Aukastaan ny tällanen keskustelu et miks se rakkaan paikallisvastustajan menestys(esim voitot) ottaa niin koville. Varsinkin facessa tuntuu tätä aina ilmentyvän puolin sun toisin.
Itselle henkilökohtaisesti Tapparan voitto tuntuu pahalta vain siksi, että itse tunnen niin paljon Tapparan faneja jotka ovat ylimielisiä ja huonoja voittajia. Ollaan vaan et näinhän sen piti mennä ja sit huudellaan muille vaikka pitäis itte ilakoida siitä oman joukkueen voitosta.
Ittee ei niinkään kiinnosta esim se, et meneekö se Tappara ohi mestaruuksissa, vaan noi yllä mainitut seikat.
Antaa palaa omat näkemykset alas et miks naapurin menestys ottaa koville ja voi toki pohtia et mikä naapuria ottaa mahdollisesti koville omassa menestyksessä.
PS. Muistakaa et älkää yleistäkö! Kyl esim. multa löytyy niitä Tapparan faneja frendeistä, joille suo Tapparan menestyksen! ( vaikka niitä aika vähän onkin )
Vaikka ikää jo jonkun verran ehtinyt kertyä, en ole Ilveksen mestaruutta kokenut. Ilveksen viimeisestä mitalistakin sen verran aikaa, että olin melko nuori, joten hankala pohtia suhtautumista Ilveksen menestykseen. Tänä keväänä en toivonut Ilvekselle menestystä, koska silloin Tappara ei olisi sitä saanut. Yleisesti itselle aivan se ja sama kuka voittaa, jos ei Tappara.
Voi olla, että vaikuttaa monikin asia, mutta esim. itselläni “ilvesinho” on aika syvällä ollut, mutta ei enää tänä päivänä ihan samalla lailla kuin joskus aiemmin, mutta toki olisi riipaissut tosi syvältä jos Tappara olisi tippunut puolivälierissä. Sitä ■■■■■■■■■ määrää…
Ja se miksi inho on ollut syvällä johtuu ihan jo kouluajoista kun on ollut ala-asteikäinen ja puolet luokasta on ollut toisen puolella ja jos erehdyit ottamaan paikallispelissä turpaan, niin seuraava koulupäivä vitutti jo valmiiksi…
Samanlainen kuva mulla on ilves-faneista kuin kuvaat tuossa yllä. Esim. Facessa tietyt ipan miehet ilakoivat esim. Petrellin taklauksesta Kemiläistä päähän. Totaalista kunnioituksen puutetta johon en pysty yhtään samaistumaan. Mulle onkin tärkeintä keskittyä oman jengin kannustamiseen ja jättää naapurin miesten huutelut omaan arvoonsa. Kuittasin kyllä facessa takaisin päin kun puolivälieräsarja ratkesi, mutta sitten käänsin taas jo katseet oman joukkueen hommaan. Toi ilvesläisten väsynyt päänaukominen ei vain jaksa kiinnostaa.
Oma pomoni esim. on ipan mies mutta todella fiksu sellainen ja keskittyy oman jengin kannattamiseen. Hänen kanssaan saadaankin hyviä ja pitkiä lätkäkeskusteluja aikaan ja parit paikallispelitkin ollaan käyty katsomassa.
Meitä on moneen junaan, mutta yleensä ne väsyneimmät huutaa koviten…
Sanotaanko näin et jokasessa faniryhmäs on niitä idiootteja, joita saa olla aina häpeemäs puolin ja toisin. Toisaalta aika hyvin porukka osaa laittaa ne omaan arvoonsa nykyää. Olis meinaa aika loputon keskustelu jos lähettäis sille linjalle et kenen joukkueen idiootti fani teki sitä ja tätä.
Itse oon varmaan siinä mielessä poikkeava, että en nauti Ilveksen tappioista tai epäonnistumisista. Toki tällä kaudella oli tyytyväinen, että Tappara meni jatkoon, mutta siis nimenomaan siihen, en Ipan tappioon. Kai mun täytyy myöntää, että Ilves tulee varmaan Tapparan jälkeen kakkosena. Ehkä asiaan vaikuttaa se, että olen muuttanut Tampereelta pois jo hyvän aikaa sitten ja koen, että hyvä jos Tampere pärjää. Esim. Ipan junnumestaruudesta olin viime vuonna ihan vilpittömän onnellinen.
