Mielestäni kuitenkin kiusaamisessakin on hyvin monia eri tasoja, nuoruudessa ihmiset hölmöilevät varsinkin porukassa ja siitä kasvetaan toivottavasti usein yli. Mutta tuollainen kehitysvammaiselle luokkatoverille pisuaarissa uitetun karkin syöttäminen on niin sairasta että sitä ei kuulukaan antaa anteeksi ja suurin osa ihmisistä ei pystyisi kuvittelemaankaan tekevänsä jotakin tuollaista.
Tässä tapauksessa kiusaamista jatkui kiusatun äidin mukaan useita vuosia eli jos tuossa pisoaari episodissa olivat 14-vuotiaita niin oletettavasti sitten ihan kouluajan loppuun asti jatkui kiusaaminen. Kyllä tuon ikäinen jannu jo tietää mitä tekee eikä voida mennä sen kuluneen “No pojat on poikia” fraasin taakse. Nuori ikä ei ole tekosyy käyttäytyä kuin täysi aasi. Koulukiusaaminen jättää ikuiset arvet ja siinä on monella elämä pilalla mielenterveysongelmien kanssa vain koska yksi heikkoitsetuntoinen idiootti päätti kokea vähän ylemmyydentunnetta ja näyttää ikätovereilleen kuinka helvetin kova jätkä on.
Täysin oikein, että NHL näytti ovea. Tämän kiusaajan julkinen “anteeksipyyntökin” oli kuulemma enemmänkin sellainen että oli enemmän pahoillaan siitä että hänen tekonsa vaikutti hänen mahdolliseen uraan jääkiekkoilijana eikä niinkään siitä millaiset vaikutukset hänen teoillansa on ollut tähän kiusatun elämään. Nulikka pilasi yhden ihmisen elämän joka oli jo entuudestaan vaikea tämän kehitysvamman takia niin oikeus ja kohtuus että kiusaajan haaveammatti paloi tässä savuna ilmaan.
Kiusatun kertomus
En tunne juurikaan sääliä tätä Milleriä kohtaan. Vaikka kiekkoura menisikin tässä (ja ne mahdolliset miljoonat dollarit) hänellä on mahdollisuus luoda toinen ura, toisella nimellä ja elää hyvä elämä. Ei jääkiekko ole mikään etuoikeus/ prioriteetti nro 1.
Toistuvan alentavan ja jopa ehkä sadistisen kiusaamisen uhrit sen sijaan kantaa traumaa läpi elämän. Toiset pääsee yli paremmin kuin toiset. Osa varmastikin ihan kokonaan. Yksittäisen keppostelun voisi kuitata ”pojat on poikia”- tahi muulla vähät välittävällä lauseella. Disabiliteetin omaavan henkilön toistuva nöyryyttäminen ja rasisitinen käytös ei mielestäni tähän mene.
Toivottavasti Miller saa tuta miltä tuntuu yksinäisyys. Ja kun auttavia käsiä ei ole. Tavallaan on jopa lohduttavaa, että ”oikeudenmukaisuus” toteutuu elämän kiertokulussa. Tottakai Miller on nyt pahoillaan ja valmis ”parantumaan” kun kyse on siitä, että häneltä saatetaan viedä jotain hänelle tärkeää. Kuten hänen kiusaamaltaan ihmiseltä vietiin ihmisarvo.
Olen entinen kiusattu. Minusta se teki kierolla huumorilla varustetun vahvan henkilön. Mielestäni olen pärjännyt elämässä hyvin ja tuolloin nuorena urheilu oli minun pakoreitti. Yksinäinen olin silti. Silti en suosittele reittiä kenellekkään - koen olleeni onnekas.
En ymmärrä kiusaamista, alentamista enkä nöyryyttämistä ollenkaan. On selvää, että ihmiset ajautuvat välillä ristiriitoihin keskenään. Kuitenkin jatkuva nöyryyttäminen eroaa tästä mielestni ihmissuhteissa selkeästi.
Täysin samaa mieltä, ketään, koskaan ei saa kohdella näin. Valmensin junioreja parikymmentä vuotta ja aina kaikille oli selvää, että jokainen on osa joukkuetta ja ketään ei koskaan syrjitä. Pojat oli fiksuja, samaa ei aina voi sanoa vanhemmista.
Omia junioreja ja heidän kaveripiiriä seuratessa tuntuu, että parempaan suuntaan ollaan menossakin, ainakin toivon niin.
Case Millerissä ei edes pitäisi olla tarvetta keskustella saako kaveri pelata NHL:ssä vai ei.
Toisaalta kun katsoo miten Kanada hoitaa 2018 CHL raiskausepäilyn niin en ylläty miksi jotkut vielä puhuu asiasta.
