Mailan painolla ei tässä tapauksessa ole suurtakaan merkitystä: kun sama voima kohdistetaan kappaisiin, kevyempi saa suuremman vauhdin nopeuden kuin painava (vitkan vaikutuksesta). Mailan liike-energia on siis kummassakin tapauksessa suunnilleen sama eli vahinkoa tehdään aika lailla samaan malliin.
Ero tulisi vasta siinä tapauksessa että kevyempi maila saisi maksiminopeutensa aiemmin, eikä lyöjä pääsisi kiihdyttämään mailaansa koko lyönnin ajan.
Edit: termi kuntoon.
Keihästys on mailan lavankärjellä tökkääminen yleensä vatsaan mutta mihin vaan. “Normaali” munille lyönti, eli maila jalkojen välissä ja ylöspäin nosto on sääntökirjassa huitomisen alla.
Jokerit purkasi Matias Myttysen sopimuksen yhteisymmärryksessä. Mikään Liiga-seura ei voi tehdä sopimusta Myttysen kanssa, koska sopimuksen mukaan joutuisi maksamaan sakkorahaa vähintään 100 000€.
Muuttuuko tilanne, jos Myttynen tekisi kuukauden try-outin esim. NLA-seuran kanssa, joka ei lopulta johtaisi loppukauden sopimukseen?
Keräsen kohun aikoihin oli se sopimus/sanktiopaperi täälläkin luettavissa.
Muistaakseni meni jotenkin niin että “jos ollut kauden alussa sopimus Jokereihin, ei voi siirtyä Liigaan vuokrasopimuksella tai ulkomaan sopimuksen kautta”
Joten eiköhän tuo tie ole tukittu sopimusta väsättäessä
Yleensä kelloihin soittelu tapahtuu juurikin mailan kärjellä, joten siksi niistä on tullut keihästyksiä. Parasta on siis lyödä nk. hamarapuolella, jotta säästyy huitomisella 
Itseasiassa kyseinen tilasto olikin väärin ja Garteigin olisi pitäny olla edellä, koska oli pelannut 7 sekuntia enemmän, joten päästettyjen maalien keskiarvo G:llä oli tasan 0,75, kun taas Aittokallion tarkempi keskiarvo oli 0,7504. ((3 maalia) * (3600 sekuntia / peli) / (14393 sekuntia)).
Kysymys. Miksi Saipan maalin jälkeen ei ollut keskialoitusta?
Mode-edit: kirjattakoon, että SaiPa teki voittomaalin ajassa 59.59.
SÄÄNTÖ 94 –MAALINTEKO, kohta xviii. Jos kiekko menee maaliin erän lopussa ennen summerin soimista ja päätuomari hyväksyy maalin, tällöin ei ole tarpeen suorittaa maalin jälkeistä aloitusta keskipisteestä. Päätuomarin on varmistettava, että kirjuri merkitsee viralliseen ottelupöytäkirjaan maalin syntyajaksi 19:59.
Miten voi olla mahdollista että Kärpät johtaa sarjataulukossa vaikka keskinäiset ja maaliero on meillä parempi? 
E: Jaa ilmeisesti varsinaisella kärpät voittanu enemmän
Arvaan: Enemmän suoria voittoja. Kärppäsillä 12 Tapparalla 11.
Päätyihän tämä sormus meidän palstalle?
Miten tässä tapauksessa nimi merkattaisiin pelipaitaan? Oliko esim. Rädyn veljekset Aatu ja Aku peräti Aa.Räty ja Ak.Räty.
Vaihtoehtoja voisi olla erottamiseksi esim. “Se” V. Leskinen. Tosin nyt googletin tuloksen, joka kertoo, että Ville Leskinen onkin Ville-Valtteri Leskinen. Toinen on Ville Elmeri Leskinen.
Toisen nimen alkukirjain mukaan. V-V. Leskinen ja V.E. Leskinen.
Joskus Liigassa oli Jarkko Immonen ja Jarkko A. Immonen.
Ja HIFKIssä oli Ton. Salmelainen ja Tob. Salmelainen.
Joskus oli tapana, että vanhempi pelaa pelkällä sukunimellä (Räty) ja nuorempi esim. A.Räty nimellä.
En tiedä onko tähän mitään sääntöä olemassa, mutta tiedän, että noin on ainakin aikanaan toimittu.
Kun Tapparassa oli kaks Ojasta, tuskin edes harkittiin että iso8:n paitaan olis alettu laittaan J Ojanen.
Oli siis OJANEN ja M OJANEN
Tuossakin tapauksessa vanhempi oli Ojanen ja nuorempi M.Ojanen.
Toki tässä pohdittiin myös sitä, että jos on kaksi täysin saman nimistä joukkueessa tai etunimi alkaa samalla kirjaimella.
Eiköhän tämä ole aika joukkuekohtaista, että miten toimitaan.
Mikäs paita tämä on ja kuka sillä on pelannut???
Kävelevä raumalainen tietopankkikaan ei osannut äkkiseltään auttaa tämän kanssa.
Ping @Raumalainen
Olisko U20 four nations tournament pelipaita ja Joona Luoto?
Luoto pelasi niissä peleissä numerolla 20. Niissä peleissä numero 23 oli myös käytössä, Valtteri Ilomäki & Markus Niemeläinen.
Nuorempi Luotokaan se ei voi olla, numero 15/20.
Ei myöskään Mico Luoto, numero 7.
Numero on painettu, mutta nimi ommeltu ja todennäköisesti jälkikäteen.