Ei ole mitään näyttöä siitä, että kannanhoidollinen metsästys tuottaisi tulosta suden kohdalla. Tilanne voi olla juuri päinvastainen, että kannanhoidollinen metsästys tuottaa “häirikkösusia”.
1 tykkäys
Ilves on aiheuttanut viime vuosina 20-50 kotieläinvahinkoa. Näistä osa oltaisiin voitu välttää asianmukaisilla aidoilla eli sähköaidoilla.
Koiravahinkoja on sattunut tänä vuonna kolme. Toissavuonna kahdeksan. Yleensä koiravanhingot ovat tapahtuneet metsästyksessä, kun koira ja ilves kohtaavat. Koira selviää näistä yleensä eläinlääkäri käynnillä.
Poronhoitoalueen ulkopuolella vahinkoja on vähän ja korvaussummat eivät nouse korkeaksi.
Valitettavasti tilanne on se, että käytännössä Suomessa pystytään suojelemaan eläimiä vain EU tasolla.
Olikos sinulla karjaa, olikos koiraa jota olet käyttänyt tikattavana ilveksen hyökkäyksen jäljiltä? Onkos ilves emo pentuineen kiertänyt talosi pihapiirissä etsien seuraavaa uhria, saati oletko ilvestä edes luonnossa nähnyt?
Jos vastaus kaikkiin ylläoleviin on ei, niin jatka ihmeessä luontodokumenttien katselua kotisohvalla, mutta älä arvostele asiaa mistä ei omakohtaista kokemusta ole.
4 tykkäystä
Koiravahinkoja saattuu niin vähän, että niitä on mahdoton ehkäistä. Yleensä aina on kyseessä on metsästystilanne ja metsästyskoira. Kotikissan tai kanan ilves voi pihapiiristä napata kyllä.
Suomessa koetaan vähän ilvespelkoa.
Riistakeskuskin myöntää, että ilveksiä mahtuisi metsään enemmän. Ilvestä ei metsästä kannan koon vuoksi tai sen voinnin vuoksi.
Ilveksiä metsästetään ihmisen vuoksi, jotta saadaan koota ilveksen (hupi)metsästyksestä nauttivat ihmiset yhteen. Metsästysseura saattaa olla seudun ainoa yhteisö. Huom. Läheskään kaikki metsästäjät eivät metsästä ilvestä, vaan se rajoittuu pieneen joukkoon.
1 tykkäys
Nyt kun fanibussissa on aikaa niin otampa osaa tähän metsästys keskusteluun.
Olen luonto ihminen. Lempi harrastukseni ovat pyöräily, kalastus ja luontokuvaus. Aikoinaan olen myös harrastanut hirven metsästystä. En enää paikkakunnan vaihdoksen johdosta.
Luonto on minulle henkireikä. Siksi asun maalla. Eilen olin koko päivän lintuja valokuvaamassa. Järkytyin kun tuttu “kaali Ollin tikkametsä” oli käytännössä hakattu sileäksi. Noilla vanhoilla isoin osin lahonneilla kuusilla ei varmasti kykaan tehnyt tiliä mutta hakattu ne oli. Tikat löytää toivon mukaan uuden metsän. Olen tuolla jo ennestään pienellä alueella nähnyt käpytikan, pohjantikkan, valkoselkätikan ja palokärjen. Metsän hakkuu sai minut surulliseksi.
Miten tämä liittyy metsästykseen. No siten että ihminen on toimillaan. Muuttanut luontoa nyt , ennen ja tulevaisuudessa. Ilman ihmistä luonnossa on tietty tasapaino. On saalis eläimiä, on petoja ja kaikkea siltä väliltä. Luonnoss on oma järjestyksensä. Ja suurpedot ovat pyramidin huippu. Ilman ihmistä luonnon systeemi toimisi hyvin ja jokaisella lajilla olisi paikkansa ja tarkoituksensa.
Mutta “viisas” ihminen omilla toimillaan sotkee tuon systeemin. Eläimillä , kasveilla, hyöneteisillä ei ole omaa luontaista ja tärkeää lokeroaan. Ihminen on vallannut alan. Ihminen on vienyt yksinkertaisesti luonnolta tilan. Talot, tiet, kaikki mutä ihminen rakentaa on pois luonnolta. Systeemi on häiriintynyt. Ja tämän häiriintymisen takia on tärkeää että ihminen myös huolehtii luonnosta. Koska olemme rikkoneet systeemin pitäisi meidän hoitaa systeemiä siten että se jotenkin pysyisi kasassa.
