Viime kaudellako rajattiin Liiga-seurojen lainapelaajien määrää Mestiksessä. Eli Mestis menetti pelaajamateriaalia ja myös taloudellista etua, kun Liigaseura kuitenkin maksaa lainan palkat oletukseni mukaan. Syvensiköhän tämä vielä kuilua Liigaan? Tosin se saattoi tasata Mestiksen seurojen välistä eroa lainojen suhteen.
Liigan avaamisessa Liigan osakkuus tarvitsee muutoksia. Osakkuusmuutokset pitää pystyä hoitamaan joustavammin. Nyt nousijalla menee tv-rahoilla ainakin kaksi kautta ennen kuin kuitattu. Ja mitä se putoaja saa liigan osakkuudesta johon ei ole enää oikeutettu mutta johon on joskus laittanut rahaa kiinni.
Osakkuus voisi olla vastikkeeltaan äänioikeudellinen ja rahallisesti hyvin pieni.
Sehän on selvää ettei yksikään seura luovu sarjapaikastaan vapaaehtoisesti ja lisäksi Telian sopimuksessa saattaa olla pykäliä, jotka ainakin vaikeuttavat joukkuemäärän vähentämistä.
Oikeastaan ainoa tapa saada joukkueita vähemmäksi on pelata kausi loppuun ja sitä kautta pakottaa osa seuroista samalle tielle kuin Espoon Blues. Telian soppari saattaisi samalla mennä uusiksi. Sen jälkeen liiga auki ehdollisesti vaikka siten että Mestiksen voittaja voisi halutessaan haastaa jonkun Liigassa play-offien ulkopuolelle jääneistä joukkueista jos nousulle olisi taloudelliset edellytykset muuten kunnossa. Se vaatisi Mestis seuralta useamman vuoden työn, jolloin pelkkä yllätysmestaruus ei riittäisi. Voitaisiin vaikka ennen jokaisen Mestis kauden alkua nimetä 1-3 joukkuetta, joilla olisi haasto-oikeus sillä ehdolla että joukkue voittaa Mestis mestaruuden.
Tämä malli pitäisi myös kaikki liigan heikoimmat joukkueet ”varpaillaan” eikä kukaan pääsisi tekemään tyhjennysmyyntejä, koska haasto saattaisi osua vaikka liigan toiseksi heikoimpaan joukkueeseen. Tietysti Mestis mestaruuden pitäisi ratketa samoihin aikoihin kun liiga aloittelee Play-offeja, jotta karsivalle liigajoukkueelle ei tule turhaa tyhjäkäyntiä.
IS Urheilulehden kansi-ja pääjutussa käsitellään tällä viikolla 15/21 liigan asioita ja Kalervo Kummola ottaa aika voimakkaasti kantaa liigan sarjajärjärjestelmään varsin hyvässä haastattelussaan. Tiivistetysti hän näkee liigalla epäonnea kun suunnitelmat ja vahvat visiot pan-europpalaisesta liigasta (’KHL itäinen lohko ja Chl-läntinen lohko’) vielä vuonna 2013ennen Krimin valtausta sittemmin hautautuivat. Jokerit menetettin siis puoliksi vahingossa Itään ja päälle päätteeksi Blues meni nurin. Pakon edessä liigassa laatu korvattiin määrällä mestiksestä innokkailla mutta kilpailukyvyttömillä seuroilla.
’’Kummola myöntää, että kabinettipäätökset ovat lävähtäneet SM-liigan ja laajemmin koko suomalaisen jääkiekon silmille rajulla tavalla.
»En ole koskaan pitänyt SM-liigan yhtiöittämisestä, enkä pidä vieläkään. Nouseminen ja putoaminen on tehty aivan liian vaikeaksi. Tämä kilpailullinen elementti puuttuu kokonaan suomalaisesta jääkiekosta, kun liigaan ei voi nousta pelaamalla. Se näivettää sarjoja.»
Valittu epäurheilullinen linja on vauhdittanut näivettymistä.
»Tässä on se ongelma, että 15 liigajoukkuetta on pitkällä tähtäimellä liikaa. Joko syntyy Euroopan liiga, jonne lähtee kolme joukkuetta liigasta – tai sitten liigan joukkuemäärää pienennetään, mikä tekisi Mestiksestä myös nykyistä paremman sarjan.»’’
’’SM-liiga on tällä hetkellä monelta osin kriittisessä käännekohdassa. Kilpailu kuluttajista kiristyy, mutta mikä on SM-liigan asema ja mitä se haluaa tulevaisuudessa olla?
»Jos SM-liiga oli vielä 1990-luvun lopulla maailman toiseksi kovin sarja, nyt sitä verrataan Euroopassa sijoille 5–6. On tässä myös hyviä puolia, kun nuoret kaverit ovat päässeet paremmin esiin pääsarjassa», Kummola tuumaa.’’
