Tappara ja jumalat hymyileeeee!
Hampaiden pesua ei voi tarpeeksi alleviivata. Sähköhammasharja on ihan kurko juttu. Mielestäni on parantanut ainakin minun elämänlaatua. Muistakaa myös käyttää hammaslankaa.
Kuinka paljon? Just luin jostain, että 1,5 litraa päivässä. Mä juon usein sen verran aamuisin. Olenkin miettinyt, juonko liikaa. Veden juomisesta on tullut enemmänkin tapa minulle.
Minulla on niin mukava hammaslääkäri, että soittaa aina syksyllä ja kysyy milloin pääseen tulemaan.
Liikaakin voi juoda ja silloin liika vesi huuhtoo kehosta kaikki tärkeät mineraalit ja hivenaineet kusen mukana pois. Veden kulutus tai tarve on tietty aika yksilöllistä; reenit ja lämpötila vaikuttaa paljon. Tollanen 1.5 litraa on varmaan ihan hyvä tavallisille päiville, mutta sitä kannattaa varmaan vähän jakaa pitkin päivää, että ei ‘kerralla’ juo kaikkea, jotta se tosiaan ehtii imeytymään tasaisesti pitkin päivää.
Jaa että ohjeita parempaan elämään?
-
Pysy sovussa itsesi kanssa.
*Tarkennuksena, tämä koskee vain niitä joilla on omatunto ja arvot vielä edes jonkunlaisessa kuosissa. -
Huomaa pienet asiat ja nauti niistä.
*Vähemmän nyt vaan ihan oikeasti on enemmän. Välillä on hyvä muistutella mieleen miten on ennen ollut, ja pakittaa pari askelta. -
Etsi ja löydä oma juttusi.
- Lopeta heti tupakointi.
- Älä aloita sitä uudestaan.
Parempaan elämään on pakko heittää ohjetta kehiin… kun itse vedetään viidettä vuosikymmentä paljon virheistä oppineena ja kohti uusia virheitä otsa edellä menevänä…
- Opi sietämään arkea ja tylsyyttä! (tyhjä aikaslotti ei tarkoita tehottomuutta, maailmanloppua tms. eikä varsinkaan itsesi saatika lastesi tarvitse kaikkea aikaa harrastaa ihan kaikkea…)
- Opettele olemaan väärässä! (Tällä tarkoitan sitä, ettei kaikkea tarvitse tietää tai esittää tietävänsä. Väärässä olemisen tunnustaminen on avain oppimiseen ja nöyryyteen…)
- Tunnetta elämään ja päätökset faktojen pohjalle… (tunteita ei tarvitse pelätä, muttei ne saa olla primäärinä päätöksentekoa ohjaamassa)
Tämähän on japanilaisten tapa pysyä laihana.
Ja tästä lisätietoa:
Ja, jos illalla juo, niin toimii ‘intiaanien herätyskellona’. Meinaan inkkarit joi aikanaan iltasin vettä perkeleesti, että kusihätä herättäis aikasin aamulla taisteluun, kun herätyskelloja ei vielä ollut.
Oma ohjeeni on, että unohda kyynisyys. Kaikki on helppo ottaa kyynisesti ja pessimismillä vastaan, mutta on paljon hauskempaa kun yrittää edes ajatella positiivisesti ja antaa asioille mahdollisuus.
Ps. Esim trepusta mallia.
Allekirjoitan tämän “Unohda turha kyynisyys” jutun. Mutta tietäsitpä vaan kuinka kyyninen olin 2014 ja varsinkin 2015 kevään jälkeen.
Ohje parempaan elämään.
- Syö
- Nai
- Nuku
- Toista alusta
Tämä. Älä jää rypemään negatiivisuuteen vaan keskity positiivisiin asioihin. Tekee yleismielialalle ihmeitä kun ei ihan joka asioista eti virheitä ja haittoja tai maalaile piruja seinille.
