Kuten sanoit - asioilla on puolensa ja puolensa. Mun mielestä tässä on kuitenkin ontuva logiikka katsoa EHT:ta pelkästään Suomen näkövinkkelistä.
Esimerkiksi Ruotsilla on merkittäviä vaikeuksia saada edes kilpailukykyistä joukkuetta tuonne. Ruotsissa on niin selkeästi vedetty “America First” -ajattelu tappiin, että NHL-pelaajat katsovat Ruotsissa jo oikeudekseen saapua MM-kisoihin. SHL on kaikilla mittareilla Euroopan toisiksi paras kiekkosarja KHL:n jälkeen, tästä ei edes ole oikeaa keskustelua.
Kun EHT:lle tuodaan pelaajat SHL:stä ja KHL:stä niin Ruotsi on hyvin huono & heikko. Veikkaisin, että yksi Ruotsia painostava seikka on se, että kaikki joukkueeseen valittavat tietävät asemansa. Kun kevään MM-kisat koittavat ei Euroopasta tule Ruotsin joukkueeseen kuin 1-2 pelaajaa. Suomi taas on toisessa ääripäässä, kun käytännössä suomalaiset pelaajat tietävät, että NHL:stä ei meidän pelaajat tule, jolloin leiritettävät tietävät varsin hyvin, että mahdollisuus joukkueeseen on realistinen.
Samalla sitten tulee näitä Jalosen tarinoita - mutta ollaan nyt rehellisiä: hieno mestaruus 2019, mutta Suomen peli ei missään nimessä ollut kaunista. Se oli rumaa taistelua ja selviytymistä vaihdosta toiseen. Yksikään peli playoffeissa ei ollut kaunista katseltavaa. Kanadaakin vastaan laukaukset olivat luokkaa 50-10. Joka kausi tuollainen eurooppalainen sensaatio ei ole mahdollinen ja mestaruus siirsi keskustelua taas tulevaan. Suomi seisoo “ei-kenenkään maalla” ja pian Suomenkin on Ruotsin tavoin valittava puolensa.
Jos mennään siihen Ruotsin malliin eli annetaan pelaajille rajaton mahdollisuus tulla mukaan NHL:stä niin silloin koko EHT voidaan periaatteessa lopettaa turhana.
Minä olen ollut siinä käsityksessä, että Suomen täytyy valita pelaajia Euroopan sarjoista, koska NHL ei tarjoa tarpeeksi pelaajia MM-kisoihin.
Olenko siis ollut väärässä ja syy onkin ollut vaan Suomen valinnasta? Valitkaa nyt sitten äkkiä NHL!
Olen @Miksu70 kanssa samoilla linjoilla. Yksittäiset pelaajat nauttivat näistä kauden sisällä tulevista muuttuvista tekijöistä. Saavat uutta intoa taas päivittäiseen tekemiseen.
EHT on harjoitusturnaus, jossa kartoitetaan pelaajien tasoa tulevaa varten. Ei EHT ole mikään absoluuttinen tason mittaus, mutta hyvä harjoitusturnaus. Eli minun mielestäni tämä ei ole turhake missään nimessä ja tulen katsomaan näitä otteluita ihan varmasti.
En tiedä, yritätkö aukoa päätäsi vai mitä osaa et ymmärtänyt. Tai sitten itse ymmärsin väärin.
Suomella on tarpeeksi NHL-pelaajia. Toki tällä hetkellä määrät eivät ole lähelläkään Ruotsia, joten koko joukkuetta ei pystytä kokoamaan Pohjois-Amerikasta ainakaan vielä. Osa joukkueesta kuitenkin pystytään kokoamaan eli pidän itse realistisena, että joka kausi esim. top 6 hyökkäys + top 2 pakit löytyy ison veden takaa.