Ehkä just silloin kouluaikoina en ollut näin Ilves-myönteinen ja siihen vaikutti esim. just aiemmin mainittu paikallispelien jälkeinen ■■■■■■■■■ Ja silloin Ilveskin oli välillä niskan päällä … Tällä hetkellä tuntuu, että nimenomaan ipalaisilla on suuremmat antipatiat tapparalaiaia kohtaan kuin toisinpäin. Esim. Osastolla on kova tarve aina kertoa, mitä he ovat keksineet ennen Tapparafaneja jne.
Tiedän, että esim porkkanaraastin-tifo oli monien tapparalaistenkin mielestä hauska. En ole kutenkaan ollenkaan varma, että toisinpäin olisi osattu pitää vadtaavaa kovin hauskana. Puolivälieräsarjan aikana myös “piilo-ilvekset” kaivautui esiin ■■■■■■■■■■■■■ mutta katosivat koloihinsa yhtä nopeasti.
Juu antipatiat tottakai on nyt ipalla suuremmat kun naapurin menestyksestä johtuen ollaan jouduttu kuulemaan. Toisaalta jos tilanne olis et Ipalla olis dynastia ja Tappara vikisis nii kyl tilanne olis päinvastane.
Mulle kävi tämä hyvin konkreettisesti. Ilveksen johtaessa sarjaa 3-2 erään mopo lähti laukalle. Parka varmaan luuli, että olisin syönyt elävältä, kun Tappara nousikin takaa. Muttei mulla olisi ollut mitään tarvetta lähteä ruoskimaan. Tuskin olisin sanonut mitään.
HIFK voitti yhden pelin Tampereella. Pelin jälkeen Prisman parkkipaikalla yhdestä autosta kuului kovaan ääneen HIFK-huutoja. En tiedä, oliko suunnattu Tappara-paitaisille. Pyöräilin kotiin auton ohi, autossa oli Ilveksen tarraa ja muuta roipetta. Pakko oli pieni kuitti antaa siinä kohtaa auton porukalle.
Kuitteja tulee keltavihreän aidan takaa ja mitä typerimmistä asioista. Ilvesläisiä kiinnostaa yllättävänkin paljon, miten Tappara pärjää keväällä. Jos osat olisivat toisin päin, luulen, että osat todellakin olisivat toisin päin.
By the way, meillä on myös tällainen ketju, jos sinne sopivaa asiaa tulee mieleen:
Ollaan eletty sekin aika esim 90-luvun lopulla. Kyllä mulla ainakin itsellä oli fokus Tapparan kannattamisessa eikä naapurin dissaamisessa. Jopa silloin toivoin, että Ilves olisi pustynyt esim. Hifkin haastamaan.
Ainoa asia, mikä itseä ehkä edes hieman Ilvekseen liittyen ärsyttää, on fanien/kannattajien täysin epärealistiset kuvat omista fanijoukoista. Huudellaan kyllä, kuinka paskat fanit Tapparalla on ja kuinka Ilveksellä on uskollisimmat fanit. Ilves-HPK pelin tällä kaudella nähneenä en voisi enempää eri mieltä uskollisuudesta tai tunnelmasta olla.
Runkosarja
Mulle on hyvin pitkälti yks hailee miten Ilves pärjää runkosarjassa kunhan
A) Tappara voittaa keskinäiset
B) Tappara on korkeammalla runkosarjan päätyttyä
C) Ilves voi auttaa Tapparaa voittamalla.
Ilveksen tilalle tosin voisi laittaa minkä tahansa muunkin joukkueen. Lukko, HIFK, Kärpät. You name it. Ilves pelit ovat kuitenkin pieniä erityistapauksia, koska ne ovat paikallisvastustajaa vastaan. Varsinkin viime vuosina, kun Tapparalla ei ole ollut käytännössä muuta kuin hävittävää niissä, tappiot ova v-tuttaneet muita tappioita enemmän.
Tosin aina on lohduttautunut fiiliksellä “Katotaan sit keväällä kuka pärjää!” No, tänä vuonna tuo olikin kosahtaa nilkoille.
Playoffs
Kun Tappara ja Ilves kohtasivat tänä vuonna, toivoin tottakai Tapparan voittoa. Ässiä vastaan toivoin Ilveksen voittavan, koska no… paikallispudotuspelisarja! Kun huomasin että sarjastahan tulee oikein kunnon kapina, alkoi persuuksissa kutisemaan, että mitäs jos tässä tuleekin takkiin.
