Tappara oli ennen tätä 15-3 voittoa pahasti veitsi kurkulla. HIFK hallitsi kahta päivää aiemmin ollutta kolmatta välieräottelua melko selvästi voittaen 6-2. Lähdin pääkaupunkiseudulta kahden HIFK-fanin kanssa katsomaan tätä legendaarista 15-3 ottelua, ja menomatkalla fiilis oli pahasti se, että HIFK on todella lähellä finaaleja.
Pelihän alkoi kuitenkin niin, että Timo Susi teki 9 sekunnin pelin jälkeen maalin ja Tappara vei ekan erän 3-0. Sitten toisessa erässä HIFK:n valmentaja Matikainen käskytti joukkueensa sikailemaan, edesmenneen Matti Hagmanin sanoin: “Ei ole sen selvempiä käskytyksiä tullut kuin siinä pelissä jossain 10–3-tilanteessa, että iskekää käsiä poikki.” Seurassani olleet HIFK-fanit olivat ekalla erätauolla sitä mieltä, että peli oli ohi jo 9 sekunnin jälkeen.
Viides välierä oli sitten kamppailu, jota HIFK johti jo 3-1, ja tuossa 3-1 tilanteessa kiekko kolisi jo Tappara-maalin ylärimassa, eli 4-1 oli lähellä. Yhtäkkiä tapahtui sitten noin 5 min Ekku Lehtonen Show. Omassa mielessä ja muistikuvissa asia on niin, että Ekku pohjusti peliälyllään ja syötöillään kolme osumaa, joilla yhtäkkiä Tappara oli jo rotkoon pudotuksesta takaisin pelissä.
Kolmannessa erässä Tapparan Draper ja HIFK:n Lindfors päästivät pari todella helppoa maalia. Jatkoajalla sitten Pauke Järvinen ratkaisi. Tuo viides välierä oli pitkään The Game. Ja ei sitä silloin osannut tajuta, että mikä laskusuhdanne olikaan tulossa lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Toki välissä oli Rautakorven II eli kaudet 1999-2003.
Tuosta HIFK-Tappara 1988 5.välierästä löytyy pätkä YouTubesta:
Nyt vähän hitaammin mietittynä pakisto menee uusiksi:
Jutila Marja
T. Numminen Ruotsalainen
Laksola Marttila
Saatiin samalla ulkkariprosenttia vähän pienemmäksi.
Edit. Ja vielä varmaan Säterikin pitäs vaihtaa Kamppuriin. Joskin stand up -maalivahdilla ei varmaan tänäpänä tekis mitn.
1 tykkäys
Kahvanaama
(-Sry about the sticky kalvo`s here-)
139
Kumpa tämä mies ei olisi nilkkavamman takia joutunut lopettamaan uraansa niin aikaseen.
Voitaisi puhua tänä päivänä yhdestä kovimmasta pakista, mitä Tapparassa on pelaillut.
Marttilassahan oli aivan kaikkea mielestäni.
Kahvanaama
(-Sry about the sticky kalvo`s here-)
141
Haettiin maalivahti, joka on henkisesti vahva, kokenut, yleisön ja pelaajien todellinen sytyttäjä, sekä omaa aikaansa edellä. Lisäksi, tuon parempaa tandemia molareissa en osannut keksiä : Iloinen ja vekkuli velikulta Dominik ja Halme rauhallisempana isähahmona.
Valintahan oli itselläni päivän selvä tähän seiskapeliin.
Joukkueessani on kaikkea mahdollista.
Nyt vielä kerran vinkiksi :
Tältä käyttäjältä (kiitos sinulle miljoonasti) löytyy aivan uskomattomia kokonaisia pelejä, koosteita yms. Äkkiä katsomaan!
Vähän myöhään vastaan, että olin kyseisessä pelissä epävirallisen Tappara fan clubin matkalla. Olin silloin 13 vuotta vanha, että kauhean kirkkaita muistikuvia ei ole. Maaleja tuli paljon ja sen muistan, kun joku tarjosi kurkkupastilleja, että jaksaa huutaa loppuun asti. Lopuksi vielä huusin pelaajien poistuessa, että huomenna voitetaan Ilves ja voitettiin 4-0.
2 tykkäystä
Kahvanaama
(-Sry about the sticky kalvo`s here-)
143
Aivan huikea muisto! Muistatko, kuinka paljon teitä oli Porissa tuolloin? Oliko tuolloin fanimatkat yleisiä?
Yhden bussillisen verran muistaakseni oli matkassa. Kyllä silloin tehtiin matkoja lauantai peleihin ehkä 5 kpl. kauden aikana. Olihan sekin paljon, kun pelejä oli vähemmän.
Tein vuonna 2000 kauppiksen lopputyöni Tapparasta. Olin kauden kaikki kotipelit Kirves-klubilla ja toteutin asiakastyytyväisyystutkimuksen Tapparalle sen yhteistyökumppaneista. En enää muista, kuka tuolloin oli TJ, mutta markkinointipäällikkönä oli Ronald Grönlund, ja hänen kanssaan olin enemmänkin tekemisissä.
Lopputyö meni hyvin, sain siitä ainoan vitosen päästötodistukseeni, ja Tappara sai hyvin tehdyn tutkimuksen omaan käyttöönsä.
Grönlund oli pihi. Tarjosi palkkioksi jotain fanituotetta. Tämä oli mulle ihan ok, iskin silmäni talon kalleimpaan tuotteeseen, kultaiseen Tappara-riipukseen. Grönlund vähän kakisteli, ja kysyi ettenkö olisi tyytyväinen hopeiseen. Sanoin, että on tämä työ ja vaiva omasta mielestäni kultaisen arvoinen. Grönlund avasi vitriinin, otti kultaisen riipuksen, ojensi sen mulle ja sanoi: ollaan tästä sitten ihan hiljaa.
Riipus on ollut tuosta päivästä lähtien kaulassani joka ikinen päivä kohta päivälleen 20 vuotta.
PS. Asiakastyytyväisyystutkimukseen osallistuneiden kesken arvottiin palkinto. En enää muista mikä se oli, mutta muistaakseni ei mikään ihan paska. Oikeasti arvonnan voitti sellainen palloksi rypistetty paperi, jonka täyttäjäksi osoittautui Ilveksen kannattaja. Paperi “jätettiin suoristumaan” pöydälle, ja nostettiin uusi. Meni parempaan osoitteeseen. Mutta tämä siis ei ollut se oikea voittaja. Virallinen kyllä.
Mutta tämä siis ei ollut se oikea voittaja. Virallinen kyllä.