Ilves on rauhoitettu, mutta kuitenkin sitä saa metsästää. Voisiko sanoa, että järjentöntä touhua. Poronhoitoalueella metsästysaika on vielä laajennettu, jotta noin tuhat ilvestä ei “uhkaisi” poromiesten yli puolta miljoonaa poroa.
Voit sanoa, jos pystyt perustelemaan. Järkeviä perusteita sille, miksi suurpetokantoja ei pitäisi kontrolloida metsäsästämällä, ei kuitenkaan ole. Ilveskannat ovat suomessa terveellä pohjalla ja ovat jatkossakin, kunhan kaatolupia jaetaan jatkossakin järkeviä määriä. Liian isoista petokannoista koituu ongelmia.
Ilves ei murise kenellekkään. Kannan pienennystä toivovat lähinnä metsästäjät, jotka haluavat järjettömiä trofeitaan. Kyllä, ilves voi viedä pihasta koiran ja tarhasta kanan. Huonolla tuurilla poronkasvattajalta poron. Ihmiselle tästäkään pedosta ei haittaa ole, vaan päinvastoin, sillä ilves vähentää peurakolareita.
Ei murise ei. Kannan säätelyä toivovat lähinnä metsästäjät, koska he ovat perillä siitä mitä haittoja aiheutuu liian isoista suurpetokannoista. Ilveksistä ei ole mitään haittaa ihmiselle siksi että kannat on pidetty pieninä. Sudet ovat saaneet totaalisen suojelun ja ovat nyt tunkemassa pihapiireihin. On vain ajan kysymys, koska ensimmäinen pikkulapsi löytyy raadeltuna koulureitin varrelta.
Susi ei ole tunkemassa minnekkään. Susia on vähemmän, kuin Saimaan norppia johtuen salametsästyksestä. Koira on lapselle moninkertaisesti vaarallisempi, kuin susi. Itseasiassa koko suden metsästykselle ei ole olemassa järkiperusteita. Kovin usein petoraivon vallassa ammutaan luvattomasti, tahallaan tai tyhmyyttään alfasusi, jolloin lauma hajoaa ja susi alkaa käyttäytymään epätavallisesti “häiritsevästi”, koska susi ei voi enää saalistaa normaaliin tapaan. Tällöin myönnetään lisää tappolupia. Sudestakaan ei ihmiselle vaaraa ole.
Lisätään vielä, että ei ole olemassa tieteellistä näyttöä, että kannanhoidollinen metsästys tuottaisi tulosta suden kohdalla. Tilanne voi olla juuri päinvastainen, että metsästys tuottaa “häirikkösusia”.
Eikö?
Koira on yleensä koulutettu syömään muroja kulhosta ja niitä on lain mukaan pidettävä kiinni. Vapaasti pihoissa liikkuva peto joka saalistaa mentaliteetilla “kaikki itseä pienempi elävä kelpaa” on vaarallinen ja sellaisen otuksen tappamatta jättämiselle ei ole järkiperusteita. Salametsästystä en itsekään hyväksy mutta kaatoluvat ovat hyvinkin perusteltuja. Se että sudet eivät ole tappaneet ketään moneen vuoteen johtuu niiden pienestä määrästä eikä sitä tilastoa minun puolestani tarvitse huonontaa.
Voi kun olisikin koirat yleensä hyvin koulutettu jne. Aika paljon olen luonnossa liikkunut, mutta ainoa eläin, jota on saanut pelätä, on ollut koira. Enkä siis ole koirapelkoinen, vaan jäykistynyt-muriseva-hampaitaannäyttävä-verikoirapelkoinen. Kyllä susi varmaan käyttäytyy samoin, mutta niitä on pirusti vähemmän kuin sekopäisiä aka kouluttamattomia koiria.
Toki, vituttaa se varmaan poromiestä, jos sudet käy huvikseen tappamassa koko tokan.
Tilanne voi olla se, että porosta saa paremman rahasumman pedon aiheuttaman vahingon myötä, kuin kaupallisesti. Ilman tukia poronhoito Suomessa on kannattamatonta. Porovahinkoja aiheuttaa vuosittain ylivoimaisesti eniten ahma n. 70% vahingoista. Loput menevät järjestyksessä ilves, karhu, susi.
Metsässä liikkuneena ja tuoreitakin suden jälkiä hangella nähneenä tiedän, että susi on käynyt viimeksi ihmisen kimppuun 1800-luvulla: (Suden kohtaaminen - Suurpedot.fi).
Oman koiran kanssa leikkimisestä sain pari tikkiä (oli osaksi omaa hölmöyttä ja vahinko…).
Kuvittelin kyllä, että karhu olisi ollut listalla viimeisenä. Kuitenkin yksi karhu teilaa vuodessa sen 0-2 poroa, yksi ruho keväällä ja yksi syksyllä. Vai olenko hakoteillä?
Tässä tilastot kolmelta viime vuodelta kaikista suurpetovahingoista. Noista 90 % koituu poroille.