Se ilvesläisten, ja muiden kiekkoa seuraavien, armoton ■■■■■■■■ ja nälviminen tuntui niin järkyttävältä ajatukselta, että se oli pakko kääntää voimavaraksi. Tehdä kaikkensa sen eteen ettei sitä tarvitsisi kuunnella ja kestää. Vielä kun ei ollut itse aikeissa mahdollisen voiton tullessa aukoa päätä naapurin leiriin. Tuo sarja oli henkisesti varmaan raskain koskaan. Onneksi selvittiin voittajina!
Muuten se on aikalailla se ja sama kuka voittaa mestaruuden, jos ei Tappara voita. Tosin Ilveksen mestaruus kirpaisisi eniten, viha-rakkaussuhteesta johtuen.
Summasummarum:
Mulle on pitkälti se ja sama miten Ilves menestyy, kunhan se ei tapahdu Tapparan kustannuksella. Mun mielestä tärkeintä on keskittyä siihen omaan tekemiseen.
Jaa niin, Ilveksen menestyksestä piti vielä sanoa, ettei haittaa muttei myöskään kiinnosta suuremmin. Kyllä Ilves saa voittaa, kunhan ei tee sitä Tapparan kustannuksella.
Oon miettinyt, että jos Tappara ja Ilves olisivat joka vuosi loppuottelussa keskenään ja voitot menis fifty fifty, niin olisko kummankaan kannattajat tyytyväisiä siinäkään tilanteessa?
Tilanne tuo tällä hetkellä valokeilaan ne Ipan fanit, jotka ovat erittäin katkeria Tapparan menestyksestä. Samanlaisia lätkänseuraajia mekin ollaan kuitenkin hyvässä että pahassa kuin teijänki porukka loppupeleissä! Kyllä varmaa roolitki tässä tarinassa olis ollu vastakkaiset, jos Ilveksen ja Tapparan asemat olis ollu vastakkaiset.
Niinkuin monella muullakin täällä, suurin syy miksi en osaa Ilvekselle toivoa hyvää löytyy niistä faneista, joita on saanut kestää. Pieni kettuilu on sinänsä ok - toki sekin ärsyttää, mutta siitä pääsee aika nopeasti yli kuitenkin. Mutta asia, joka hiertää on, se että tuntuu ettei vastapuolelta tule kunnioitusta tänne päin.
Esimerkiksi kuka keksii liimailla ympäri Tamperetta tarroja, joissa Tapparan logo heitetään roskikseen? Joku on siis oikeasti nähnyt vaivaa ja käyttänyt rahaa, että teettänyt tuommoisia tarroja. Joillain tutuilla on taas ihan järjetön halu dissata tapparalegendoja (etenkin Janne vs Raipe -asetelma, joka minun mielestäni pitäisi olla vastakkainasetteluasetelma alkuunkaan). Tapparasta ei tule ikinä mitään hyvää. Edes Patrik Laine ei saa onnistua maajoukkueessa, koska on tapparakasvatti. Tai se kun saat kolmannen putkeen tulleen hopean jälkeen, 15min ratkaisevan maalin jälkeen ■■■■■■■■■■■■■■■■■ että: “kuinkas meni :D”. Henkilökohtaisesti ei tulisi mieleenikään kettuilla yhtään kenellekään tuossa tilanteessa.
Välillä kunnioituksen puute näkyy muuallakn kuin kannattajistossa. Kuuluttaja kertoo hauskoja läppiä kuinka tapparalaiset ovat tervetulleita Tampereelle ja entinen ilveskapteeni heittää samaa läppää twitterissä. Faneilta mouhijärviläppää voi odottaa - oli se kuinka epäloogista tahansa - mutta ei sitä ylemmältä taholta (sitä paitsi mouhijärviläppä on kyllä aika hyvin “valloitettu” meidän puolelta). Tapparan järjestemässä ulkojääottelussa, lehdistön fiilistelyissä tapparalegendat kertovat tiivistetysti “hienoa, että Tampereella on kaksi joukkuetta” ja Matti Kaarion fiilistely samasta ottelusta oli luokkaa: “Tappara pelaa kahvakiekkoa - on aina pelannut - ja se etoo minua”.
Tiedostan kyllä, että suurin ongelma tässä tilanteessa on se, että tulee esimerkiksi twitteriä seurattua, jossa kovaäänisimmät vatipäät saavat päästää kaikki loistavat ajatuksensa valloilleen. Tyhjät tynnyrit kumisevat kovimpaa ja heidän viestinsä nousevat parhaiten esiin. Sehän on koko paikan idea. Äänekäs ja kärkäs vähemmistö dominoi aina hiljaisemman enemmistön ja annan näiden henkilöiden vaikuttaa liikaa omaan käsitykseeni ilvesläisyydestä. Omassa kaveripiirissä ei vaan oikeastaan ole ilvesläisiä, jonka kanssa saisi aiheesta mitään järkevää puhetta aikaan.
