Karsintojen puolesta puoltaa enemmän se että ne estäisivät joka keväiset tyhjennysmyynnit. Ja saishan ne häntäpään joukkueet siittä edes jotain rahaa kun kannattajat tulee hallille katsomaan karsintoja.
…ja moniko joukkue tässä ruletissa uhrattaisiin konkurssiin? Jengi hakemaan “pikavoittoja” yrittämällä nousua tai Liigassa säilymistä jopa yli-budjetin. (vrt. vaikka Korisliiga). Suomessa ei Liigasta voi tiputtaa joukkuetta Mestikseen juuri nyt. Tasoero on liikaa. Karsintojen palautusta voisi harkita, jos Mestistä saataisiin ensin kohennettua ammattilaisemmaksi. Toisaalta tuo voisi edellyttää avointa Liigaa, että Mestiksen profiilia voisi nostaa… Käytännössä yhtälö lienee mahdoton, jos tietoisesti ei uhrata jotain seuraa/seuroja talousvaikeuksiin tai saada jostain “ulkopuolelta” namusetä-hengessä lahjoituksena rahaa, millä saadaan Mestis nousuun.
Tyhjennysmyynnit ovat ikävä juttu urheilullisuuden kannalta, mutta talouden kannalta hyvä asia. Samalla epäsuorasti jääkiekonkin kannalta. Taloudellisesti vakaat seurat voivat panostaa enemmän mm. junnupolkuun ja pelaajakehitykseen, kun ei tarvitse lyödä all in -edustusjoukkueeseen vain säilymisen vuoksi.
Samalla tuo “edes jotain siittä saavat, kun katsojia tulee hallille katsomaan niitä karsintoja.” on ongelma. Niitä katsojia pitäisi olla reilusti, että tuosta jäisi mitään merkittävää käteen. 2000-luvun karsintojen (pl. Ässät-Sport) perusteella arvioiden se yleisömäärä ei välttämättä hirmuinen olisi…
1 tykkäys
Omaan ajatusmalliin ei jotenkin saa sorvattua sellaista skenaarioa että esim sportilla tai kookoolla ei loppukaudella kasvaisi yleisökeskiarvo peleissä nykyiseen kun niissä on jotain panostakin karsintoihin joutumisen myötä. Tietenkin muutamalle pelaajalle joutuu maksamaan sen 1-2kk pisempään palkkaa, mutta ei kai siinä hirveästi miinukselle jäisi? 
Itse en ainakaan irtolippua ostais Tapparan peliin jos kaikki hyvät pelaajat noin liigatasolla ois myyty pois.
Tämä pitkään jatkunut keskustelu Liigan avaamisesta on hyvästä. Keskustelusta kuitenkin jää usein pois kylmät luvut ja faktat. En ole toistaiseksi lukenut (asiaan liittyviltä ammattilaisilta) yhtään realistista ehdotusta, kuinka se toteutettaisiin. Eihän tuolta voida vaan heittää paria jengiä alaspäin kompensoimatta Liigalisenssiä, plus muita taloudellisia menetyksiä, mitenkään.
Ensin olisi saatava Mestiksestä Liiga B. Vähintään oikeasti puoliammattilaissarja. Mukaan vain sellaiset joukkueet joilla olisi/on mahdollisuudet pelata sitten Liigassa. Eli kaikki Akatemia- ja farmijoukkueet Suomi-sarjaan. Espoo saatava jollain tavalla mukaan.
Ja sitten kopioitava Sveitsistä karsintasysteemit.
Liigassa 10-12 joukkuetta ja Liiga B:ssä max. 10.
Mitäpä jos Liigaan nostettaisiin vielä Mestis mestari ja näin pelattaisiin runkosarja josta kaikki aloittaa pleijarit ja viimeinen sitten putoaisi eli 1-16 , 2-15 ja niin edelleen ja tosiaan ekan pleijarikierroksen putoajista runkosarjan perusteella viimeinen putoaa.
Kaikki tekijät, jotka nostavat pelin fyysistä ilmettä ja intensiteettiä. Kaukalon yhdenmukainen koko, ainakin lentokenttäkoko kokonaan pois, rangaistustulkinnat neutraalilinjaisiksi yms.
Yhteistyö ruotsalaisten kanssa ja CHL:ää vahvasti eteenpäin.
Altavastaajamentaliteetin tietoinen murtaminen: joukkuemäärä, tuomarilinja.