Pitkään harkitsin että kommentoinko vai en. Mutta päätimpä kuitenkin kommentoida. Koulukiusaaminen on väärin siitä nyt ei kahta sanaa. Mutta voiko ihmisen tuomita loppu elämäksi siitä? Minun mielestä ei voi. Toki kiusaajallekin pitää antaa mahdollisuus. Ja selvästi tässä Millerin tapauksessa hän tarvitsisi myös terapiaa. Ehkä on myös sellaista saanutkin. Mutta ei häntä voi alaikäisenä tehdystä asiasta tuomita loppuelämäkseen. Se ei ole oikeusvaltion periaatteiden mukaista.
Koko tässä jutussa on minun mielestä kyse vain siitä että Pohjoisamerikkalaiset kiekkovaikuttajat pyrkivät pesemään kasvojaan. On ollut raiskaus kohuja, erikoisia lausuntoja liittyen Venäjään yms. Nyt nostettiin Miller tikun nokkaan jotta saataisiin huomio pois näistä muista asioista. Uhrataan yhden pelaajan ura jotta lajin imago paranee.
Se minua ihmetyttää että palstan väki pitää ok asiana että näin pelaajan ura tuhotaan. Väitän että ääni olisi toinen jos kyseessä olisi vaikka Suomalainen maajoukkue huippu. Silloin asia tuomittaisiin myös. Mutta pelaajalle annettaisiin mahdollisuus. Eikä häntä tuomittaisi loppuelämäkseen nuoruuden virheistä.
Jos/kun muutos tekemisissä tapahtuu on tietysti toinen mahdollisuus oikeutettu.
Omat kokemukset kyllä kertovat pääsääntöisesti, että kerran mulkvisti on aina mulkvisti, ikävä kyllä.
Selkäsaunan tuo tarvitse. Sillä se lähtee millä on tullutkin. Omasta kokemuksesta voin todeta että kun kiusaaja saa selkäänsä niin alkaa sitä nöyryyttä ja käytöstapojakin löytymään.
Eiköhän tuo joskus jossakin vielä saa ansionsa mukaan.
En itse tee eroa kansallisuudella, sarjatasolla tahi millään. Ainoastaan epäinhimillisyydellä.
Yksi keino määritää rangaistuksen pituus olisi antaa valta kiusatulle: sitten kun hän kokee päässeensä vuosien piinan yli, lienee oikeutettua kiusaajankkn päästää piinasta.
Haluan korostaa, että tässä puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka paljon Miller ”kärsii”. Jos mietitään sitä, kuinka kauan hän on piinannut ja nöyryyttänyt tietoisesti toista ihmistä - kysymys pitäisi kuulua: kuinka kauan/ paljon uhri kärsi. Jos kiusaajan rangaistus osuu hänen uran kannalta kriittisiin vuosiin, ei tuolle voi mitään. Hänen tekonsa osuivat monen ihmiselämän kriittisimpiin vuosiin uhrin näkökulmasta.
Kärsii vain siksi koska jääkiekkoura tyssäsi alkuunsa. Ei hän koe varmastikaan minkäänlaisia omantunnontuskia siitä millaista tuskaa on toiselle aiheuttanut.
Suurin osa kiusaajista on läpeensä mätiä narsisteja. Eivät kykene tuntemaan empatiaa.
Tuolla ylempänä on tuo seiskan juttu Patrickista joka puolusti itseään koulukiusaajansa tullessa kimppuun pankkiautomaatilla vuosien jälkeen. Patrick olikin käynyt salilla ja puolusti itseään ja pieksi entisen kuusaajansa ja sai saatana tuomion. Näin päin persettä nää voi mennä. Mulqvisti sai ansionsa mukaan kuitenkin.
On tämä joo pellevaltio kun itsepuolustuskin on rikollista. Kai se tuomiokin on noista vaihtoehdoista sitten se pienempi paha. Ennemmin se kuin pahoinpidellyksi joutuminen.
Niin koulukiusaaminen on monesti rikollista toimintaa. Siihen syyllistyneiden teot pitäisi viranomaisten tutkia. Ja langettaa niistä rangaistukset.
Se että kyseiset rikokset seuraisivat alaikäistä tekijää koko hänen loppuelämänsä on minun mielestä kohtuutonta. Se ei hyödytä kiusattua uhria mitenkään. Millä varmistetaan että uhri on päässyt asiasta yli? Uhrin sanallako? Eikö uhri voisi kostaa ja valehdella ettei ole päässyt asian yli? Tällaisien ristiriitojen takia demokraattisissa yhteiskunnissa on lait. Ja lain rikkojia rangaistaan. Rangaistuksen kärsittyään tekijä on sovittanut rikoksensa.
