Joo-o. Pyhiä savolaisia perseitä…
Eihän tuo kulttuurirahasto saa rahaa veronmaksajilta. Eihän?
Mulla tosi paljon savolaisia kavereita. Jotenkin tämä tempaus ei yllätä yhtään 
Noista kuvista puhutaan paljon ja julkisuutta tulee 20k egen verran. Kukaan ei edes muista 100k euroa saanutta Huonoa Äitiä einesruokapläneineen enään. Ilmasta rahaa on helppo jakaa. Perseen kuville tai paskoille ideoille.
Yhteiskunnan rahaa palaa paljon paskaan, mutta ei voi liian tiukasti päättää etukäteen että mitä tuetaan, koska silloin ei koskaan nähdä lopputulemaa.
Itse olin joskus Suomen Akatemian rahalla Tampereen Yliopistolla tutkijana ja tuossa projektissa (ei oma projektini vaan professorin vetämä) tulin itse siihen tulokseen jo aika aikaisessa vaiheessa, että paskaa tästä tulee, mutta sekin on tärkeä tieto loppuraportoinnissa, että miksi siitä tuli paskaa.
Hieno juttu että joku tunnustaa.
Kuinka monta miljoonaa euroa haaskataan vastaaviin juttuihin?
Ehkä hiukan Corona sääti kuluja projekteja.
Yhdysvaltain Massachusettsin osavaltion Wellfleetin kaupungissa kalastajana työskentelevä Packard oli perjantaiaamuna sukeltamassa noin 14 metrin syvyydessä Cape Codin niemimaan läheisyydessä, kun kaikki meni yhtäkkiä pimeäksi.
Packard luuli joutuneensa hain hyökkäyksen kohteeksi, mutta ei kuitenkaan tunnustelemalla löytänyt yhtään hampaita tai tuntenut kipua.
Siinä vaiheessa tajusin, että olen valaan suussa ja se yrittää nielaista minut. Ajattelin, että se on nyt menoa, Packard kertoi paikalliselle WBZ-TV-kanavalle.
PACKARD pystyi kuitenkin hengittämään, sillä hänellä oli happilaite suussaan. Miehen arvion mukaan hän oli valaan suussa noin puoli minuuttia, kunnes valas nousi pintaan ja sylki hänet ylös.
Totta, mutta nyt on koronan takia saatu aivan käsittämätön mälli “ilmaista” rahaa jaettavaksi ja sitä on jaettu aivan liian hövelisti. Nettiblogaajan Huono Äiti (poliitikon vaimo) einekset on yksi surullinen esimerkki. Huutokauppakeisarit jne tajusi onneksi imagonsa arvon ja jätti ne rahat ottamatta. Apurahojen jako on aina vähän onnenkauppaa. Jakopäätöksiä tekevillä ei ole erityisalojen osaamista. Senkin olen monesti huomannut, että niitä kertyy tiyttyihin juttuihin. “Annetaan nyt mekin tuolle, kun muutkin. Varmaan hyvä juttu”. Yliopistotutkijan sijasta olin 5v itse teknillisellä korkeakoululla tutkijana. Nokian takia IT- ja IC-kulta-aikaa. Apurahoja oli paljon. Sain itse opiskelu- ja tutkija-aikana 3 yli 5000€ apurahaa. Ne tuli palkan päälle suoraan saajalle. Osa olkkarin hifistä on edelleen opiskeluaikana hankittuja 
Vahvistimessa oli jo tuolloin DTS:t ja liittimiä, mm optisia, paljon ja se iso painava subbari jytää hyvin vieläkin…
Nykymeno hirvittää kuitenkin. Raha on liian halpaa ja koronan varjolla sitä on “tukipaketteina” ja apurahoina jaettu jos minne. EU:n tukipaketti oli sitä kokoluokkaa, että lapseni maksavat sitä lähes koko työuransa. Koronaan tuo ei liittynyt mitenkään. Esim Ruotsi kärsi koronasta pahoin, muttei saanut tuosta paketista hirveästi. Sitä jaettiin Etelä-Eurooppaan köyhille maille, eikä kuitenkaan vaadittu rakenteellisia uudistuksia. Esim Italiassa veroja kierretään vuosittain 190 miljardia €. Kiinteistöveroa ei esim ole (se on vaikea kiertää). Työpalveluista ja rafloissa maksetaan pitkälti käteisellä… ME maksetaan täällä pohjosessa tuon menon seuraukset. Toivottavasti Business finlandin kautta jaetuista tuista saadaan tarkkaa dataa myöhemmin, notta miten niiden käytössä oikeasti onnistuttiin.
Me saatiin heti koronan alussa Business Finlandin 100k€, mutta se oikeasti käytettiin siihen mihin se haettiin.
