@TeroJ@peterra@Nevofoget03 Juurikin tuohon Näppilän twiittiin viittasin.En usko sarkasmiksi, koska twiitti on kuitenkin saanut muutaman paheksuvan kommentin, johon Näppilä ei ole nähnyt tarpeelliseksi vastata mitään. Eli pikkumaisuuteni jatkuu, mutta kun kyseessä on kannattamani seura niin pienillä asioilla on iso merkitys. Minkä takia tarkoituksella luoda tällaista ei pelillisiin asioihin liittyvää eripuraa seurojen välille?
Kyllähän näitä tapahtumia, joista sympatian puute kumpuaa löytyy paljon enemmänkin . Ilvesfanit Ilkka ja Seppo, jotka lähtivät Ässien mestaruuden jälkeen ajamaan Poriin juhlimaan Tapparan tappiota, Osa ilvesfaneista siirtyy kannattamana Tapparan vastustajaa finaaleissa suuremmalla fanaattisuudella kuin mitä runkosarjassa kannattavat omiaan. Lisäksi Osaston lukuisat toilailut jne. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta asiaa lienee tullut selväksi: osoituksia kunnioituksen puutteesta löytyy.
En minä kaivannut ilvesfaneilta mitään ryhmähalia hävityn finaalin jälkeen. Ymmärrän, että Tapparan tappiosta voi joku nauttia, mutta tarvitseeko sitä oikeasti hieroa toisen naamaan? Sitä toimintaa en ymmärrä.
Asiaan tulisi perehtyä tarkemminkin, mutta mutupohjalta väittäisin, että syystä tai toisesta Ilveksen joukkoihin on ajautunut äänekäs porukka, joka harrastaa ns. negatiivista kannattamista.
Urheilufanius on ilmiönä aika poikkeuksellinen ja asiasta löytyy varmasti ihan psykologista tutkimusta. Kuitenkin yleinen konsensus on, että joukkueiden valinta (lue: fanittamisen kohde) on pitkälti sattumanvaraista toimintaa, joka puolestaan tukee ajatusta siitä, että fanien “topit ja flopit” jakautuvat todennäköisesti kohtalaisen tasaisesti kulloisenkin joukkueen harteille.
Tämä Tappara.co:n porukka voidaan lukea eräänlaiseksi joukkoharhaksi, koska edustamme prosentilla ainoastaan pientä - joskin todella äänekästä ja näkyvää - fanien segmenttiä. Toisenlainen porukka on ilvesfoorumin porukka, joka myös edustaa suunnilleen samanlaista otantaa Ilveksen faneista. Näillä nettiyhteisöillä ja yhteisön omalla konsensuksella on valtava merkitys sille, miten haluamme koko fanikunnan nähdä. Väittäisin, että faneista 50 % ajattelee edelleen (joukkueesta huolimatta) fanittamisen enemmän vihollisuhkakuvien kautta.
Jakaisin fanittamisen karkeasti kahteen ryhmään:
Positiivinen fanittaminen → fokus omaan tekemiseen, nostetta enemmän omasta tekemisestä, kunnioittava ja positiivinen suhtautuminen kilpailijoihin - kilpailijat ovat kilpailijoita, mutta eivät vihollisia. Siinä on iso ero. Itse luen itseni tähän porukkaan, joka näkee Tapparalla paljon kilpailijoita, mutta en juuri yhtään vihollista.
Negatiivinen fanittaminen → fokus muiden tekemisessä, nostetta viholliskuvan kautta “me vs. muut”, vastapuoli nähdään puhtaasti vihollisena, ei yhteistyökaverina, joka tarvitaan tuotteeseen. Vastustajaa ei nähdä kilpailijana vaan uhkaajana, joka uhkaa omaa elinvoimaa.
Uskoakseni reaalimaailman erot eli suomeksi Ilveksen elinvoima vs. Tapparan elinvoima on ajanut tilanteen tähän, että Ilveksestä paljon herkemmin tämä negatiivinen fanitus nousee esille kuin Tapparassa. Tai sitten elämme joukkoharhassa. Se, mikä minua eniten ihmetyttää on se, että Ilveksen organisaatio ei varsinaisesti ole ikinä yrittänyt estää faniensa viholliskuvan rakentelua. Käsittääkseni Tappara on pyrkinyt tietoisesti tätä jopa vähentämään ja ohjaamaan faneja kunnioittavaan suuntaan.
Voi liittyä asiaan tai ei, mutta eikös Osasto 41 - porukkaan liittynyt aikoinaan tätä vanhan TamU:n “ultrakannattajien” jengiä, kun futisjoukkue lähti alta?
Tästä en tiedä mitään. Nämä faniporukat ovat ihan oma lukunsa, mutta mitään kovin varmaa faneista on vaikea sanoa, kun joukkueiden tilanne - Ilveksen sensaatiosta huolimatta - on kovin kaukana toisistaan.
