivelvollisuuden pidentämisestä on päästy sopuun viime yönä hallitusneuvotteluissa. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuus laajenee lukioon ja ammattiopistoon.
Jippii,iloinen uutinen tai sitten ei?
Niin mun mielestä nää on vähän teknisiä kysymyksiä. Lukiolaisten perustelut on ainakin heikot, että rasittaa liikaa. Kaikki pakollinen varmasti rasittaa. Toisaalta ruotsi on vähän sellainen kieli, että se ei oikein ole tarpeellinen. Englanti ja jopa saksa tai ranska avaavat ovia. Ruotsilla aukeaa pienet markkinat vs. muut kielet. Kielet ovat pakollisina hieman huonoja aineita, kun kieli on väline, mutta se ei ole substanssi. Jotta kieli pääsee oikeuksiinsa täytyy sille löytää joku sellainen substanssi, josta siitä saa hyötyä. Vertailu muihin aineeseen ei ole älykästä. Englannin taito on tarpeellinen, koska sitä tarvitaan tänä päivänä niin moneen substanssiin. Mun mielestä tää ei oo viisas päätös.
Itse pidän pohjoismaisia markkinoita tai lähinnä Norjaa kiinnostavana yksilön kannalta, verrattuna vaikkapa Saksaan ja Itävaltaan (Sveitsissä toki myös mahdollisuuksia). Siis ainakin omalla alalla. Pitäisi vaan joskus nähdä se efortti, että saisi ruotsin semihyvää paremmalle tasolle.
Mutta tämä pakollisuus on ennemmin minusta isossa kuvassa jostain muusta pois.
Venäjä, kiina ja japani olisivat muita hyviä vaihtoehtoja. Ensimmäisestä osaan kirjaimet, jälkimmäisistä en. Reunimmaisista muutaman sanan ja viimeisimmästä lisäksi auttavasti joitain rakenteita. Mutta jos joku muu vaivautuu, niin noita varmaan kannattaa lukea.
Tää perustelu Suomen ja Ruotsin tiivistyvä puolustusyhteistyöstä on kyllä kovin liioteltu, kun käytetään esimerkkinä ja perusteluna Ruotsin kielen pakolliseks palauttamisella.
Ei liity varsinaisesti ruotsinkielen pakollisuuteen, mutta nyt tälläi aikuisena on kyl miettiny et ois kiva jos ois opiskellu peruskoulussa ruotsista edes alkeet. Vähän askarruttaa meinaan tuo joskus vuoden päästä edessä häämöttävä pakollinen ruotsinkurssi, kun “jag talar inte svenska” on suurinpiirtein ainoa asia minkä osaa sanoa.
Nykyään saa puhelimiin näppäriä sovelluksia, joilla voi kieliä reenailla. Vuodessa ehdit hyvin reenailla perusjuttuja, niin et ihan pihalla oo kun kurssi alkaa.
Joo oon treenaillu vähän sanastoa Duolingolla, ja valmistavalle kurssillekin voi mennä, mutta siis helpommallakin pääsis jos ois joskus ollu fiksu.
Emmäkään kiinan kirjaimia osaa, vaikka kieltä tuli 2.5 v opiskeltua. Se kun on enemmän semmoista piirrosmerkkien vääntöä ja tulkitsemista. 
Jossain hommissa voi ajatella maan kielen osaamisen kokolailla pakolliseksi, vaikkapa sairaanhoidossa. Omissa hommissani olen kokenut että hyvä englanti ja oman alan ammattitaito riittää. Muu kielitaito on sitten plussaa, mutta ei edellytys.
Kivempi kyllä kuulua työyhteisöön, jos paikallista kieltä osaa. Ja oli se sitten venäjä, kiina, espanja, saksa tai muu, niin sitä oppii kyllä siinä matkanvarrella. Jos yhtään haluaa. Tiedän kyllä joitain työkavereita, jotka olivat 10 vuotta töissä Thaimaassa, mutta eivät tykänneet kieltä yhtään oppia. Osasivat sitten suunnilleen saman kuin minäkin. Joka oli siellä vain jonkun kuukauden aina joskus.