Kun meidän junnu oli vitosella niin olivat luokkaretkellä Heurekassa. Siellä sitten eräs joukkio jäi kiinni näpistämisestä. Kun sitten pääsivät takaisin koululle, niin rehtori piti heille puhuttelun, koulun kellarissa. Ja sieltäkin pojan mukaan kuului reksin huuto koulun käytävälle… ja mikä parasta kaksi pojista oli päiväkodin ohjaajien kullanmuruja. Hyvin kasvatettuja siis…
2 tykkäystä
No tuohan täyttää kaikki tunnusmerkit. Pahoinpitely kun voi olla paljon muutakin kuin se, että nostat jonkun seinälle. Ennenhän tämä ei tietysti ollut pahoinpitely, koska ketään ei lyöty ja missään ei näy verta. Ihmisellä (ja myös lapsella, alaikäisellä) on olemassa sellainen asia kuin fyysinen koskemattomuus. Tätä fyysistä koskemattomuutta ei rikota ilman seurauksia - jos ainoa tapa luoda oppilaaseen kontakti on nostaa hänet seinälle niin silloin jossakin on menty vikaan. On olemassa tapoja luoda kontaktia (esimerkiksi läpsäyttää kädet yhteen) ihan koskematta toista ihmistä. Fyysistä koskemattomuutta on aivan selvästi rikottu.
Siihen päälle tulee ns. henkinen pahoinpitely, joka ei ole yhtään “vähemmän” pahoinpitely. Kyllä tuon ikäinen säikähtää, jos otat ryysyistä kiinni ja henkisen pahoinpitelyn ja traumat saa ihan vaan sillä, että huutaa. Toki eipä poika varmasti ole syytön - en minä sitä sano - mutta asioita nyt ei vain hoideta noin kuin rehtori asiaa hoiti. Kouluilla on ihan palkattua henkilökuntaa murtamaan tällaisia tilanteita - koulupsykologeja sekä kuraattoreja. Silloinkin se kontakti luodaan vähän toisella tavalla kuin fyysisen koskemattomuuden rikkomisella tai huutamisella.
Edit: näin keittiöpsykologian suurena ystävänä sanoisin enemmänkin, että tässä tilanteessa siihen, ettei oppilaaseen “saatu yhteyttä” liity välttämättä millään tavalla siihen tilanteeseen, jossa ollaan. Näitä asioita pitää mielestäni lähestyä enemmän sieltä kantilta, johon aika harvalla opettajalla on työkaluja. Työkalut liittyvät siihen, että ihmisten reagoiminen erilaisiin asioihin riippuu monesta asiasta. Jos puhuttelet ihmistä jostakin ja hän ei reagoi asiaan mitenkään niin “keittiöpsykologinen” tulkinta, että oppilas ei ymmärrä tai kuuntele ei välttämättä pidä paikkaansa. Reagointi erilaisiin tilanteisiin on ihan äärimmäisen yksilöllistä ja reagointi voi olla opittu kaava. Sen synnyttäjä voi olla jossakin lapsuudessa, perheessä, isä- tai äitisuhteessa tai about missä tahansa. Tuossahan on selkeä tilanne, että toistuvan käytöshäiriön kanssa pitää lähteä purkamaan syytä jostakin ihan muualta kuin välittömän “kriisin” ratkaisusta. Opettajan olisi pitänyt ohjata oppilas oikeaan paikkaan.
2 tykkäystä
Niin, ei toi nyt omiin ala-asteaikoihin verrattuna ole mitenkään poikkeuksellista, että jollain porukalla menee kässän tunnilla vähän kovempaa. Toi suljettuun tilaan lukittautuminen oli varmaan se syy, että reksille asti pääsivät.
Toi ikkunasta tuijottelu saattaa kertoa, että kyseessä voi olla jonkinlainen vähän erikoistapaus, mutta se nyt ei ole rehtorille mikään syy käydä käsiksi.
Kai tää on näitä nykyajan koventuvia asenteita, että ammatti-ihmisen lapseen käsiksi käymiseen pitää hakea syytä kaikista muista paitsi siitä ammatti-ihmisestä joka sen virheen teki.
Tosiaan aivan turhaan rehtori menetti malttinsa. Oppilas häiritsee selvästi opetusta ja hänellä lienee muitakin vaikeuksia. Koulukuraattorin kautta erityisluokalle vaan, siellä on pienempi ryhmäkokokin.
1 tykkäys
Vaikka oppilas häiritsisi kuinka opetusta niin se ei oikeuta nostelemaan seinälle. Ei asiasta ole mitään keskusteltavaa. Ainoa, joka on toiminut väärin, on rehtori. Oikeuden päätös on täysin oikea. Rehtori on virkamies ja kuten tuomiossa lukee niin virkavelvollisuuden rikkomisesta on kyse. Tunnen muuten ihan lähipiiristä muutamankin (okei kolme kpl) ja kukaan ei ole vielä nostellut ketään seinälle. Kyllä aikuisen täytyy toimia tämän päivän yhteiskunnassa toisin kuin lapsen.
4 tykkäystä
Rehtori maksaa sakkonsa ja sitten mennään eteenpäin, viisastuneena.
Tilanne olisi mielestäni hoitunut lähettämällä muut pojat pois ja juttelemalla vielä rauhallisesti kahden kesken tämän yhden kanssa.