Ongelma on kansallinen ja kansainvälinen:
Ruotsi tunnisti Suomen ongelman jo vuonna 2010
Pär Mårtsin päävalmentajakaudella Ruotsi yritti jalkauttaa strategiaa, jossa NHL-pelaajilla on velvollisuus edustaa Ruotsia, mutta strategia epäonnistui
Pär Mårts ei suostunut peluuttamaan jääkiekkoa, joka olisi kelvannut NHL-pelaajille → massakieltäytymiset
Ruotsi reagoi ongelmaan seuraavasti:
Pär Mårtsin tilalle otettiin Pohjois-Amerikan mallia suosiva valmentaja Rikard Grönborg
pelitavasta ja sen toteuttamisesta päättivät pelaajat - preferenssi oli suosia NHL yli Euroopan sarjojen
Grönborgin kaudella Ruotsin menestys EHT:lla on ollut vaisumpaa kuin koskaan aikaisemmin - yo. kohdat vastaavat, miksi
Suomi joutuu jatkossakin ottamaan osan pelaajista Euroopasta, mutta hälytyskellojen pitää soida koko ajan. Ei voida jatkaa joka kausi näin, että NHL-pelaajista suurin osa kieltäytyy. Eli jotain täytyy NHL:n myöntää etuoikeutena.
Kari Jalonen valmensi Suomea parin kauden ajan ja sai kaikista nimivahvimmat materiaalit, jota Suomi on MM-kisoihin saanut pitkään aikaan. Jalonen suosi härskisti NHL-pelaajia ja sivuutti jopa jo valittuja pelaajia Euroopasta, jos siihen oli mahdollisuus. Puolivälierätappio ihan ok pelillä ja finaalitappio 2016 - mun mielestä ne oli Jaloselta kovia näyttöjä. Jostain syystä palattiin Marjamäen myötä takaisin J. Jalosen ajattelumalliin, jonka seurauksena maajoukkue suoraan sanoen romahti.
Sitä vain sinulle “auoin päätäni”, että juurikin tuosta pelaajien määrästä johtuen, ei Suomella ole mahdollisuutta “valita puoltansa”, vaan kyllä Euroopan ja Pohjois-Amerikan pelaajia tarvitaan. Minun mielestäni siis Suomella ei ole riittävästi pelaajamateriaalia Pohjois-Amerikan suosimiseen.
Jos nyt on sinun mukaasi “suututettu” J.Jalosen mallilla NHL-pelaajat, niin mitäs sitten, jos suututetaan Eurooppalaiset pelaajat? Nythän jo viime kisoihin kuulemma suututettiin KHL-pelaajat.
Olisi hienoa saada samanlaista pelaajamassaa kisoihin, mitä Ruotsi vuosittain saa, mutta ei taida olla mahdollista, ennen roimaa NHL-pelaajien lisääntymistä.
Näillä NHL-Jalosen kausilla oli pelaajisto seuraavanlainen:
2015: 6/25 Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen 2015 kokoonpanot – Wikipedia
2016: 11/25 Suomen joukkue jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa 2016 – Wikipedia
Selvennyksenä sen verran, että ensimmäinen numero on siis kaikki Pohjois-Amerikassa(AHL, NHL) sillä hetkellä pelanneet pelaajat.
Barkov, Jokinen ja Komarov olivat runkopelaajia molempina kausina. Mikko Koivu, Granlund ja Pulkkinen Teemu, olivat hyvää materiaalia myös vuonna 2016.
Tuntuu kuitenkin siltä, ettei edes tuo nyt antamasi 6+2 lukema olisi joka vuosi mahdollinen.
Siinä voit toki olla oikeassa, että jos Suomi järjestelmällisesti alkaisi suosimaan rapakon takaisia pelaajia, voisi kyseisten pelaajien kiinnostus MM-kisoihin kasvaa.
En siltikään ymmärrä, että maajoukkueen pitäisi valita jotenkin puolensa, vai pystytkö avaamaan mitä tälläinen puolen valitseminen tarkoittaisi? Ei leirityksiä NHL-pelaajille, taktiikka paremmin pelaajille sopiva, vai mitä?
