Suomen suurpedot

3 tykkäystä

Ilves on rauhoitettu, mutta kuitenkin sit√§ saa mets√§st√§√§. Voisiko sanoa, ett√§ j√§rjent√∂nt√§ touhua. Poronhoitoalueella mets√§stysaika on viel√§ laajennettu, jotta noin tuhat ilvest√§ ei ‚Äúuhkaisi‚ÄĚ poromiesten yli puolta miljoonaa poroa.

2 tykkäystä

Voit sanoa, jos pystyt perustelemaan. Järkeviä perusteita sille, miksi suurpetokantoja ei pitäisi kontrolloida metsäsästämällä, ei kuitenkaan ole. Ilveskannat ovat suomessa terveellä pohjalla ja ovat jatkossakin, kunhan kaatolupia jaetaan jatkossakin järkeviä määriä. Liian isoista petokannoista koituu ongelmia.

1 tykkäys

Ilves ei murise kenellekkään. Kannan pienennystä toivovat lähinnä metsästäjät, jotka haluavat järjettömiä trofeitaan. Kyllä, ilves voi viedä pihasta koiran ja tarhasta kanan. Huonolla tuurilla poronkasvattajalta poron. Ihmiselle tästäkään pedosta ei haittaa ole, vaan päinvastoin, sillä ilves vähentää peurakolareita.

Ei murise ei. Kannan säätelyä toivovat lähinnä metsästäjät, koska he ovat perillä siitä mitä haittoja aiheutuu liian isoista suurpetokannoista. Ilveksistä ei ole mitään haittaa ihmiselle siksi että kannat on pidetty pieninä. Sudet ovat saaneet totaalisen suojelun ja ovat nyt tunkemassa pihapiireihin. On vain ajan kysymys, koska ensimmäinen pikkulapsi löytyy raadeltuna koulureitin varrelta.

3 tykkäystä

Susi ei ole tunkemassa minnekk√§√§n. Susia on v√§hemm√§n, kuin Saimaan norppia johtuen salamets√§styksest√§. Koira on lapselle moninkertaisesti vaarallisempi, kuin susi. Itseasiassa koko suden mets√§stykselle ei ole olemassa j√§rkiperusteita. Kovin usein petoraivon vallassa ammutaan luvattomasti, tahallaan tai tyhmyytt√§√§n alfasusi, jolloin lauma hajoaa ja susi alkaa k√§ytt√§ytym√§√§n ep√§tavallisesti ‚Äúh√§iritsev√§sti‚ÄĚ, koska susi ei voi en√§√§ saalistaa normaaliin tapaan. T√§ll√∂in my√∂nnet√§√§n lis√§√§ tappolupia. Sudestakaan ei ihmiselle vaaraa ole.

Lis√§t√§√§n viel√§, ett√§ ei ole olemassa tieteellist√§ n√§ytt√∂√§, ett√§ kannanhoidollinen mets√§stys tuottaisi tulosta suden kohdalla. Tilanne voi olla juuri p√§invastainen, ett√§ mets√§stys tuottaa ‚Äúh√§irikk√∂susia‚ÄĚ.

4 tykkäystä

Eikö?

Koira on yleens√§ koulutettu sy√∂m√§√§n muroja kulhosta ja niit√§ on lain mukaan pidett√§v√§ kiinni. Vapaasti pihoissa liikkuva peto joka saalistaa mentaliteetilla ‚Äúkaikki itse√§ pienempi el√§v√§ kelpaa‚ÄĚ on vaarallinen ja sellaisen otuksen tappamatta j√§tt√§miselle ei ole j√§rkiperusteita. Salamets√§styst√§ en itsek√§√§n hyv√§ksy mutta kaatoluvat ovat hyvinkin perusteltuja. Se ett√§ sudet eiv√§t ole tappaneet ket√§√§n moneen vuoteen johtuu niiden pienest√§ m√§√§r√§st√§ eik√§ sit√§ tilastoa minun puolestani tarvitse huonontaa.

1 tykkäys

Voi kun olisikin koirat yleensä hyvin koulutettu jne. Aika paljon olen luonnossa liikkunut, mutta ainoa eläin, jota on saanut pelätä, on ollut koira. Enkä siis ole koirapelkoinen, vaan jäykistynyt-muriseva-hampaitaannäyttävä-verikoirapelkoinen. Kyllä susi varmaan käyttäytyy samoin, mutta niitä on pirusti vähemmän kuin sekopäisiä aka kouluttamattomia koiria.

Toki, vituttaa se varmaan poromiestä, jos sudet käy huvikseen tappamassa koko tokan.

3 tykkäystä

Tilanne voi olla se, että porosta saa paremman rahasumman pedon aiheuttaman vahingon myötä, kuin kaupallisesti. Ilman tukia poronhoito Suomessa on kannattamatonta. Porovahinkoja aiheuttaa vuosittain ylivoimaisesti eniten ahma n. 70% vahingoista. Loput menevät järjestyksessä ilves, karhu, susi.

2 tykkäystä

Metsässä liikkuneena ja tuoreitakin suden jälkiä hangella nähneenä tiedän, että susi on käynyt viimeksi ihmisen kimppuun 1800-luvulla: (Suden kohtaaminen - Suurpedot.fi).

Oman koiran kanssa leikkimisestä sain pari tikkiä (oli osaksi omaa hölmöyttä ja vahinko…).

5 tykkäystä

Kuvittelin kyllä, että karhu olisi ollut listalla viimeisenä. Kuitenkin yksi karhu teilaa vuodessa sen 0-2 poroa, yksi ruho keväällä ja yksi syksyllä. Vai olenko hakoteillä?