Ihminen on vienyt luonnolta niin paljon tilaa ettei se pysy kasassa ilman suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Miksi näin? Käytän esimerkkinä ilvestä. Ilves käyttää ravinnokseen nisäkkäitä ja lintuja. Ilves kannan kasvaessa ilveksen lempi ruoka kauriit, jänikset/rusakot ja metsäkanalinnut vähenee. Tai eivät vähene vaan romahtaa. Ja tuo romahdus on pois monesta muusta. Esimerkiksi jos ei ole metsäkanalintuja metsien hyönteismäärä kasvaa liian isoksi. Metsäkanalintujen poikasten pääasiallinen ravinto on hyönteiset. Kasvit ja puut kuolee tuholais hyönteisten takia. Luonto kuihtuu ja häviää. Luontaisen ravinnon vähetessä ilves siirtyy vaihtoehtoiseen ravintoon. Ja siihen kuuluu ketut, kotieläimet ja lemmikit. Kun ilves siirtyy vaihtoehtoiseen ravintoon tulee se lähemmäksi urbaania ympäristöä. Ilveksestä ei ole varaa ihmiselle. Mutta ihmisten kanssa oleville eläimille kyllä on. Ja siinä on se asian pointti. Kuinka lähelle haluamme päästää suurpedot?
Minä en ainakaan yhtään lähemmäksi. Asun Sastamalassa ja 50km säteisen ympyrän sisällä kodistani on 3-4 susi laumaa. Ja yksilöitä noissa laumoissa on yhteensä noin 40. Nuo laumat ovat muodostuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Noiden kanssa tullaan vielä toimeen. Mutta jos kannan kehitys on tällainen. Kohta ei enää tulla. Susi vahingot räjähtää silmille. Susia, ilveksiä, karhua ja muita petoeläimiä metsästämällä ihminen tekee palveluksen luonnolle. Luonto ei kuihdu vaan pysyy elinvoimaisena. Ihminen on ylimpänä ravinto ketjussa. Ja säännöstelemällä alempana olevia pitää tasapainon yllä.
Ihmisellä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa. Olla ylimpänä ravintoketjussa kontrolloidusti. Tai antaa luonnon ottaa vallan. Kumman vaihtoehdon sinä haluat?
13 tykkäystä
En olisi uskonut, että tällä sivustolla on ihmisiä, jotka näkevät ankeriaita metsässä.
3 tykkäystä
Sinällään ankerias maallahan on vanha tarina ja uskomus, jota väittää nähneensä useampi. Tarinoiden mukaan ankerias voi painaa kannaksen yli matkallaan jokeen.
Onhan tää ihan tosi juttu, että se ankeroinen voi siirtymän ottaa maan kautta. Että sikäli, mutta metsässä siihen törmääminen lienee monelle aika vierasta.
2 tykkäystä
Kyllä nämä kannaksen kankaalla taistelleet kaverit, kenties?
Pelle Hermannin touhuja, niinpä.täysin jäykkänä, toivottavasti ei äänestetiä
Riistakeskus myös 300 tappolupaa Ilvekselle varsin värikkäillä ja todella kyseenalaisilla perusteilla. Hallinto-oikeus on asettanut 297 tappolupaa kieltoon, kunnes asiaa on tutkittu tarkemmin. Tappolupia ei saa käyttää tällä metsästyskaudella.
2 tykkäystä
Mennyt ihan pelleilyksi koko lupahomma. Pitäisi ottaa valituslupa hallinto-oikeuteen kokonaan pois. Selkeä peruste suurpetojen metsästykselle on ihan samalla tavalla Suomessa, kuin Ruotsissakin, ainoastaan Suomessa voidaan pelleillä valitusoikeuden kanssa.
4 tykkäystä
Suomessa luonnonsuojelu on saanut ja saa aina kovaa vastustusta. En osaa sanoa tarkemmin miksi. Maa- ja merikotkien suojelutyötä vastustettiin todella rankasti erilaisten uskomusten ja pelon vuoksi. Suomessa petopelko on todellinen ilmiö. Lohijoet nähtiin ainoastaan energiavarastona, kunnes nyt on hieman silmät avautunut.
Tunturit nähdään mineraaliaittana ja koetaan, että se on mahtavaa, että revitään tunturi auki ja kaivetaan se tyhjäksi. Luontoarvolle ei anneta mitään arvoa.
@rosolli77 itsekin muutaman kerran hirvimettällä olleena on toki vastuullisia metsästäjiä ja metsästysseuroja. En sitä sano.
