Kyselytutkimus: Jääkiekon seuraajien tiedonhankinta

Jatkan yksinpuhelua, kun ainakaan vielä kukaan ei ole ketjua nähnyt tarpeelliseksi lukottaa (ping. @henkilokunta, @valvojat, @ylläpitäjät kai noista joku osuu?)…

Luvassa järjetön tekstimuuri, jota kukaan ei lukene loppuun asti :heart:

Kysely on kiinni, eikä ole 22.00 perjantai-iltana, joten kokeillaas.

@Kilo, @kmalainf, @Virvelia_kainaloon ja pari muutakin ottivat kiinni tuohon luotettavuuskysymysten muotoiluun kyselylomakkeessa. Se oli tosiaan tietoinen ratkaisu jättää se hiukan hämärästi rajatuksi. Perusteluna pitkälti se, että en olisi kyennyt ikinä muotoilemaan tuota kysymystä niin, että se olisi täysin yksiselitteisesti ollut tulkittavissa. Edellä mainittukaan ei pidä täysin paikkaansa, sillä vaihtoehto olisi ollut olemassa, mutta se olisi ollut kovin raskas eikä välttämättä olisi tässä yhteydessä toiminut.

Lähteiden (tai yleensä tiedon) luotettavuuden arviointi noudattaa samaa linjaa vain, jos mennään samoin kriteerein kaikkien arvion tekevien henkilöiden toimesta. Onhan noita vaihtoehtoja olemassa, sillä lähdekritiikkiin löytyy varsin hyviä ohjeita. Olen kuitenkin melko varma, että perusteellisempi lähdekritiikki ei ihan kaikille ole vielä itsestäänselvyys. Sen vuoksi olisin joutunut kirjoittamaan kysymyksen oheen auki, että mitä oikeastaan pitäisi arvioida (lähteet, kirjoittaja/kirjoittajan tausta, julkaisualusta ja sen “ammattimaisuus”, tekstin laatu jnejnejne). Kun tarkoitus oli pitää kysely vastaajalle mahdollisimman helppona, niin en halunnut lähteä liikaa “opettamaan” kyselylomakkeessa. Oma ongelmansa on se, että jääkiekkoa käsittelevän informaation luotettavuutta ei oikein voi arvioida samoin kriteerein kuin esim. tieteellisen artikkelin. Niin paljon informaatiosta jaetaan perustuen “huhuihin” tai ihan vain kirjoitellaan omia mielipiteitä/näkemyksiä.

Tiedon luotettavuuden arviointi vaihtelee henkilöittäinkin aika paljon. Uutisiin suhtaudutaan yhdellä kriittisyydellä, tieteellisiin/ammatillisiin toisella ja harrastuksiin liittyvään tietoon kolmannella. Aika pitkälti subjektiivinen kokemus tiedon luotettavana pitäminen on, vaikka jokainen kyennee perustelemaan valintansa, jos riittävän monta ja riittävän tarkkaa kysymystä esitetään.

Siitä olen toki samaa mieltä, että kysymykseen olisi voinut täsmentää, että haluanko vastauksia koskien vastaajan käyttämiä lähteitä vai kaikkia listattuja koskien. Pienellä ristiintaulukoinnilla noista vastauksista kuitenkin näkee aika vaivatta, että kumpaan kysymykseen vastaaja on vastannut. Se kertoo jo jotain, jos joku ei jotain mahdollista lähdettä käytä koskaan. Oletettavasti siihen on syynsä, jota toki ei kykene aukottomasti noista vastauksista päättelemään. Jotain kuitenkin. Jos esim. joku ei-NHL:ää-seuraava on ilmoittanut, että ei koskaan käytä Capfriendlyä, niin joku rohkeampi voisi olettaa mahdollisen syy-yhteyden olemassaolon.

Noissa olisi kieltämättä voinut vastaajaa vielä helpottaa lisäämällä vastausvaihtoehtoja. Muutama vastausvaihtoehto lisää joka kohtaan, niin kyselylomake olisi ollut jo hyvinkin vahvasti sitä kuuluisaa rautalanka -mallia. Jätin sen kuitenkin tekemättä, koska 1) oletin ihmisten osaavan valita fiiliksen pohjalta mielestään omaa toimintaansa paremmin kuvaavan vaihtoehdon, vaikka todellisuus olisi jossain tarjottujen vaihtoehtojen välissä. 2) Koska olen laiska ihminen. Tuo jaottelu auttaa kyselyvastausten analysointia osaltani, sillä nuo tasot sopivat käytettyyn teoreettiseen viitekehykseen. Ei ollut tarvetta jaotella vastaajia useampaan ryhmään. Jos vastausvaihtoehtoja olisi ollut enemmän, olisin joutunut analyysi-vaiheessa kuitenkin yhdistelemään eri vastausvaihtoehdon valinneita samaan koriin. Nyt vastaajat, vaikka sitten hieman hämmentyneinä, sijoittivat itse itsensä mielestään oikeaan koriin.