Tuossa jutussa on 3min video tapahtumasta, josta ehkä 40s on itsepuolustusta. Loppu oli oman kostonhimon tyydyttämistä “kiusatun” toimesta. Tilaisuuksia poistua paikalta oli kyllä, mutta Patrick päätti toisin.
Kiusattu sai kostonsa, paha sai palkkansa ja varmaan olisin itsekin tehnyt samoin.
Veronmaksajilta kuitenkin paloi tässä seitsemän numeroinen summa rahaa oikeudenkäynteihin + tuon työkyvyttömäksi hakatun kiusaajan sosiaaliavustuksiin.
Jos hakkaat parikymppisen ihmisen työkyvyttömäksi niin on ihan oikein että joudut maksamaan korvauksia ja 20 000€ on naurettavan pieni summa tehtyyn vahinkoon nähden.
En vain ymmärrä että miksi tästä Milleristä puhutaan niin kuin hänen koko elämänsä olisi pilattu, häntä ei simppelisti ole päästetty NHL:ään pelaamaan jääkiekkoa joka ei käsittääkseni ole mikään perusoikeus. Hänen tekonsa vaikeutti jo valmiiksi hankalassa asemassa olevan pojan elämää merkittävästi ja hän kärsii siitä lopun ikäänsä, Miller selviää vähällä kun vertaa tähän hänen kiusaamaansa poikaan.
En ole kyseistä videota nähnyt. Voimankäyttöä tulisi käyttää niin vähän kuin mahdollista mutta kuitenkin sen verran että viesti menee perille.
Totta. Mutta miksi automaattisesti edes teorian tasolla ajatellaan uhrin valehtelevan. Kaikilla ei aina ole kyseenalaisia motiiveja.
Tuo ”uhri päättää” oli lähinnä heitto. Heitto siksi, koska Millerillä on koko muu elämä edessään. Ei hänellä ole mitään erikoisoikeutta ammattilaisuraan. Miksi edes keskustelemme hänestä, koska tässä eniten vääryyttä vuosien ajan on kokenut uhri. Millerillä sen sijaan on ollut kaikki valta valita omat käyttäytymismallinsa ja mitä tulee nuoruuteen, aika harva (onneksi) vie sitä noille mittasuhteille.
Milleriltähäm ei ole kielletty pelaamista ikuisesti. NHL onnottamut kantaa, ettei hän ole tällä hetkellä edustuskelpoinen. Se, että se nyt sattuu tähän herkkyysikään, jossa prospekteja lukitaan - on ikävää.
Yhtä ikävää on Millerin ”pahoillaanolo” pakon edessä. Sinänsä hauska ajatusleikki kyseenalaistaa uhrin reiluus jos saisi hypoteettisesti päättää rangaistuksen pituuden, mutta samalla itse tekijä kohtaa sympatiaa teemalla: ”eiköhän ole läksynsä oppinut”.
Jos jotain urheilussa muutoinkin vihaan (varsinkin Pohjois-Amerikassa) on urheilijoiden päästäminen erilaisista rikoksista vähän pienemmällä, koska ”ura saattaa kärsiä”.
Eli luit vain 7-päivää lehden otsikon ja julistit sen perusteella Suomen “pellevaltioksi”?
PR:stä Mitchellin tapauksessa on kyse eikä rangaistuksesta: palkkaaminen on liian iso mainehaitta. Boston koetti onneaan, mutta näpeille tuli. Ajan kuluessa asenteet voivat lieventyä ja ennen kaikkea Miller voisi asiaan vaikuttaa julkisella ja avoimella anteeksipyynnöllä, mutta ei ole napannut.
Slava Voynovinkin Nhl-ura päättyi vaimon pahoinpitelyyn, mutta tämä tietysti täysi-ikäisenä tehtynä. Maailma ei ole tasapuolinen ja isompi nimi (lue: parempi pelaaja) saisi todennäköisesti enemmän anteeksi, koska pelitaidot pienentävät PR-tappiota.
Ihan tavan tallustajan elämää voi nuoruuden törttöily myös seurata loppuiän. Pedagogissa opinnoissa luennoitsija sanoi suoraan, että jos taustaltanne löytyy huumetuomioita ei opintoihin kannata hakeutua, koska töitä ette tule saamaan.
Ymmärrän kyllä, ettei ihmistä voi “elinkautiseen” tuomita kiusaamisesta, mutta tervehdin lämmöllä kehitystä, jossa kiusaaja ja saa tekosistaan ihan konkreettisen mainehaitan eikä pojat ole vain poikia. Tälläisellä asennemuutoksella voi olla ihan oikeaa merkitystä kiusaamisongelman kannalta, koska ihminen on itsekäs eläin.