Siinä on riski, että jonain vuonna on NHL-pleijarit kesken niillä suomalaisilla runkopelaajilla ja muut ovat loukkaantuneita, joten tilanne on se sama kun nykyisin, mutta Eurooppalaisetkaan eivät ole kiinnostuneita tulemaan eivätkä ole ainakaan pelanneet keskenään valmistavia harjoituspelejä, kun EHT-lopetettu turhana.
Ei eurooppalaisten tarvitse tällaisia pelejä pelata - siinä se koko pointti on. Keväällä todennäköisesti päävastustajat ovat:
Kanada
USA
Ruotsi
Venäjä
Voit katsoa tuota listaa hitaasti tai nopeasti, alhaalta ylös tai ylhäältä alas niin kaikilla näillä mailla on niin iso edustus NHL-pelaajia, että he tulevat joka kerta saamaan ison edustuksen taakseen ison veden takaa. Jos Suomi meinaa MM-karkeloissa pelata näitä vastaan voitokasta jääkiekkoa niin eurooppalaisten juoksuttaminen EHT:lla ei tue tavoitetta yhtään mitenkään. Eivät eurooppalaiset EHT-höntsystä saa mitään kosketuspintaa näiden porukoiden kevään MM-kisajengeihin.
Tässä on monia eri tapoja ja Suomen täytyy löytää Suomen tapa:
Ruotsi on kärvistellyt samojen ongelmien kanssa ja hylännyt menestyksen EHT:lla vaihdossa siihen, että heillä on joka kevät mestaruudesta kilpaileva materiaali isoissa kisoissa
Venäjä käytännössä pakottaa pelaajat tulemaan - se ei taida olla sivistyneessä Suomessa kuitenkaan mahdollista
Isossa kuvassa en näe mitään ongelmaa siinä, että hylkäämme Euroopan ja EHT:n ja siirrämme panostukset rehellisesti sinne, missä ne jo nyt ovat.
pidetään huolta pelaajapolusta ja jatkuvasta liikkeestä kohti länttä - ei itää.
pidetään huolta pelaajista NHL:ssä sekä annetaan heille se arvo, joka heille kuuluu
käytetään EHT:sta vapautuva aika jotenkin järkevämmin ja mielekkäämmällä tavalla - panostetaan eurooppalaiseen kiekkoon erillään muusta
Tämä väittämäsi pätee tosiaan Kanadaan ja USA:han sillä he eivät pelaa EHT:llä, sekä toki myös Ruotsiin, mutta Venäjää en ihan noin vain osta, sillä siellä on karkeasti noin puolet ollut KHL-pelaajia. Osaatko muuten sanoa, onko Venäjän maajoukkeen pelityylissä kuinka eroa EHT:llä ja MM-kisoissa kun NHL-pelaajat ovat mukana? Riittääkö se sitten EHT:n ylläpitämiseen, on eri asia…
Oikein hyviä pointteja ja olen samaa mieltä siinä, että mielummin pelaajia länteen kuin itään. En kuitenkaan tiedä miten NHL-pelaajia pitäisi enemmän arvostaa? Mielestäni nykyinen arvostus on jo melko korkealla. Palaan siis jo esittämääni kysymykseen, miten mielestäsi pitäisi NHL-pelaajia suosia/houkutella?
No sitä pitää ehkä kysyä pelaajataustaa omaavilta jäseniltä - minä en tähän rehellisyyden nimissä osaa vastata. Marjamäen kaudella ainakin tuli vahvaa viestiä julkisuuteen asti, että pelaajat NHL:n puolelta eivät hirveästi pidä eurooppalaisten koutsien tavasta valmentaa peliä. Ehkä tähän on viisainta kysyä enemmän pelaajatason asioista käsittäviltä - olisko @Oijennus jotain kontribuutiota suuntaan tai toiseen?
