On muuten maailman ensimmäinen Lager olut. Praha on oluen ja liharuuan ystävälle varsin mukava paikka. Jos joku sinne eksyy, niin suosittelen Staropramenin panimolla ja sen yhteydessä olevassa ravintolassa käyntiä. Ei ihan ydinkeskustaa, mutta julkisilla pääsee helpolla ja nopeesti.
Tampereella on paljon hyviä pienpanimoita. Ihan tosta perus markettitavarasta olen tykästynyt Nokian panimon Keisariin. Varsinkin se keskitumma Munchener olut on hyvä!
Kannattaa todellakin tutustua suomalaisten pienpanimoiden tuotteisiin ja Tampereellakin näitä on usempi (Plevna ja Pyynikin Käsityöläispanimo on ehkä tunnetuimmat).
Nykyään miltei joka puolelta Suomea löytyy panimoita ja kannattaa tsekata esim. Pienpanimoliiton sivuilta lisää tietoa aiheesta:
Valitettavasti Kalja-Roosan pojista toinen lopetti Pyynikin varhain, mutta toinen jatkoi Porissa hieman pitempään, kunnes sen osti isompi kuten monen muunkin hyvää olutta vielä 1960-70 luvulla tehneen suomalaispanimon. Vaasa, Kuopio, Kotka ja jopa Lahden Mallasjuomakin lopetti ja/tai joutui isompien ostoslistalle. Hetken oli olemassa vain Koff ja Hartwall - Oluen syntymämaa on Böömi eli Bohemia. Rooman valtakunnan hyväksyttyä kristinuskon valtionuskonnokseen meitä palkitsivat katoolisen kirkon munkit Rooman jo hajottua luomalla vedestä, ohrasta ja hiivasienestä oluen kuten Hra Jeesus loi viinin Kaanaan häissä Sussiunakko, sanoisi Laitilan panimomestari…
Plevna on tullut jo testatuksi nuoremmalla iällä ja tuota tsekkiherkkua sain maistaa Treen Kauppakadulla silloin, kun ravintolaa piti puolalais-tsekkiläoinen pariskunta. Silloin vielä sai herkutella tammisammioissa pantua aitoa böömiläistä Plzner Prazdroij’ta. Tuossa mainiossa ravintolassa vietin sitten toiset häänikin pienen ja valitun joukon kera. Luulenpa, että tsekkiolut näytteli niissä bileissä oman roolinsa.
Muistan kun kävin joskus aikaa sitten Egyptissä faarao Tutankhamonin haudalla. Siellä oli lista tärkeimmistä asioista mitä faaraon kanssa piti haudata. Kaksi ensimmäistä olivat viini ja olut, järjestystä en muista. Maailman ensimmäinen kuluttajasuojalaki on saksalainen reinheitsgebot, jossa määrättiin mitä oluenvalmistuksessa saa käyttää. Siltikään en ole onnistunut vielä maistamaan elämää suurempaa olutta. Pidän IPa-oluista, mutta minua on alkanut häiritä nykyinen pienpanimoiden trendi ylihumaloida oluet, kesällä janooni juon mielelläni suht neutraalia lageria.
Suosittelen Paljas-olutta. Belgialainen laadukas olutsarja. Löytyy esim. August von trappesta. Saison on oma suosikkini. Ei valitettavasti löydy Alkosta. Niin ja löytyy siis brune, blonde sekä ipa-oluet tuon em. saisonin lisäksi.
Suomen parhaat oluet on valittu. Voiton vei Akaalaisen Hopping Brewster Beer Company- panimon Thunder Chief. Pitää maistaa jos kohdalle osuu. Joitakin palkittuja oluita olen maistanut, mutta suosikkipanimoni Malmgård ei tainnut olla mukana, ei ainakaan palkinnoilla.
Noin asiantuntija en ole. Ainoa mustaherukka lambic jota olen juonut Suomessa on muistaakseni Timmermans. Belgiassa maistoin muutamaa, mutta en nimiä muista, eikä ne sen ihmeellisempiä olleet. Lambicit taitaa olla erikois- ja kausituotteita, eli niitä ei aina saa ja ovat vahvoja joten joku olutpubi on varmaan paras paikka tutustua.
E. Ainakin pub Tuulensuussa näkyy olevan hyvä valikoima Lambic oluita. Saa hanastakin ainakin jotain.
Hyvää keskustelua Lambic -oluista ja tämän oluttyypin valmistus poikkeaa hieman “tavallisesta”.
Ilmastonmuutos vaikuttaa yllättävästi tämän oluen valmistukseen…
Perinteiseen lambic-olueen vierteeseen ei lisätä lainkaan hiivaa, vaan spontaanin käymisen saa aikaan ilmassa oleva villihiiva. Käymisastiat jätetään ulkosalle, jotta ilmassa olevat hiivaitiöt pääsevät nesteeseen.
Käyminen edellyttää viileää säätä. Otollisin lämpötila on 3 – 8 astetta.
Taitaa olla jo niin että ainakin suuri ellei suurin osa myytävistä “Lambic-oluista” ei ole aitoja Lambickeja vaan hedelmäsiirapilla maustettuja Ale-oluita. Aitojen hinta tulee varmasti nousemaan.