1 tykkäys
On harhakuvitelmaa, että luonnonsuojelu olisi yksioikoisesti rauhoittamista tai metsästyksenkieltoa. Esimerkiksi metsästäjien suorittamat pienpetojen tehometsästykset on pelastaneet Suomen metsä- ja peltokanalintu kannat. Rauhoituksella on saatu aikaan myös erittäin negatiivisia ilmiöitä, kuten yli kestokyvyn lisääntyneet kaupunkilinnut (lokit ja varislinnut) ja valkoposkihanhet. Suomen petokannat kestää hyvin luvanvaraisen kannanhoitometsästyksen ihan samalla tavalla kuin Ruotsissakin. Sielläkin on pitkät perinteet luonnonsuojelulla ja luontoarvoilla.
6 tykkäystä
Kyllä! Kielletään kannanhoidollinen metsästys niin lakkaapa petokannat menestymästä. Ihmetellytkin jo kauan miten tätä touhua on metsästäjät jaksaneet vuodesta toiseen. Älyttömät määrät vapaaehtoistyötä, tutkimusaineiston keräämistä, näytteiden ottoa yms. että pääsevät sitten jonkun kanalan nurkkaan kuseksivan kollin tai roskiksia tonkivan karhun kaatamaan ja näidenkin toteamiseksi ja oikean yksilön haarkointiinkin menee vielä omat tuntinsa, mutta se onkin jo harrastamista niin eivät sitä niin laske.
Joutavat nämä metsästäjät nyt viettämään perhe-elämää välittämättä sen enempää missä, miten ja minkälaisia petoja maastossa kulkee. Saa ne ihmiset alkaa seuraamaan petoja keitä niiden liikkeet jatkossa kiinnostaa.
Hassu homma, että Suomessa karhukannat ja ilves kannat ovat olleet kasvussa vuodesta toiseen huolimatta siitä että niitä on metsästetty. Kai se kannanhoidollinen saattaa sitä tarkoittaa että kannat voi hyvin metsästyksestä huolimatta ja siihen on metsästäjät sitoutuneet. Voin tietysti olla väärässä kun kerta ihan on asiasta paremmin tietävien osalta oikeuteen valitettu.
Saaliiksi saaduista suupedoista toimitetaan näytteet eteenpäin. Metsästetty kanta on tähän asti osoittautunut “terveeksi” mitä nyt välillä näitä pannoituksen seurauksena huonokuntoiseksi menneitä tai kuvaushaaskoilla asuneita eli eri tavalla hoidettuja petoja on sattunut saaliiksi.
Niin ja tietysti karhunliha on hyvää.
8 tykkäystä
Niin. Ihan riistakeskuskin on sanonut, että ilveksiä mahtuisi nykyistä enemmänkin Suomen luontoon.
Itäisemmässä Suomessa on vähän harrasteltu oman käden oikeutta. Vaatimattomasti 34 henkilön voimin usean vuoden ajan.
Voiko tässä tapauksessa enää sanoa, että pieni joukko pilaa muidenkin maineen. Surullista ja säälittävää touhua kyseisiltä henkilöiltä jotka tuohon salametsästykseen ovat osallistuneet.
Aseet kaniin ja luvat pois, eri asia estääkö se mitään, mistään piittaamattomilta henkilöiltä.
1 tykkäys
Eikös näissä tapauksissa lähde aseiden/aselupien lisäksi salametsästykseen käytettyä muutakin välineistöä. Moottorikelkkaa yms.Jopa autoa myöten lähtee.
Ja kuten tuossa olikin koirankin hintaa mietittiin.
Toivottavasti kalliiksi tulee, kun kaikki on hinnoiteltu + ammutut eläimet, linnut on hinnoiteltu.
Aselupia ei enää tuon jälkeen saa eikä mihinkään fiksuun metsästyseuraan pääse, että jos ampua tuon jälkeen meinaa täytyy olla laittomia aseita/laittomia ammuksia.
3 tykkäystä
Valitettavasti salametsästyksen laajuus ei tule yllätyksensä. Tämä on vain jäävuoren huippu. Suomen suurpedoille salametsästys on suurin ongelma. Näitä ”jännitysmetsästäjiä” kyllä riittää.
Nämä metsästäjät ovat myös kiduttaneet eläimiä eli haavoittaneet niitä, mutta eivät kuitenkaan tappaneet. Eläin on sitten kuollut tuskissaan myöhemmin.
Myös vatipäistä trofeemetästystä on ollut kuinkas muutenkaan.
4 tykkäystä