Linnut ja lintuharrastus

Lintujen kevät muutto jatkuu. Kokoajan saapuu uusia lintuja. Nyt odottelen kovasti että Sastamalaan kun saapuisi yölaulajia. Eli esimerkiksi Satakieli, Viitakerttunen ja Pensassirkkalintu.

Tässä toissa päivänä ottamassani kuvassa on Pikkutylli.

17 tykkäystä


Ukkometso tepasteli tyytyväisenä.

9 tykkäystä

Myös syys muutto on jo käynnissä. Kuovi naaraat ovat työnsä tehneet ja suuntaavat näihin aikoihin etelään. Myös monet muut kahlaaja naarat suuntaavat jo etelään. Esimerkiksi mustaviklot, metsäviklot ja lirot. Niiden naaras linnut ovat vain noin kuukauden Suomessa. Eli naarat lähtevät heti sen jälkeen kun poikaset ovat kuoriutuneet. Koiraat huolehtivat sitten poikasista. Monilla kahlaajilla poikaset etsivät itse ravintonsa.

Tässä kuva lirosta.

13 tykkäystä

Paljon on sääksillä seuraajia. Youtube-kanavalla täyttynyt 10.000 seuraajan raja.
Mielenkiintoinen poustaus parin videon kera. Videoilla rakennellaan set-uppeja kameroille.

4 tykkäystä

Mainostampa seuraavaa BirdLifen tapahtumaa. Eli pönttö bongausta. Tarkoitus on ilmoittaa mitä lintuja oman pihan pöntöissä pesii. Tämä ei ole kilpailu vaan tarkoituksena on kerätä laajasti tietoa mitä lintuja pöntöissä pesii. Havaintojen ilmoittajien kesken arvotaan palkintoja. Pääpalkinto on viikon loma Ylläksellä 4 hengen mökissä. Ei muuta kuin osallistumaan kenellä pönttöjä vaan pihassa on.

https://www.birdlife.fi/tapahtumat/ponttobongaus/

5 tykkäystä

Aamulenkillä kuulin monen vuoden jälkeen käen kukuntaa! Oli hieno kokemus. Tosiaan en muista koska olisin viimeksi kuullut kukuntaa, ehkä 90-luvulla.

@Nuti :+1: ehkä paikallisia eroja on.

2 tykkäystä

Minä en pysty muistamaan yhtään kevättä, että en olisi kuullut käen kukuntaa. Mutta ainahan se on mukava kokemus.

4 tykkäystä

Minä puolestani olen tänä keväänä/kesänä kuunnellut käen kukuntaa lähes kyllästymiseenkin asti. :sweat_smile: Varsinkin lämpiminä ja aurinkoisina päivinä se tuntuu välillä kukkuvan täällä miltei taukoamatta. Mutta useimmiten ihan miellyttävä ääni kyllä kuunnella. :+1:

2 tykkäystä

On sitä kuulut nyt joka paikassa missä on tullut käytyä ja jonkin aikaa oltua niin jossain välissä tämä pesärosvo kukkuu. En varsinaisesti pidä hyvänä, jos käki valtaa alaa.

1 tykkäys

Minä pidän kyllä Käestä nimenomaan sen mystisen käytöksen takia. Käkien luontaisessa käytöksessä on sellaista jota ei pysty järjellä selittämään. Alkaen tuosta pesinnästä. Munii siis 10 - 20 munaa ja kaikki eri pesiin. Poikanen kasvaa täysiin vieraan lajin kasvattamaan. Eniten Käki munii Leppälinnun pesiin. Poikanen kasvaa siellä eikä näe oman lajin edustajia. Kukaan ei opeta sille mitään miten hankkia ruokaa miten äänellä yms. Miten Käki oppii kukkumaan? Miksi poikanen ei rupea laulamaan kuten Leppälintu? Sitten se pesästä lähtö ja muuttomatka. Käet talvehtii trooppisessa Afrikassa ja suorittavat muuttomatkan yksin. Mistä nuori Käki tietää minne sen kuuluu mennä talvehtimaan? Kuitenkin ne kaikki päätyvät sinne päiväntasaajalle. Sitten keväällä paluu Suomeen parittelu ja edellä kuvattu pesintä käyttäytyminen. Mikä ohjaa Käen tähän ilman että se on saanut seurata oman lajin käyttäytymistä.