Eli suoraan tämän perusteella kaikki ahmat ja sudet ovat ihmisen kannalta haittaeläimiä, mutta karhu ja ilves voivat olla myös harmittomia. Toisaalta, ainoastaan koiria syövät sudet ovat jonkuntasoinen uhka porohommien ulkopuolella. Mikähän vaikutus näillä eläimillä muuten on tahollaan hirvi- ja peurakantoihin?
Tässä jutussa tuota pohditaan, mutta lähinnä suomenpeuran suhteen, jota esiintyy vain pienellä alueella.
http://www.suomenpeura.fi/fi/uhat/suurpedot.html
Noin yleiseti mitä asiasta olen lukenut, saa käsityksen että susi on syynä melkein kaikkeen pahaan. Johtuen mielestäni pitkälti susien huonosta maineesta ja metsästäjien halusta rajoittaa susikantaa reilusti. Tutkittua tietoa en ole oikein löytänyt.
Ei poromiehet pelkillä tuilla elä. Toki niitä saavat, mutta pienempi prosenttiosuus tuloista se on silti kuin maanviljelijöillä, tuulivoimasta puhumattakaan.
Itse en ymmärrä noissa poroissa sitä, että miksi saavat vapaasti vaeltaa pitkin kaikkien pihoja aiheuttaen tuhoja. No onneksi niitä nyt ei omalla pihalla vaella, mutta ymmärrys ei silti riitä. Jos ei ole riittävän isoa laidunta mitä aidata niin voisi mielestäni luopua poroista. Helpottaisi kummasti peto-ongelmaakin, kun porot olisivat aitauksessa.
Käsitykseni mukaan karhu “teilaa” toisia nisäkkäitä pääsääntöisesti keväällä herätessään talviunilta. Tuolloinkin karhu tekee saaliistaan haaskan jolla vierailee sitten pitkin kevättä ja kesää niin pitkään kun siitä saa helpommin ravintoa. Tuolloin energian tarve karhulla on suurimmillaan. Syksyllä karhun ravinto pääsääntöisesti koostuu puolukoista ja kaurasta. Aikaa sitten tuli metsästä itse bongattua syksyllä hirven ruho. Päällisin puolin kaikki oli kunnossa, mitä nyt pää ottanut hieman karhun käpälästä itseensä. Jälkeen päin kuulin että suurpetotutkija oli todennut että kyseinen tapaus on poikkeustapaus, sillä syksyisin karhut eivät hyöki hirvien kimppuun muuta kuin poikkeustapauksissa, jolloinka tällaista tapahtuu vain ns. refleksin omaisesti. Syksyisestä ravinnosta hyvänä esimerkkinä toimii kaverini pelto jolta jäi taannoin vesikelien takia puoli hehtaaria kauraa puimatta, niin loppu tulemana oli että pellolla vieraili kaikkinensa kahdeksan eri karhua. Samalla lähimetsäkin tuli lannoitettua karhun sonnalla, ihan komeita kasoja meinaan…
Suurpetotutkijat ovat testanneet GPS-karhujensa kanssa karhun käyttäytymistä ihmiskohtaamisessa. Lähimmillään karhun voit ohittaa 50 metrin päästä siten että et edes tiedä että se lymyää viereisessä puskassa
Itse henkilökohtaisesti en noista karhuista paljon jaksa metsässä liikkuessani stressata…
Tämä olikin tutumpi homma, pari kertaa myös kuullut, että on karhu lähellä (vihellyksestä). Mutta luulin kyllä, että vetävät lihaa keväällä ja syksyllä ja kesällä puolukkaa. Näköjään mäkään kaikkee tiedä 
Ei kai kesällä kannata puolukkaa syödä kun ei siinä ole sokeria vielä. Karhu syö sitä mitä on helpoiten tarjolla, kai se huonomarjaisena syksynä saattaa tappaa eläimenkin.
Otin tämän keskustelunne omaksi ketjukseen, kun ei oikein enää soveltunut uutispoimintaketjuun.
En tiedä miten nykyään on mutta vielä 1980 luvun lopulla ja 1990 luvun alulla tunsin poroisäntiä ja jopa yksi lukiolainen samalla luokalla (16v) omisti 2000 poron porotokan. Niin nämä poromiehet kertoilivat että todellisuudessa poroja on huomattavasti enemmän kuin ilmoitetut lukemat ja tämän vuoksi porot aiheuttavat huomattavaa tuhoa kasvillisuudella ja jäkälästä on tämän vuoksi pulaa.
Todennäköisesti ylisuuria laumoja (vrt ilmoitettu määrä) ei enää ole kiitos paremman tilastoinnin / internetin / tiedonkulun / kateellisten ihmisten. En kylläkään ole poromoiesten kanssa jutellu yli 20 vuoteen joten en tiedä tilannetta varmaksi suuntaan taikka toiseen.
Ilveksen saisi rauhoittaa täysin.