Onko liiton ja SM-liigan sopimus tullut tiensä päähän?
Liiton ja SM-liigan välinen sopimus pitää sisällään muun muassa luvan ylimmän sarjatason järjestämiseen, liigan joukkuemäärän, sarjajärjestelmän, erotuomaritoiminnan, Mestis-rahoituksen ja liigapelaajien käytettävyyden maajoukkuetoiminnassa sekä niistä saatavat korvaukset.
Ja juuri nämä edellä mainitut seikat ovat sopimuksen suurimpia kipupisteitä
Vastaan seuraomistajalle: liigan avaaminen ja kehittämisrahan pois ottaminen olisi pitkällä aikavälillä Mestiksen etu. Luovan tuhon mekanismi siivoaisi alalta huonot osat pois, yhdistäisi osaajia terveisiin yrityksiin ja toisi markkinoille uusia yrittäjiä. Kiekkoseurojen konkursseja on aina seuranut uusien yrittäjien esiinmarssi.
Sarja auki ja tuet pois. Jos siitä seuraa konkursseja niin mitä sitten?
Mitäs Mestikselle tehdään sillä välin kun odotellaan niitä pitkän aikavälin hyötyjä? Siinä loppuu monen seuran toiminta. En näe että alle 10 joukkueen Mestis on kenenkään etu millään aikavälillä. Nämäkin entistä köyhempiä ja sitä kautta kuilu liigajoukkueisiin entistä isompi. Kaikki tämä pelkästään teoreettisen nousumahdollisuuden vuoksi.
Monen seuran toiminta varmasti loppuisikin ja kysyn edelleen että mitä sitten vaikka loppuisi? Mitä väliä sillä on, jos Roki ja Koovee menevät nurin? Luova tuho toimii, parhaat pelaajat siirtyvät (tod.näk.) muihin mestisseuroihin ja huonot suomisarjaan. Sama pätee toimihenkilöihin. Paremmat muuttuu organisaatiot muuttuu paremmiksi ja riippakivet katoavat kokonaan. Jos joukkueita menee nurin enemmän niin Suomisarjasta uutta yrittäjää tilalle. Tai jos ajatellaan koko suomikiekon parasta niin niitä joukkueita saisi siirtää Mestikseen Liigasta.
Kait tapa pelata 1. kierros on osa sarjajärjestelmää. Toista vuotta putkeen käytössä oleva kahden ottelun epäselvä sääntö on yksi iso perse. Tykkään* sääleistä nyky sarjajärjestelmässä, mutta menee maku, jos lomarengasta lyhennetään ja typistetään tällä tavoin. Miksi edes pelata säälejä, jos kierrosta kuohitaan tällä tavalla? Teoriassa tämän liukkaan mäen juuressa on Facebook-äänestys, jolla selvitetään jatkoon menevät.
*Hyvä lähtölaukaus pudotuspeleihin ja tuo [keinotekoista] jännitettä viivoille ja niiden väliin.
Mitähän siellä Liigan toimistolla puuhastellaan? Ensin totutetaan ihminen siihen, että hokia tulee päivittäin viikkotolkulla. Ja sitten yhtäkkiä tarjoillaan tällainen kattaus? Ei mitään käynnissä missään. Ihme touhua…
Nyt kun tuo Jokerien paluu Liigaan alkaa nousemaan esille, niin tässä oma ajatukseni tulevaisuudesta:
12 joukkuetta Liigaan ja 12 joukkuetta Mestikseen. Jokerit aluksi Mestikseen ja samalla sinne mukaan sen aikakauden 3 huonointa joukkuetta Liigassa on ollut Jukurien aikakauden aikana. Lisäksi Mestikseen jäisi Mestiksen 8 parasta joukkuetta. Loput joukkueet Suomi-sarjaan.
Liigan ja Mestiksen välille karsinnat. Joko Liigan 2 huonointa ja Mestiksen 2 parasta ja näille 2 kertainen sarja, josta paremmat Liigaan ja huonommat Mestikseen. Tai Mestiksen mestari suoraan Liigaan ja Liigan huonoin Mestikseen sekä Mestiksen kakkonen ja Liigan toisiksi huonoin pelaisivat Bo7-sarjan ja voittaja Liigaan.
Myös Suomi-sarjan ja Mestiksen välille samantyylinen karsintasarja.
Eli äkkiseltään perstuntumalta Jukurit, Ässät ja Sport menisi Jokereiden kanssa Mestikseen. Ja loput joukkueet jäisi Liigaan. Tämä vain omaa ajatusta.