Ja sanotaan vielä loppuun, että myös Tapparan joukoissa on varmasti samanlaisia vatipäitä kuin mitä olen kohdannut ilvespuolelta. Jos joukkueiden asetelmat olisivat toisinpäin niin varmasti voisi roolitikin olla päinvastaiset, mutta ei se ole mikään syy huonolle käytökselle. Yhtälailla minua silloin ärsyttäisi ja ärsyttää tapparafanien huono käytös. Toiminnassa pitäisi aina olla jonkintasoinen tyyli.
Tästä tekstistä tuli melkoinen vuodatus, mutta TLDR: hankala sympata porukkaa, jolta tulee jatkuvasti kuraa tänne päin. Sen verran pikkumainen olen.
Kyllä se on tosiasia, että 5 viime keväänä lähes puolet Tamperelaisista on kannattanut Ässiä, Lukkoa, Pelicanseja, Kärppiä, Hifkiä ja nyt Kalpaa. Vielä ei ole tarvinnut sortua samaan, mutta eihän sitä koskaan tiedä.
Itse kannatin vuonna -85 Tepsiä (finaaleissa), olin tuolloin ala-asteella. Sittemmin olen pyrkinyt keskittymään kannattamani seuran tekemiseen johtoajatuksella “ottelun/playoff-sarjan/mestaruuden voittaa paras”. Jos se on esim. Ilves niin ovat sen ansainneet ja sille annettava tunnustus. Katotaan jos jaksan avautua aiheesta enemmän.
Kävi melkein sääliksi yhtä ilvesfania, joka 2-3 tilanteessa retosteli ja kehui, kuinka mukava viikonloppu on tulossa. Sanoin, että älä nyt sitten liian rankasti pety. Seuraavalla viikolla oli kovin hiljaista poikaa. En sanonut mitään, en edes puhunut jääkiekosta. Näin kyllä sen harmistuksen.
Monet hiljaiset ilvesläiset kyllä aktivoituvat gloryhunttaamaan siinä hetkessä, ja nyt ovat taas hiljaa.
Juuri siksi en toivo Ilveksen menestystä, koska eivät osaa voittaa tyylikkäästi. Ensimmäisenä pitää olla Tapparafaneille vinoilemassa.
Mulle esim. toi puolivälierävoitto oli vaan askel kohti mestaruutta, sitten juhlitaan, jos se toteutuu.
Kouluaikaisista paikallispelien seuraavista päivistä kanssa varmaan johtaa tuo miksi toivon useimmiten ilveksen häviötä. ■■■■■■■■■■■■■■■■ oikein yltyi nyt ilves-sarjassa; aina viisikymppisiä äijiä myöden sai kuulla ■■■■■■■■■ kun ilves oli voittanut ja siellä leirissä ei ollu keulimisella rajaa kun johtivat 2-1 ja 3-2. Tuossa vaiheessa tyydyin kommentoimaan vaan että tarvitaan se 4 voittoa… Ajattelin että ilvesleiri hiljenee kun Tapparan Hifk-sarja alkoi. Hiljaista oli pari ekaa peliä Tapparan voittaessa mutta annas olla kun tuli ensimmäinen tappio. Ja vielä viimeisen pelin jälkeen tuli kommenttia että halli oli puolityhjä! Oli pakko kuitata hieman ylimielisesti että jokavuotinen menestys ei täytä joka kerta hallia kun finaaleja odotellaan. Ja muistutus että olihan Tapparan yleisö ka. runkosarjassa melkein 700 suurempi kuin ipalla.
Suurimpia syitä ipan häviötä toivomiselle on fanien “haista v*ttu” -huutelut jota en muissa leireissä ole ikinä nähnyt/kuullut noin joukossa fanikatsomon toimesta.
Summa summarum: ilvesleirin pitkä menestymättömyys johtanut pahemmin antipatiohin joihin on vaan vastattava ja paremmin pystyy jättämään vastustajalerin huomioitta kun häviävät.
( vaikka niitä aika vähän onkin 
)
Kun huomasin että sarjastahan tulee oikein kunnon kapina, alkoi persuuksissa kutisemaan, että mitäs jos tässä tuleekin takkiin.