Kyllä nyt kelpaa ilvesläisten hypätä KalPan kelkkaan, kun on melkein samat väritkin.
Tämän myös tekevät. Olivat oikeassa, kevät on vihreä, kateudesta vihreä, ja keltainen neste nousee kupoliin ilvesleirissä. Todellakin kelta-vihreä kevät.
Facebookissa yksi ilves-fani kovin itsevarmasti kyseli kans 2-3 tilanteessa mitäs lauantaina on? kun varoittelin tuulettelemasta ennen perjantain peliä. Sit kun menin kuittamaan meidän statsit vs ipan statsit seiskapeleistä ennen seiskamatsia ei enää pään rääpiminen kaverille maistunutkaan jostain syystä.
Yksi ero Tapparan ja Ilveksen kannattajilla on se, että jos tänne joku ilvesläinen tulee kirjoittamaan niin hänen kanssaan keskustellaan asiallisesti. Mutta auta armias jos Tappara kannattaja menee facebookkiin Ilves Tampere ryhmään kirjoittelemaan, niin tulee suurinpiirtein tappouhkauksia
Jos Tapparan kannattaja menee Ilvesforumille ja hänet Tapparalaiseksi tunnistetaan, lentää hän pihalle foorumilta ennen kuin ehtii näppikseen koskemaan…keskustele siinä sitten sivistyneesti tai sivistymättömästi…
KATEUS ja sen toinen muoto eli VAHINGONILO ovat pikkusieluisen ihmisen tapoja jäsentää maailmaa. Aina, kun huomaan naapurin menestymisen kadehtimista tai vahingoniloa epäonnistumisesta, hymyilen sisäänpäin ja säälin moista reppanaa. Elämä on nimittäin paljon mukavampaa, jos iloitsee iloitsevan ja suree surevan kanssa. Iloitsen sekä Ilveksen hienosta loppukeväästä että tietenkin myös Tapparan viidennestä peräkkäisestä finaaliin pääsystä. Iloitsen myös kalakukkojen pääsystä finaaliin. Upea teko! Myös JyP olisi ollut finaalipaikan arvoinen, mutta vain kaksi sinne voi päästä, valitettavasti.
Olisit jättänyt tähän vain. Kyllä Ruotsillekin pitää antaa tunnustus, niin monta kertaa kuin ovatkin juottaneet karvasta kalkkia meille kaikille. Ruotsin historia on täynnä hienoja pelaajia ja voittajia. Osa on ärsyttäviä ties mistä syistä, mutta voittonsa hekin ovat ansainneet ja rotat ovat mj-tasolla olleet suht marginaalissa.
Taitaa olla enemmänkin Ilveksen kannattajien keskuudessa tuo häviön toivominen toiselle Tamperelaiselle joukkueelle. Itse olen ainakin iloinen Ilveksen voitoista, varsinkin silloin, kun Ilveksen voitto hyödyttää Tapparaa.
Voin tietysti vain puhua omasta puolestani, mutta minua ei hetkauta suuntaan tai toiseen Tapparan voitot/häviöt. Toki kuten lallykin, jos Tapparan voitto hyödyttää Ilvestä, niin toivon voittoa. Paikallisissa tietty ollaan omien puolella aina
Mä voin kyllä sanoa, että jos Ilves joskus finaaleissa pelais ja siellä ei olisi vastassa Tappara niin kyllä mä toivoisin Ilveksen mestaruutta. Kyllä siinä vaiheessa se kannu jokatapauksessa pitää saada kotikaupunkiin.
Ei ikinä. Jos sellainen vahinko kävisi, että Ilves vielä ammattilaistasolla finaaleihin pääsisi niin kävisin ilkkumassa kun hopeeta tulisi. Ilkkuisin kaikkialla kuten työpaikalla, somessa ja tottakai viedä Ilveksen toimistolle onnittelukukkasetkin hopean johdosta. Tai sitten toimin ihan eri tavalla kuten Ilveskannattajat ovat toimineet ja voi ihan yleistää. Isohko porukka käyttäytynyt kyseisellä tavalla.
En ihan noin pitkälle ehkä itse menisi, mutta missään olosuhteissa en Ilvekselle mestaruutta toivo, niinikään fanien takia. Nimenomaan tuntemieni fanien, en kaikkia tunne joten en sen enempää yleistä. Minun puolesta saisivat hävitä vaikka jokaisen pelin nyt ja aina.
Kyllä Ruotsillekin pitää antaa tunnustus, niin monta kertaa kuin ovatkin juottaneet karvasta kalkkia meille kaikille. Ruotsin historia on täynnä hienoja pelaajia ja voittajia. Osa on ärsyttäviä ties mistä syistä, mutta voittonsa hekin ovat ansainneet ja rotat ovat mj-tasolla olleet suht marginaalissa.
Minun puolesta saisivat hävitä vaikka jokaisen pelin nyt ja aina.