Samankaltaista olen miettinyt, mutta mielestäni toi 24 joukkuetta on niin vähän, että vaatisi nykyisen Suomi-Sarjankin muuttuvan. Olikohan 44 joukkuetta näissä 3 sarjassa korkeimmassa tällä hetkellä. Itse näkisin kutakuinkin sarjat menevän jatkossa:
Liiga 11 joukkuetta. Karsinnat takaisin, ei sääliplayoffseja. Joko 1, 2 tai 3 alinta karsimaan Mestiksen 1 tai 2 kärkijoukkueen kanssa. 6 kohtaamista/vastustaja = 10*6 = 60 peliä. Ei tarvitsisi muuttaa pelimäärää ja turhat lohkojaot yms. pois.
Mestis 10 joukkuetta. Karsinnat molempiin suuntiin.
6*9 peliä = 54 eli pelimäärä lähempänä Liigaa kuin aiemmin.
Lopuista joukkueista ylempi ja alempi Suomi-Sarja tai uudelleen nimetty toinen sarja. Näissä vielä pykälän verran vähemmän pelejä kuin Mestiksessä.
Edit. Mahdollistahan olisi myös Liigan playoffseihin pääsevien joukkueiden määrä pudottaa 8. Loput 3 joukkuetta voisivat esim. pelata minisarjan, josta määräytyy 1-2 karsivaa joukkuetta. Liigan ja Mestiksen kausien alkaessa samaan aikaan ja pelatessa about samaan tahtiin, saataisiin Mestiksen parhaat ja Liigan karsijat samoihin aikoihin selville. Tämä olisi tärkeä asia tasaisia karsintoja ajatellen.
Vaikea uskoa, että ihan heti tulee tapahtumaan. Tasoerot niin valtavat kahden sarjan välillä. Liigasta jos joku putoisi Mestikseen niin käytännössä kaikki saisi potkut.
Tarvis ensin saada Mestistä kehitettyä niin, että se tuottaa rahaa, muutoin vaikea nähdä kahta avointa sarjaa.
Pienempi määrä joukkeita sekä Liigassa, että Mestiksessä palvelisi varmasti molempien sarjojen tasoa = lisää kiinnostavuutta. Lisäksi karsinnat lisäisi kiinnostavuutta (ei tyhjennysmyyntejä ja vähemmän turhia pelejä, sekä lisää “pudotuspelejä”)
En usko, että putoamisessa ihan noin kävisi. Vertauskuvana vaikkapa melkein mikä vaan avoin urheilusarja.
Tällä hetkellä Liigassa 15 joukkuetta ja jos 3 joukkuetta tippuisi pois, niin sitä pelaajaa olisi tarjolla paremmin myös Mestis joukkueille. Siihen kun lisää sen että KHL ei varmaankaan tulevaisuudessa vedä enää niin hyvin pelaajia kuin tällä hetkellä, niin uskon että pelaajia kyllä riittää. Ja jos Jokerit sekä 3 joukkuetta Liigasta siirtyisi Mestikseen, niin varmasti kiinnostavuus lisääntyisi myös Mestistä kohtaan jonkin verran. Kuten myös kiinnostavuutta lisää se että Mestiksessä on oikeasti jotain suurempaa tavoiteltavaa kuin pelkkä pysti kauden päätteeksi.
Tuohan se tilanne tosiasiassa vain on. Eikä se taida muuttua ennenkuin joko Liigan taso tipahtaa radikaalisti tai sitten johtoon tulee sellainen henkilö joka oikeasti rupeaa oikein kunnolla lobbaamaan asian puolesta.
Mestiksen liikevaihto nousisi varmasti samalla, jos sille tulisi näkyvyyttä ja siellä olisi jotain muutakin mistä pelata kuin vain pelkkä pokaali.
Hiltunen jakanut avaustilaisuudessa jotain voimafantasioitaan julki.
Euroopan ammattiliiga
Hiltunen katsoo rohkeasti vieläkin isompaa kuvaa.
– Näen potentiaalin siinä, että Liiga voisi olla yksi katalysaattori mietittäessä, miten Eurooppaan syntyy huippuammattilaisliiga vastavoimana NHL:n tulemiselle Eurooppaan, hän paljasti Iltalehdelle.
Ajatus Euroopan laajuisesta ammattiliigasta ei ole uusi, mutta nyt Hiltunen on tosissaan sen suhteen, että Suomen kannattaa lähteä asiaa ajamaan.
– Siinä olisi polku suomalaisille ihan huippuseuroille, jos ei jopa kaikille seuroille siirtyä pelaamaan Euroopan laajuisesta mestaruudesta.
Mahdollisia malleja on siis monia: muutama kärkijoukkue kustakin Euroopan huippuliigasta erkanisi pelaamaan omaa sarjaansa, tai kaikki liigat yhdessä – KHL:ää toki lukuun ottamatta – muodostaisivat Euroopan ammattiliigan.
Aikataulu näin isolle mahdolliselle muutokselle on luonnollisesti vielä auki.