Tuota laulua ihmettelen vielä erikseen. Jos ihminen tulee vauvana Suomeen adoption kautta oppii hän virheettömän Suomenkielen. Riippumatta siitä minkä maalainen on syntyperältään. Miksi Käen poikasille ei käy näin? Miksi ne rupeavat Kukkumaan vaikka eivät saa siihen mallia mistään?

On toi luonto vaan ihmeellinen ja siellä on paljon asioita joita ei voi järjellä selittää. Ainakaan kovin helposti.

13 tykkäystä

Hyvä teksti! Ja kaikilla asioilla on kuitenkin järki ja paikkansa, tarkoituksensa. Luonnossa mikään ei ole turhaa (paitsi ehkä punkit). Ihminen ei sitä vaan ymmärrä.

1 tykkäys

Kuopiossa perheonnea

Samoin Saimaalla

2 tykkäystä

Hyvin harva oman lajin linnunpoikanen kuulee emonsa laulua enää poikasvaiheessa, ja jos kuuleekin, niin kaukaa, harvakseltaan ja muihin ääniin sekoittuen.
Eiköhän tuo laulu ole linnulla dna:ssa. Esimerkiksi kerttusten ja kottaraisten matkinnat, ovat aikuisiällä talvehtimisalueilla kuultuja ja opittuja.

1 tykkäys

Käki alkanut kukkuun nyt ihan kotimme lähistöllä. Kyllä käki luontoon kuuluu, mutta haluan kuunnella pikkulintujen viserrystä ennemmin kuin pelkkää yksitoikkoista kukkumista. Käki kun on munansa muninut toisen pesään niin tämä poikanenhan työntää sitten nämä muut, pesän oikeat poikaset pesästä pois.


Maalla pihasaunan tuuletusaukosta löytyi rastaan pesä, jossa kolme munaa. Jotkut noiden serkut jo pomppii pihalla emojen ruokittavana - yhden päälle melkein ajoin vahingossa ruohonleikkurilla. Näyttää tuossa seinän aukossa emo vielä hautovan, eli ilmeisesti nuo kaikki eivät aivan samaan aikaan kuoriudu. Vai lähteekö poikaset pesästä heti kun kuoriutuvat? Tosin munat on sen verran pieniä että ihmettelen jos noi pihalla pomppivien kokoiset poikaset sinne sopii. Mutta kaippa emo tietää että hautominen vielä kannattaa ja ne munat vielä kuoriutuu

1 tykkäys

Luulisin, että poikasia ruokitaan pesässä, kunnes ne kasvavat niin isoiksi, että voivat siitä lähteä.

Mustarastas hautoo 11-14 vuorokautta, poikaset kuoriutuvat suunnilleen yhtä aikaa. Poikaset lähtevät pesästä 11-15 vuorokautta kuoriutumisen jälkeen. Eli poikaset ovat kaikki yhtäaikaa pesässä. Tuossa voi olla kyseessä jo toinen pesintä tälle vuodelle. Mustarastas voi tehdä kolme pesuetta vuodessa. Epäilen tuota siis mustarastaan pesäksi. Koska munia on kolme esimerkiksi räksällä niitä on yleensä aina enemmän. Ja naaras mustarastas on siis hyvinkin ruskea näin kesällä ei musta. Myös pesäpaikka on mustarastas mainen.

3 tykkäystä

Tyyppi ensin tutustunut pyihin 8 kuukautta ja sitten kuvannut niitä 3 vuotta ja tekee nyt kirjaa niistä. Sitkeä sissi.

