Niin ne esim. Konttorilla toteaa et tämä aidolla tapaa valmistettuja ja tämä taas ns. Mehu kamaa.
Itse pidän timmermans ja oude kriek beersel kirsikka oluesta. Jälkimmäinen taitaa olla 20 vuoden säilyvyys aika ja sanotaan et parhaimmillaan kun on hieman vanhentunut.
Pirkka kolmosen korkkasin tossa ja ihan ku ois taivaan portit avannu kun korkkasin. Einy. Spitfiren tumma on kyl aika 5/5 ruuan kanssa. IPA on myös herkullista ![]()
#Nyt jysähti pommi
Elämää suurempi olut on keksitty. Siinä teille poijat uutuusolut, joka räjäyttää tajunnan:
Silakka tuopissa ajanee saman asian.
Tuolta pääsee tukemaan tuota tuotetta, jos jäi pennosia ylitse Ipan joukkorahoituskamppiksesta.
Ei ei Juteeni, nyt oot kyllä ihan kujalla
Hauska kuulla, että monilla muillakin noi mieleenpainuvat olutkokemukset liittyy Prahaan. Se tsekkilager on vain aivan eri kamaa paikan päällä. Ja se 14 pinnan tummuusaste joka on varvin tummempaa kuin tänne tuotavassa on aivan mahtavaa.
Mää sain toistaiseksi parhaat olutkokemukseni viime kesänä Saksassa; Altbier Düsseldorfissa. Ei tummaa, ei vaaleaa. Ehkä hieman makeahko. Ei mikään kännittely olut, vaan sellaiseen lempeään maiskutteluun. Harmittaa, kun toin varmaan kolkytä erilaista pulloa olutta, mutta vain kaksi oli tuota kyseistä laatua. Alkon valikoimassakaan ei enää näyttänyt olevan.
Mulla on varmaan muistisairaus edennyt jo pitkälle,kun en tälläistä olutta muista. Tää on nyt sit elämää suurempaa mulle. ![]()
Muistan, muistan! Tuli nuo etiketit kerättyäkin. Mutta pullot tyhjennettiin silloin aikanaan… ja vanhana postimerkkeilijänä menin tietysti liottamaan etiketitkin irti… ![]()
Paistoin äsken lohta. Uunijuuresten kanssa nautin tämän pläjäyksen. Ostin eilen Velkopopovicky Kozel dark oluen. Piruillessa otin sen mamman kaa ruokajuomaksi. Ai saakuti, ku oli hyvää pitkästä aikaa.
On vanhoja suosikkioluitani ja sopii jouluksikin todella hyvin. Kaveri toi itsenäisyysjuhliin sahtia ja täytyy sanoa että oli yllättävän hyvää. Tosin yhdessä lanttukukon ja tuoreen ruisleivän kanssa soi vatsalle hieman haasteita.
Vatsa soi niinku pitaalisten pikkujouluissa ![]()
Vaarinkalja. Joskus junnuna joulupöydässä sain maistaa vaarinkaljaa. Siinä se on mun kohdalla se elämää suurempi olut. En muista kuin ison pullon ( 3-5l) ja porukat puhu vaarinkaljasta. Saakohan sitä vielä? Vai onko se sama kuin Perinnekalja mitä jouluna näkyy kaupoissa?
Oi noita muistoja, minäkin nämä 60-luvun asiat muistan oikein hyvin, oli se vaarinkalja ihmeellisen hyvää ja erikoista kun ehkä kerran sain maistaa. Tietoa ei ole mutta sanoisin että hyvin lähellä kotikaljaa maku, mutta oli jälkikäytetty, eli kuohui. Periaatteessahan sitä voisikin kokeilla tekemällä kotikaljaa ja lisäämällä vähän sokeria pulloon.
Noita pulloja minulla löytyy mökiltä useampikin, on tosiaan kahta kokoa ja kahta väriä, vihreä ja ruskea. Komeita ovat.
Ei ehkä elämää suurempi mutta erikoinen “tuhkan” maku. Katellaas jaksanko maistella muutkin (5 eri olutta tuolta panimolta boxissa)
Siis puhutaanko nyt kotikaljasta vai jostain muusta hommasta?
Kotikalja oli mulla ainakin eka kosketus kesselinä oluthommiin. Ja nimenomaan joulupöydässä, tykkäsin kyllä kinkun ja kotikaljan yhdistelmästä aika heti.
Vaarinkalja oli pullotettua kaljaa jota myytiin isoissa pulloissa. Sitä valmistettiin ympäri Suomen, mm. Pyynikillä. Muistan että lapsuudessa äiti kyllä teki kotikaljaa jouluksi, mutta isä joi vaarinkaljaa ja sain sitä maistaa. Maku oli ehkä hieman voimakkaampi, mutta se suurin ero oli että vaarinkalja oli kuohuvaa, siinä oli siis hiilihappoa jälkikäymisen tuotteena. Yritin etsiä tietoa, oliko vaarinkaljassa pieni määrä alkoholia, mutta en löytänyt, veikkaan että oli, mutta vähemmän kuin pilsnerissä.
Vaarinkaljaa tehtiin vielä 70-luvun alussa, ja myöhemminkin on ollut “vaarinkalja” nimistä kotikaljaa, mutta se ei ole enää sama asia.