Vähän asiaa sivuten, meillä alkoi firman eka EU-projekti tällä viikolla. Nuohan ovat todella rahakkaita monikansallisia projekteja, joihin on helvetin vaikea päästä mukaan, mutta jos pääset, niin pystyt sillä rahalla rahoittamaan omaa tuotekehitystäsi (en suoralta kädeltä muista montako prosenttia tunneista pystyt laskuttamaan EU:lta).
Jo pelkästään byrokratia on noissa niin haastavaa, että senkin takia niihin on vaikea päästä mukaan. Edellinen firmakin teki noita ja sen vuoksi meillä on tuo byrokratia hallussa, mutta edellisen firman EU-projekteissa kävi selväksi, että maat joilla on rantaa Välimereen laskuttavat maksimitunnit vaikka projektin eteen eivät olisikaan tehneet mitään 
Me maksetaan paljon meidän rehellisyydestä. Toisaalta se onneksi tunnetaan. Suomalaisilla on hyvä maine työntekijöinä. Nykyisessä työpaikassani tehdään paljon projekteja Eurooppaan ja Jenkkilään. Hinta on kovempi, kuin Intialaisilla ja Kiinalaisilla kilpailijoilla, mutta aikatauluihin ja saanaan kun voi oikeasti luottaa, niin homma toimii…
Ja ketjun aiheeseen liittyen… Meillä on skandinaaviassa hieno puhdas luonto. Tämä on lintukoto asua kaikilla mittareilla. Ympäristöasiat on ihan kaameessa buumissa, vaikka ne hyvin jo onkin. Näillä asioilla kuitenkin kiusataan kamalasti kotimaista teollisuutta. Kehäkolmosen sisällä asuva “vihreä”, joka ei omista metsää. Eikä maatalouteen ole omaa henk koht kontaktia, huutaa pää märkänä kireitä vaatimuksia… Me vaaditaan meidän yrityksiltä juttuja, joita muualla ei vaadita. Täällä työ on jo muutenkin liian kallista. Miksi ei rikkidirektiivien ja hiilidioksidijuttujen sijaan (niitä muut juuri meidän tasollla noudata) määrätä haittaveroa esim Etelä-Euroopassa, Kiinassa tai Intiassa tehdyille tuotteille? Ne kun ei ilman erillistä todistusta samalla tasolle yllä ympäristö, työterveys, tasa-arvo, ihmisoikeus, jne asioissa… Miksi ratkaisu on aina rankaista “omia”. Lopulta esim ilmastoasioissa meidän teoilla ei ole juuri väliä. Pieru meressä kategoriaa. Muutoksia päästöihin pitäisi vaatia niiltä, jotka ne päästöt tekevät. Raha puhuu. Jos EU päättää, että kumisessa koiranpaskassa tai hämähäkissä pitää olla “hiilidoksidi”-tarra, johon on tietyt vaatimukset, ennen kuin sen voi EU:hun tuoda, niin sitten kyllä pikkuhiljaa asiat muuttuvat. On tehokkaampia tekoja ympäristön eteen, kuin esim kotimainen polttoainevero…
Tässä on hyvää rehellistä ihmetystä ja hämmennystä.
Jos itse jatkan tähän samaan putkeen, mutta vähän eri aiheella.
Minua ihmetyttää monet suomalaiset etuus- ja sosiaalijärjestelmät. Enkä tarkoita tällä mitään kovin poliittista. Ihmettelen, että meillä monet systeemit on nimenomaan systeemin tasolla suunniteltu rankaisemaan pahiten niitä, jotka hyötyisivät ko. järjestelmästä oikeasti eniten. Suomessa monen ongelman pitää oikeasti kärjistyä ennen kuin saa oikeasti apua. Tämä on ihan vain yksi esimerkki, mutta maalaisjärjellä kun ajattelee niin ketkä hyötyvät suhteessa eniten esim. toimeentulotuesta - ne, jotka käyttävät sitä viimesijaisena siltatukena, jonka turvin päästään takaisin elämään kiinni. Toimeentulotuen idea on kannustaa takaisin työmarkkinoilla ja toimia hetkellisenä väliaikaisena tukena.
Kuitenkin ennen kuin pääset tuon tuen piiriin niin tilanteesi pitää olla niin paha, ettet saa mitään muuta tukea yhtään mistään. Kun tilanteesi on jo pahentunut ja olet vaikeassa tilanteessa kaikilla mittareilla niin tällä tuella nouseminen uudestaan mukaan yhteiskuntaan on entistä vaikeampaa. Ja aika moni ihminen, joka esim. suhteellisen nuorena joutuu työttömyyskierteeseen, suhteellisen nopeasti tipahtaa juuri tämän tuen varaan.