A-ja B-liiga. 8-10 joukkuetta/liiga.
Palkkakatto ja -lattia.
Sinänsä joo, mutta en usko että se olisi kovin helppoa, taloudellisesti. Vähemmän lipputuloja. Ja jos pelataan vähemmän, myös sponsorirahat vähenevät pienemmän näkyvyyden tahdissa.
Ainakin tulee olemaan vaikea yhtälö.
1 tykkäys
Kuinka moni muistaa Tapparan Playoutit vuodelta 2009?
http://www.tappara.fi/liiga/playoutit-alkavat-lauantaina/
http://www.tappara.fi/liiga/tapparan-kausi-paeaettyi/
http://www.tappara.fi/liiga/toimitusjohtajan-sana/
Tamhockeyn talouspuolella ollaan pysytty suunnitelluissa raameissa. Odotettua heikomman menestyksen myötä yleisömäärät jäivät alle tavoitteen ja loppukautta rasittaa luonnollisesti playoff-pelien tuottojen puuttuminen, mutta toiminnan selkärankana oleva kannattajakunta ei iloksemme ole hylännyt joukkuetta.
Olihan siinä vähän pelko persiissä, että mitä jos… Toki Ässät hoideltiin ja yleisöä kävi kauden aikana hallissa.
Olihan kentällä viihdyttäviä yksilöitä (Lehterä, Enlund, Ojanen, Peltola,Säteri, Lehto…). Pelejä tuli katsottua menestymättömyydestä huolimatta ja hallissa käytyä. Odotukset vain eivät olleet niin kovat kuin nyt viimeisen kuuden vuoden aikana.
Kysymys kuuluukin kuinka kävi lopulta Ässille ja sitä vastaan pelanneelle “Tami” Tammisen luotsaamalle Sportille:
Seitsemän pelin sarja tuli siitäkin ja hallit myytiin loppuu:
Ps.
Tulee vain mieleen, että kuinka olisi käynyt vaihtoehtoisessa tulevaisuudessa, missä Sport olisi Tamin johdolla noussut Liigaan ja Ässät vajonnut Mestikseen?
1 tykkäys
Tuskin Liigalla olisi ollut munaa tiputtaa Ässät. Tiputtihan Kärpätkin Pelicansin, mutta kuinkas kävikään? Sielä ne edeleen pellailee.
Viihdyttävyys paranee vain ja ainoastaan liigapelaajan keskimääräistä taitotasoa nostamalla.
Ylempänä onkin jo lueteltu tapoja miten tähän päästään. Lisäksi vielä Jokerit takaisin.
Pelicans taitaa olla viimeksi pelaamalla Liigaan noussut joukkue tiputettuaan KalPan 1998-1999. (Myöhemmin KalPa nostettiin takaisin Liigaan kabinettipäätöksellä).
1999-2000 Karsinnat pelattiin, mutta kumpikaan karsinnoissa pelanneista joukkueista ei tippunut Mestikseen. Kärpät pääsi pelaamalla Liigaan, mutta myöskään Pelicans ei tippunut, kun SM-liigaa laajennettiin.
Wikipediasta löytyy karsintojen historia:
Liigan viihdyttävyyteen ja tasoon tämä liittyy sikäli, että Mestiksestä pystyy nousemaan myös Liigan huipulle mikäli organisaatio ja olosuhteet laitetaan kuntoon ja resursseja löytyy (esim. Kärpät ja viimeaikoina KalPan hyvät otteet Kapasen ja kumppanien toimesta). Pienelläkin budjetilla voi saada tulosta aikaan (esim. SaiPa).
Toki resursseiltaan kaikista heikommissa joukkueissa seinä tulee vastaan vääjäämättä, kun materiaali ei riitä vaikka valmennus olisi kärkipäätä (esim. Jukurit). Tällöin voidaan miettiä, että onko sarja oikea…
Useita mestaruuksiakin Liigassa voittanut Ilves pelasi karsinnoissa useasti 2010 -luvulla, kun organisaatio ei tällöin toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Olisiko Mestiksestä vauhdin haku tuonut nopeamman muutoksen vai syventänyt kriisiä…? Se jää nähtäväksi, että onko Jalo&co kääntämässä nyt Ilveksen kurssia kohti valoisampaa tulevaisuutta.