Aika-arvio oli kieltämättä suuntaa-antava. Oma arvioni oli, että tuon tekee johonkin 6-7 minuuttiin. Itse olisin tuon klikkaillut läpi oletettavasti lähemmäs tuota kuutta minuuttia. Kysely kuitenkin kävi läpi arvovaltaisen testiryhmän koekäytön ennen julkaisua. Yksi esittämäni kysymys pilottiryhmälle oli vastauksiin kulunut aika. Näiden keskiarvo oli muistaakseni jotain 9-9,5 minuuttia kyselyn vastaamisajaksi. Kymmenisen minuuttia oli siis sujuva kompromissi. En epäile hetkeäkään, etteikö joku ripeämpi olisi ihan fiksusti kyennyt tuon kyselyn täyttämään (varsinkin tietokoneella tehden) johonkin viiteen tai kuuteen minuuttiin. Toisille sitten joku 13 minuuttia lieni lähempänä totuutta.

2 tykkäystä

Ketju pysyköön auki. Odotamme sen jatkoksi jäätävää analyysiä tuloksista.

3 tykkäystä

Ei nyt lähdetä liikoja odottamaan. Ollaan hiljaa vaan, niin saadaan kalaa…

Nooh, toi olikin lähinnä vaan hyvä tekosyy bumpata ketjua. :smiley:

1 tykkäys

Taisin luvata keskittää gradun aiheuttamasta ahdistuksesta avautumisen tänne, niin menköön. Eipä tässä gradu-semman aikana parempaakaan tekemistä ole.

Ensinnäkin on todettava, että idea gradun tekemisestä vähän nopeutetulla aikataululla on täysin vatipäinen, jos muitakin juttuja olisi tehtävänä. Elämääkin olisi, ja jääkiekkoa. Mahdollista tehdä, mutta aiheuttaa turhaa kiirettä ja stressiä.

Edellä olevan jälkeenkin joudun myöntämään, että graduni viimeistely tänä keväänä on ilman yllättäviä muuttujia mahdollista, jopa vääjäämätöntä. Kiitos siitä pitkälti mukavalle kyselyaineistolle. Kiitos tappara.co siitä! Kyselyaineiston tueksi haen vielä yksittäisistä viestiketjuista selittäviä tekijöitä, mutta muuten aineisto on kivasti kasassa.

Sinänsä hienoa, että kerrankin pääsee rauhassa kirjoittamaan kunnon tekstimuuria ilman, että se on ongelma. Nyt tuosta 70+ sivuisesta luonnoksesta pitää enää saada valmis gradu hiottua parissa kuukaudessa…

14 tykkäystä

Vedetään täälläkin projektia kasaan:

Alkuun kiitos tappara.co. Empiirinen aineisto gradussani on merkittäviltä osin täältä kerätty, joten ilman .co:ta gradua ei olisi. Kiitos siis!

Alan suosituksissa gradun pituus on jotain 50-80 sivua. @ljpp taisi todeta, että alle sata sivuisia ei lasketa. Vähän itseni ja ehkä muutaman muunkin yllättäen päädyin kirjoittamaan pitkästi. Sinne 100+ sivua osastolle eksyin…

Graduun tuli paljon kaikkea. Kohtuullisen laaja katsaus penkkiurheilun ja jääkiekon seuraamisen tutkimukseen. Empiria puoli on tällä palstalla jaossa olleen kyselyn mukaan rakennettu. Havaintoja on keskustelupalstan käyttöön liittyen. Paljon on juttua tiedontarpeista, eli lähinnä siitä, mikä jääkiekossa jengiä kiinnostaa. Suurimmat havainnot koskevat eri tiedonlähteiden luotettavuutta. Tai tapoja, joilla tiedonlähteiden luotettavuutta arvioidaan.

Jos jotakuta kiinnostaa lukea, niin gradu löytyy nyt täältä


Loppuun on todettava, että Pro gradu -tutkielma ei tällä otannalla ole paha projekti. Sain kulutettua aikaa huhtikuulle asti, mutta… Viime vuoden elokuussa piti ilmoittautua graduseminaariin. Tuolloin piti olla aihe valmiina. Keksin ja hyväksytin sen yhden iltapäivän aikana. Itse prosessi gradun työstämiseksi alkoi syyskuun puolivälissä. Empiirisen aineiston keräsin marraskuun lopulla. Muuten syksy meni teoriataustaa kehittäessä. Aineiston purku ja analysointi tapahtui tammikuun puoliväliin mennessä. Käytännössä en gradun eteen tehnyt tammikuun puolivälin jälkeen kuin tiivistelmän ja johtopäätökset. Johtuen yksikön käytännöistä, ei gradua kannattanut kuitenkaan palauttaa. Meillä seminaari kestää vuoden ja on pakollinen. Sain luvan lopettaa seminaarin maaliskuun lopulla, kunhan gradu on palautettu. Sain työn viimeisteltyä kahdessa päivässä. Kolmisen kuukautta jäi vielä löysää aikaa minulla näinkin. Virallisen aikataulun mukaan viime syksynä aloitettu gradu olisi palautettava marraskuussa tänä vuonna…

En siis ihan tarkalleen ymmärrä, mistä haasteet ja stressi gradusta kumpuaa. Omalla kohdalla tuo oli stressaavuudeltaan puistokävelyyn rinnastettavissa…

14 tykkäystä

@gatecrasher ehti linkkiä pariin paikkaan jakamaan jo, mutta heitetään artikkeli vielä kolmannen kerran linkattuna palstalle, niin saadaan asiayhteys pidettyä selvillä:

Tuossa artikkelissa on hyvin, tiiviisti, avattu gradussa keskeiseksi noussutta teemaa, jääkiekon seuraajien kokemaa luottamusta erityisesti jääkiekkoa käsittelevän median osalta.

7 tykkäystä