Paras ohje elämään eräältä kuuluisalta filosofilta:
"Mennään eteenpäin! "
Paras ohje jonka minä olen omaksunut on totuus. Pyri siis puhumaan aina totta ja vältä myös valkoisia valheita. Valkoiset valheet ovat myrkkyä juurikin sikis, että niiden antaminen on helppoa, mutta niiden vastaanottaminen (tai niistä kiinni jääminen) syö luottamusta “oikeiden” valheiden lailla. Oman elämäni laatu on parantunut huomattavasti kun ympärilläni olevat ihmiset oikeasti tietävät mikä on homman nimi.
Tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta kannattaa kokeilla.
Mitä positiivisempi ihminen, sitä enemmän hänen positiivisuuttaan tykätään koetella. Itse olen (mielestäni) äärimmäisen ystävällinen, kiltti ja positiivinen ihminen. Työelämässä opin aika nopeasti, että on olemassa työpaikkoja, joissa positiivisuus käännetään nopeasti heikkoudeksi, johon isketään.
Positiivisuudella on tavallaan kaksi puolta: vaikka yrität olla äärimmäisen positiivinen niin tietyissä tilanteissa liialla positiivisuudella on vaarallisia seurauksia. Nykyään puhunkin viisaasta positiivisuudesta: pitää tunnistaa tilanteet, jolloin kannattaa olla analyyttinen realisti ja tunnistaa ne hetket, kun tarvitaan positiivisuutta ja iloa.
Menee jo melkoiseksi salaliittoteoriaksi, mutta positiivisuuden verholla saatetaan joskus yrittää tehdä tuhoisia asioita ja niihin pitää olla valmiina ja laittaa jarrut pohjaan alussa. Jälleen kerran esimerkki töistä: uutta “kannustepalkkiomallia” yritettiin myydä työntekijöille positiivisuuden ja ilon kautta - yritettiin tehdä legendaarinen harhautustemppu. Minä ja pari entistä työkaveria - jotka aina tykkäsivät syylätä kaikki paperit alusta loppuun - päätimme nostaa asian esille, että tämän positiivisuuden verhon takana onkin todellisuudessa tuntikiristykset ja porukan vähentäminen - reaalipalkka tippuisi kaikilla, koska työtunteja napsittaisiin roimasti pois. Suurempi bonus hyvästä tuloksesta (joka sivuseikkana oli täysin mahdoton saavuttaa), mutta samalla kaikkien tunteja laskettaisiin n. 20 %. Menetykset vuodessa olisivat luokkaa 1000 € - maksimipalkkiot 300 €.
Positiivisuuden kanssa pitää olla tarkkana: kummallekin on paikkansa. Positiivisuudelle ja oikealle “kylmäpäiselle” laskelmalle.
Olenko oikeassa, jos sanon, että nuo kaksi puolta samanaikaisesti yhdistämällä ei tehdä hirveästi kavereita?
Olet varmasti oikeassa Ilman negatiivisuutta ja kyynisyyttä ei ole positiivisuutta. Ilman kontrastia ei ole kumpaakaan. Kumpikin elää siitä kontrastista. Haluan edelleen terottaa, että positiivisuus väärissä hetkissä voi koitua kohtaloksi kuten voi negatiivisuuskin koitua kohtaloksi.
Täytyy muistaa, että ihmiset ovat suhde-eläimiä ja erilaisissa suhteissa on erilaisia päämääriä. Vaikka positiivisella ihmisellä olisi äärimmäisen positiiviset päämäärät, jotka tarttuvat ympäristöön niin se ei tarkoita sitä, että ympäristössä ei olisi sellaisia voimavaroja, jotka haluaisivat käyttää positiivisuutta väärin.
Joku kolmas osapuoli voi haluta koska tahansa käyttää ns. välikappaleita oman päämääränsä tavoittamiseen. Ja on aika naiivia kuvitella, että ihmiset eivät työelämässä pyrkisi eteenpäin. Toiset ovat enemmän valmiita tallomaan muita jalkoihinsa saavuttaakseen itse enemmän - toiset taas pyrkivät eteenpäin omalla toiminnallaan.