JYPissä ja Tapparassa muutos saatiin aikaan organisaation sisältä muutaman heikomman vuoden jälkeen. Onko HIFKissä, Turun Palloseurassa ja ehkä Lukossakin menossa nyt samanlainen prosessi? Nouseeko myös Liigan taso laadukkaamman tekemisen kautta?
4 tykkäystä
Olen monesti tätä asiaa pähkäillyt ja siitä muidenkin kiekkoa
paljon seuraavien kanssa jutellut. Myös kiekkoammattilaisten kanssa, että
jossain vaiheessa liigajoukkueiden tasoero alkaa väkisinkin näkymään.
Nyt kun olemme saaneet lukea noista Kärppien ja Hifkn pelaaja hankinnoista
suhteessa esim. nyt vaikka meidän paikallisvastustajan pelaajahankintoihin, niin
pelko on, että nyt se liigajoukkueiden tasoero alkaa repeämään ja tästä
seurauksena saattaa hyvinkin olla se, että noiden materiaaliltaan heikompien
joukkueiden pelit ei enää kiinnosta.
Tällaiseen kehitykseen kyllä Liigan tarvitsee jo jotenkin reagoida, sillä olihan
jo tälläkin kaudella peräpäänjoukkueiden tyhjennys melko härskiä.
Tuo ylempänä mainittu A ja B liigamalli saattaisi olla yksi varteenotettava vaihtoehto
siinäkin mielessä, että sillä saatettaisiin saada tavallaan sinne “mestikseen” enemmän
ammattimaisille valmentajille ja pelaajille taloudellista selkärankaa ja tukea.
1 tykkäys
Nykymallihan on periaatteessa bisneksen valitsema paras malli. Eli on nostettu kaikki potentiaaliset talousalueet Liigaan ja dumpattu loput iäisyyteen läpsyttelemään alasarjoissa. Tämän ilmiön koko kuva on se, että pienessä ladossa pelaava makkaranmyyntibudjetilla operoiva pikkukaupunkijoukkue voittaa Mestiksen mestaruuden (kaikki kunnia silti sinne).
Liigan runkosarjan pituus ja pudotuspelien rakenne lienee myös bisneksen valitsema optimaalisin. Omasta mielestä sekä runkosarja että pudotuspelit ovat liian pitkät. Mutta ei näitä urheilun ystäviltä, urheilun asia edellä kysellä.
Kansainvälisissä trendeissä taas KHL:n syntyminen Suomen naapurivaltioon on ollut suuri markkinaheilahdus. Venäjän rahamiesten harrastukseksi perustettu liiga on tuonut jääkiekkoon satoja miljoonia uutta jaettavaa verrattuna aikaan, jona maailmassa oli vain yksi huipputasoinen ammattiliiga. Se on väistämättä vaikuttanut Suomenkin Liigan tasoon.
Silti:
- Joukkuemäärä 12:een
- Runkosarjalle pitäisi saada isompi merkitys
1 tykkäys
Ehdottomasti nhl kaukalo ja sitä myöten peli nopeammaksi. Ammattituomarit, jotta taito tulee esiin.
Mä odotan innolla myös vaikuttaako CHL:stä jatkossa saatavat ihan huomattavat palkinnot pelaajabudjetteihin Liigan kärkijoukkueiden kohdalla. Sekin olisi jo jotain jos niillä saataisiin edes jonkun huippupelaajan lipsuminen rahakkaampiin sarjoihin estettyä.
En ymmärrä tuota pienemmän kaukalon hamuilua, jos puhutaan pelin viihdyttävyyden kasvattamisesta. Hirveää häsläystä ois peli Liigatason pelaajilla vielä pienemmässä kaukalossa, kun nytkään ei meinaa aika ja tila riittää hyviin ratkaisuihin.
9 tykkäystä
No ei tuo Liigaa pelastaisi. Mietippä vaikka minkälaista taitoa Jukureiden pelaajilta löytyy. Yhdenlaista räpellystä olisi puolin ja toisin, sekä kiekon heittoa keskelle.
1 tykkäys
Ihan samaa mietin. Kaukalon kokoa voisi muuttaa sen jälkeen kun pelaajien keskimääräistä taitotasoa saadaan parannettua. Jos taitavia pelaajia ei riitä nykymäärään joukkueita, täytyy joukkuemäärää ensin pienentää, vaikkapa 12 joukueen liigaan.
2 tykkäystä
Joukkuemäärä pienemmäksi.
1 tykkäys