Tässä tilastot kolmelta viime vuodelta kaikista suurpetovahingoista. Noista 90 % koituu poroille.

Eli suoraan tämän perusteella kaikki ahmat ja sudet ovat ihmisen kannalta haittaeläimiä, mutta karhu ja ilves voivat olla myös harmittomia. Toisaalta, ainoastaan koiria syövät sudet ovat jonkuntasoinen uhka porohommien ulkopuolella. Mikähän vaikutus näillä eläimillä muuten on tahollaan hirvi- ja peurakantoihin?

Tässä jutussa tuota pohditaan, mutta lähinnä suomenpeuran suhteen, jota esiintyy vain pienellä alueella.

http://www.suomenpeura.fi/fi/uhat/suurpedot.html

Noin yleiseti mitä asiasta olen lukenut, saa käsityksen että susi on syynä melkein kaikkeen pahaan. Johtuen mielestäni pitkälti susien huonosta maineesta ja metsästäjien halusta rajoittaa susikantaa reilusti. Tutkittua tietoa en ole oikein löytänyt.

Ei poromiehet pelkillä tuilla elä. Toki niitä saavat, mutta pienempi prosenttiosuus tuloista se on silti kuin maanviljelijöillä, tuulivoimasta puhumattakaan.

Itse en ymmärrä noissa poroissa sitä, että miksi saavat vapaasti vaeltaa pitkin kaikkien pihoja aiheuttaen tuhoja. No onneksi niitä nyt ei omalla pihalla vaella, mutta ymmärrys ei silti riitä. Jos ei ole riittävän isoa laidunta mitä aidata niin voisi mielestäni luopua poroista. Helpottaisi kummasti peto-ongelmaakin, kun porot olisivat aitauksessa.

K√§sitykseni mukaan karhu ‚Äúteilaa‚ÄĚ toisia nis√§kk√§it√§ p√§√§s√§√§nt√∂isesti kev√§√§ll√§ her√§tess√§√§n talviunilta. Tuolloinkin karhu tekee saaliistaan haaskan jolla vierailee sitten pitkin kev√§tt√§ ja kes√§√§ niin pitk√§√§n kun siit√§ saa helpommin ravintoa. Tuolloin energian tarve karhulla on suurimmillaan. Syksyll√§ karhun ravinto p√§√§s√§√§nt√∂isesti koostuu puolukoista ja kaurasta. Aikaa sitten tuli mets√§st√§ itse bongattua syksyll√§ hirven ruho. P√§√§llisin puolin kaikki oli kunnossa, mit√§ nyt p√§√§ ottanut hieman karhun k√§p√§l√§st√§ itseens√§. J√§lkeen p√§in kuulin ett√§ suurpetotutkija oli todennut ett√§ kyseinen tapaus on poikkeustapaus, sill√§ syksyisin karhut eiv√§t hy√∂ki hirvien kimppuun muuta kuin poikkeustapauksissa, jolloinka t√§llaista tapahtuu vain ns. refleksin omaisesti. Syksyisest√§ ravinnosta hyv√§n√§ esimerkkin√§ toimii kaverini pelto jolta j√§i taannoin vesikelien takia puoli hehtaaria kauraa puimatta, niin loppu tulemana oli ett√§ pellolla vieraili kaikkinensa kahdeksan eri karhua. Samalla l√§himets√§kin tuli lannoitettua karhun sonnalla, ihan komeita kasoja meinaan‚Ķ
Suurpetotutkijat ovat testanneet GPS-karhujensa kanssa karhun käyttäytymistä ihmiskohtaamisessa. Lähimmillään karhun voit ohittaa 50 metrin päästä siten että et edes tiedä että se lymyää viereisessä puskassa
Itse henkilökohtaisesti en noista karhuista paljon jaksa metsässä liikkuessani stressata…

4 tykkäystä

Tämä olikin tutumpi homma, pari kertaa myös kuullut, että on karhu lähellä (vihellyksestä). Mutta luulin kyllä, että vetävät lihaa keväällä ja syksyllä ja kesällä puolukkaa. Näköjään mäkään kaikkee tiedä :smiley:

Ei kai kesällä kannata puolukkaa syödä kun ei siinä ole sokeria vielä. Karhu syö sitä mitä on helpoiten tarjolla, kai se huonomarjaisena syksynä saattaa tappaa eläimenkin.

1 tykkäys

Otin tämän keskustelunne omaksi ketjukseen, kun ei oikein enää soveltunut uutispoimintaketjuun.

3 tykkäystä

En tiedä miten nykyään on mutta vielä 1980 luvun lopulla ja 1990 luvun alulla tunsin poroisäntiä ja jopa yksi lukiolainen samalla luokalla (16v) omisti 2000 poron porotokan. Niin nämä poromiehet kertoilivat että todellisuudessa poroja on huomattavasti enemmän kuin ilmoitetut lukemat ja tämän vuoksi porot aiheuttavat huomattavaa tuhoa kasvillisuudella ja jäkälästä on tämän vuoksi pulaa.

Todennäköisesti ylisuuria laumoja (vrt ilmoitettu määrä) ei enää ole kiitos paremman tilastoinnin / internetin / tiedonkulun / kateellisten ihmisten. En kylläkään ole poromoiesten kanssa jutellu yli 20 vuoteen joten en tiedä tilannetta varmaksi suuntaan taikka toiseen.

Ilveksen saisi rauhoittaa täysin.

1 tykkäys