Minulla oli aikanaan vuonna 2010-2012 erittäin heikko henkilökohtainen varhaisaikaisuuden kriisi. Tuolloin olisin tarvinnut aika paljon apua ja mitään en oikeastaan saanut. Tämä vaikeutti sitä akuuttia ongelma-aikaa, joka piteni. Kun menee oikeasti huonosti niin Suomen järjestelmät eivät ole niin loistavia kuin hyvinvointiyhteiskunta joskus antaa ymmärtää.
Tähän osuu myös yksi joukko väliinputoajia. Vanhempi poika (se Näsinneula-poika, ei se sotahullu) pääsi intistä maaliskuussa, oli pandemia päällä niin ei saanut töitä mistään (Särkänniemestä oli jo sovittu duuni, mutta ei alkanut pandemian takia).
Ei saanut työttömyyskorvausta, ainoastaan toimeentulotukea, kun oli opiskelupaikka. Mitenkähän sitä nyt aloittaa opiskelut maaliskuussa kun yliopiston lukuvuosi alkaa olla jo käytännössä ohi.
En tiedä millainen palvelujärjestelmä on ollut tuolloin 2010- luvun taitteessa. Mutta omien opinto- ja työelämä havaintojen perusteella tilanne on osittain yhä kuvaamasi kaltainen. Tai siis paljon riippuu siitä millaisen henkilökohtaisen OMA-valmentajan/sosiaalityöntekijän/-ohjaajan saat - osaako tunnistaa palvelutarpeesi ja tunteeko järjestelmän niin, että löytää oikeat ja tarpeelliset palvelut joista hyötyisit. Vähän ehkä raflaavasti todeten, viitsiikö tehdä duunia eteesi. Toki nykyään on tarjolla paljon enemmän matalan kynnyksen ja ruohonjuuritason palveluja, esim. Ohjaamot, Osaamot jne.
Henkilökohtainen talous on ainakin omissa papereissa yksi olennainen hyvinvoinnin kulmakivi. Ideaalitilanteessa olisi hyvä olla puskurirahastoa “pahan päivän” varalle, yllättäviä menoja (pesukone, tietokone, älypuhelin) varten ainakin muutaman kuukauden kuluja vastaava summa. Tai edes muutama satanen. Tiedostan, että toimeentulotuki on se viime sijainen tukimuoto. Mutta tuollaisten säästössä olevien pikkusummien huomioiminen laskelmissa lähinnä laskevat motivaatiota, jotkut purjeveneet ja osakesäästötilit ovat sitten erikseen.
@gatecrasher @a1r6 minua itseäni harmittaa erityisesti nuorten osuus tässä järjestelmässä. Nuoret kun yleensä ovat ne, joilla ei ole elämän puskureita, ei säästössä muutaman kuukauden tarvittavaa puskuria jne. jne. Toki vanhempienkin ratkaisut vaikuttavat paljon tähän, mutta ei kai yhteiskunta saisi perustua siihen, että aikuisten ihmisten toimeentulo riippuu vanhemmista.
Järjestelmä on aika köykäisesti suunniteltu, kun käytännössä nuoren ihmisen yksi vastoinkäyminen (=et saa töitä) tiputtaa jo nopeasti jonkun viimesijaisen tuen piiriin. Muistan vieläkin omat kokemukset, kun itse joutui olemaan pakon saattelemana muutaman kuukauden toimeentulotuen piirissä 2011 niin käytännössä “keskustelu” oli tekokynsien napsuttelua pöytään ja syyllistämistä. Toki se toimi - kyllähän se motivoi kahta kauheammin löytämään ja vastaanottamaan työn, ettei tarvisi tuolla enää käydä. Mutta olisi toivonut, että olisi joku muukin tukimuoto.
Älykäs varis pihistää herkkuja golfaajien laukuista Espoossa ja tuntee pelaajien reitit tarkkaan – "Se on ihan käsittämätöntä”
Omalla kotikentällä on myös vastaava. Olen omin silmin nähnyt, kun varis pölli kaverin bagista eväsleivän vetoketjun avaamalla. 
Minua hämmästyttää se, että 10-vuotiaana tuli järki päähän, vaidoin nimittäin Ilveksen leiristä Tapparaan! Noin nuorena olin jo viisas!!!
Tosin järjen kasvu loppui samoihin aikoihin.
Miten auton ajaminen on edes mahdollista noin kovassa humalassa?
– Kuljettajalla on kokemusta alkoholin nauttimisesta entuudestaan, Itä-Suomen poliisista muotoillaan.
En mä muuten ymmärrä tollasta melkein kymppiä kuin vuosikymmenten kokemuksella ja varmaan naukannut just pari sekkaa ennen puhallusta lisää janojuomaa. 
Naurattaa mutta samaan aikaan hirvittää. 