1 tykkäys
Omilta kouluajoilta muistan muutaman erityisen vaikean tapauksen. Muistan myös kuinka näitä raahattiin korvista boksiin ja kerran jopa nostettiin vaatenaulakkoon roikkuun. Lyömistä en sentään opettajalta muista.
Eipä siitäkään mitään kasvatuksellista apua näille tapauksille ollut, että turhaa hommaa. Pikemminkin väkivaltainen käyttäytyminen lisäsi näillä myös omaa väkivaltaista käyttäytymistä. Mutta silloin oli vanhankansan “äijiä” opettajina, eikä niille ryppyilty. Saivat toki nekin opet nuhteita.
Kyseiset hankalat tapaukset hakkasivat usein nuorempia ja kerran yksi näistä kiipesi kolmannen kerroksen ikkunasta pihalle, räystäälle istuun, ihan vaan kiusatakseen opettajaa. Että vaikeita tapauksia olivat.
Mutta niinkun sanoin. Ei se niitten " kouliminen" auttanut silloin, eikä se auta nytkään.
3 tykkäystä
Ajat muuttuvat. Itse kävin alakoulun 80-luvulla ja tuolloin minulta on opettajien toimesta esim. pyöritetty hiuksiani etusormensa ympärille kommentoiden että “sano sitten kun ei enää naurata”, kiskaistu tuoli alta pois, läpsäytetty päähän, laitettu juoksemaan viisi kertaan koulun ympäri jne.
Nykyään noista saisi tuomion.
Ja ei, en ollut mikään häirikkö, ysin oppilas, yliopistokin käyty sittemmin, mutta ehkä hieman vilkas 
3 tykkäystä
Kyllä, yläasteen 80luvun alussa käyneenä muistui mieleen kun miesope otti yhden kaverin rinnuksista kiinni ja meinas nostaa naulakkoon, niin jätkältä repesi kaikki napit kauluspaidasta. Samaiselta opelta hajosi kerran viikossa karttakeppi jonkun pulpetin kanteen.
3 tykkäystä
Kolme päivää sitten uutisoitiin nuorisojoukon yrittäneen hukuttaa yhtä nuorta Vantaan Kuusijärvellä. Tänään otsikoidaan yhden hukkuneen löydetyn Hietsusta, toisesta nuorten hengailupaikasta. Tuli mieleen, että ei kai vaan… Ei pitäisi seurata mediaa.
Kotiintuloaikojen pitäminen olisi pelastanut varhaisnuoren hengen?
Vuonna 2007 syntynyt tyttö sai luodista ja kuoli saamiinsa vammoihin viime yönä Norsborgissa Botkyrkan kunnassa Tukholmasta etelään. Välikohtaus tapahtui Shell-huoltoaseman ja McDonald’sin edustalla aamukolmen jälkeen.
Erikoinen on haave maksaa 1000 euroa t-paidasta. Se on jumalauta t-paita.
8 tykkäystä
Omilla lapsilla alkoi joskus 15v-iässä mennä siihen, että kaiken piti olla merkkikamaa, ei sentään mitään noin kallista.
Mutta, alle satkun kengillä ei menty, samaten farkut piti olla sitä satkun hintaluokkaa, kello väh. Hilfiger jne. Eli kallista, mutta ei överiä.
Joskus voitin tulosvedosta rullakiekosta viiden markan panoksella 600 markkaa, ja seuraavana päivänä ostin 600 markan farkut. Ikää oli ehkä 15 vuotta. Joku siinä merkkitouhussa ja vaatteissa viehätti.
6 tykkäystä
Jutussa haastateltu nuori kertoo:
– On mulla muutama juhlapaita, jotka ovat maksaneet muutaman satasen. Yleensä arkivaatteet pysyvät noin 50 euroa / kappale -hinnoissa. Toki kengät maksavat enemmän, niihin saattaa mennä useita satoja euroja.
Joo-o. Oikein “pysyvät” 50 euron hinnoissa. Ja “toki” kenkiin voi mennä useita satoja.
Ei ole ihan terveellä pohjalla tämä.
7 tykkäystä
Kuten ylempänä kirjoitin, ei meillä samassa iässä lasten vermeitä juurikaan alusvaatteita ja teeppareita lukuunottamatta alle tuon satkun ostettu.
Toki se on myös vaikea selittää lapsille kun alkavat asiaa tajuta, että jos vanhemmat eivät käytä Prisman vaatteita niin miksi heidän pitäisi.
Nykyäänhän lapsia kasvatetaan jo tyyliin vauvasta saakka suht kalliiden merkkivaatteiden käyttäjiksi.
Liekö some tehnyt sen, kun pitää lapsia esitellä kalliit merkkivaatteet päällä.
Osaa lapsia ehkä, mutta ei pidä yleistää tätäkään asiaa.
6 tykkäystä
Juu, ei tuossa niin luekaan, että kaikkia lapsia. Tietenkään.
Tässäkin on ollut postiviista kehitystä ja ehkä jonkinlainen bling bling maksimi on nähty. On tullut kestävää kehitystä ja kierrätystä, jotka koetaan tärkeäksi ja muodikkaaksi.
Olen tarkkailut oman juniorin koulun pihaa (esikoulu - 9. luokka) ja ilahduttavasti meidän koulussa ei ole juurikaan havaittavissta Luis Vuitton - pissiksiä. Suuret urheiluvaatemerkit näyttävät olevan kovassa suosiossa, jotka nekään eivät ole ilmaisia, mutta kutenkin suht järkevällä kustannustasolla.
2 tykkäystä