Kahdeksan kuukauden hengailu pyyn reviirillä tuotti lopulta tulosta, kun koiraspyy söi puolukoita Ylikankaan tarjoamasta varvusta.

Kovalevylle kertyi vajaan kolmen vuoden aikana soidinmenot, parittelu, haudonta, poikasten kuoriutuminen, lumikiepissä yöpyminen – ja yhden naaraan kuolema.

2 tykkäystä

Ehkä menee väärään kerjuun mutta birdlife väeltä saatus

Tarkkaile ympäristöäsi, kesän tienoilla lintuja voi bongailla mitä yllättävimmistä paikoista!

  • Ellun kana (Callina bohemiae). On huoleton eläjä, joka kuuluu kantturakoipisten heimoon. Ei muni eikä kotkota. Suo lämpöä harakoillekin. Tavataan yleisesti miltei kaikkialla maailmassa.
  • Tipu (Curvi bikini). Lajin tunnistaa sirosta ja viehkeästä olemuksesta sekä muodokkaista rinta- ja pyrstölihaksista. Tipun liikehdintä karistaa hiekat uupuneimmankin kukon silmistä.
  • Äimänkäki (Cuculus cummastus). Laji, jolla on suuret silmät sekä suu, joka saattaa olla avoinna vielä pitkään ääntelyn jälkeen. Ääntelee hämmästyneesti vain yhden tavun: häh? ilman toistoja. (Turussa on tavattu äimänkäkiä, joiden vastausääntely on “kui”).
  • Viskisieppo (Ballandines preferae). Kuuluu humalahakuisten heimoon.
    Syntynyt evoluution tuloksena kännikalasta. Saapunut Suomeen Pohjanmaan kautta. Ääntelee toistuvasti hik. On pontikan serkku.
  • WC-ankka (Toiletus putsaeus). Ääntely matala ja pehmeä prrruuuthsjuumph.
  • Siipiveikko (Auervarae huijaeus). On käkien etäinen sukulainen, selkärangattomien alalajeista alhaisin. Vaeltelee toisinaan viskisieppoparvissa. Hämää lipevällä ääntelyllään erityisesti sellaisen naaraan, jolla on iso pesämuna.
  • Selvä pyy (Bona fide). Kykenee näkemään metsän puilta. Se omaksuu vaivatta suuriakin tietomääriä ja sillä on ilmiömäinen muisti.
  • Nostokurki (Vecotin rascas). Se on lentokyvytön, onttoraajainen, hidasliikkeinen ja voimakas vaeltaja. Tarvitsee liikkumiseensa ulkopuolista ohjausta.
  • Uutisankka (Paparazzi nova anatidae). Laji kuuluu perättömien heimoon.
    Ääntely ja vaeltelu ennalta arvaamatonta. Omaa haukan katseen, pöllön kuulon ja kanan muistin.
6 tykkäystä

https://tappara.co/t/rikoksia-ja-rangaistuksia/5673/1411?u=hippa

Vastaan tähän ketjuun @Labrys koska sopii paremmin tänne.

Huomaan että sinulla ei ole käsitystä lintuharrastuksesta. Tuolta kyseiseltä uimarannalta minä havaitsisin hyvinkin lyhyessä ajassa useita kymmeniä lintulajeja. Iso osa lintujen havainnoinnista tehdään nykyään täysin urbaanissa ympäristössä. Iso osa lintuharrastajista ottaa kuvia juuri noista tavallisista sorsista ja lokeista. Harvemmin sattuu oikeasti erikoisempia lintuja linssin eteen.

Tässä kuva pikku-uikusta jonka kuvasin Tampereella joitakin vuosia sitten. Lintu uiskenteli aivan Mältinrannan uimarannan vieressä Tammerkosken yläjuoksulla. Eli hyvinkin keskeltä kaupunkia ja vielä uimarannalta!

Ja tässä kuva minusta täydessä kuvaus varustuksessa. Kyllä tuota joku jo voi ihmetelläkin kun julkisillapaikoilla liikun kuvailemassa.

6 tykkäystä