Kaikilla Eht-pelaajilla on mahdollisuudet MM-kisoihin. Esim. viime keväänä Joel Kiviranta mahtui mukaan jostain Sportin kakkosketjusta. Lisäksi pelaajille maajoukkuestatus tietänee kovempaa palkkaa seuraavaan soppariin.
Jos eurooppalaisen jääkiekon aseman, elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta jotain olisi hyvä tehdä, niin ensimmäisiä lakkautettavia asioita on juuri kaikki nykyinen ajatuksellis-asenteellinen rähmälläänolo NHL:n suuntaan. Edes kontilleen nouseminen olisi tähän hyvä alku. Sen kannalta taas eurooppalaisten maajoukkueturnausten lakkauttamisen pohtimisissa tai muissa väheksymisissä ei ole kovin paljon järkeä.
Rahaerokaan ei ole yhtä kuin tasoero, tietyissä muissa tekijöissä Euroopassa ollaan myös edellä (tai hyödytään kilpailullisesti kulttuurieroista) - mm. näissä seikoissa olisi ihan hyviä aiheita tuntea jopa ylpeyttä, ennemmin kuin totunnaista itsemitätöimistä suhteessa urheilullisesti ja symbolisesti yliarvostettuun NHL:ään.
Edes Itääkään ei ehkä näissä suhteissa olisi nykyaikana niin paljoa tarvis pelätä, että Atlantin yli kumartelulle ei nähdä mitään vaihtoehtoja?
Joltain osin hyvä olisi ehkä myös paremmin huomata se, miten jääkiekkomaailma tapahtumineen ei ole lähes koskaan ollut yhtenäinen kokonaisuus. Maailman parhaiden pelaajien kv. turnaukset ovat hyvä tavoite, mutta siihen pyrittäessä kotoisen / eurooppalaisen kulttuurin väheksyminen ei ole kovin hyvä idea. Sekin tiedetään, mikä näiden aiheiden kehityksissä nykyisin pääosin puhuu; ei aina hieno urheilu eikä idealismi…
Näyttäisi kaikkiaan aika vahvasti myös siltä, että ympärikautinen eurooppalainen maajoukkuejääkiekko on yksi vahva perustatekijä Suomen viimeaikaisille urheilullisille arvoturnausmenestyksille. Tämän taustavaikutuksenhan ei suinkaan tarvitse olla niin yksioikoinen, että samat pelaajat (ja joukkueet) pelaisivat A-maajoukkuetasolla eri turnauksissa. EHT:ssä ja kausikalentereissa ym. riittää varmasti kehitettävää sinänsä, mutta kehitystarpeet taas ovat eri asia kuin turhuus…
Nyt on kyllä ihan pakko suoraan kysyä, että mitä ihmettä puhut?
Suomella ei ole ollut arvokisoissa mitään menestystä kymmeneen vuoteen. Yksi mestaruus ei tee vielä kesää, kun Ruotsi on samassa ajassa voittanut neljä. Keskinkertaisia tuloksia vuodesta 2012 aina vuoteen 2019 miesten MM-kisoissa ja olympialaisissa. Enemmän menestystä on tullut U20 ja U18-kisoissa ja siihen vaikuttavat ihan muut syyt kuin EHT-höntsä.
Siis mitä? Minun laskujen mukaan mestaruuksia Ruotsilla 3, Suomella, Venäjällä ja Kanadalla 2, sekä Tsekillä 1. Aika tasaista siin on ollut MM-kisoissa. Suomella lisäksi 2 hopeaa (Ruotsilla 1). Olympialaisissa Suomella 2 pronssia Ruotsin yhtä hopeaa vastaan.
Ei mittava, mutta kansakunnan koon ja kiekkoilijoiden määrän perusteella se, että ollaan liki samalla viivalla kiekkoilun suurmaiden kanssa, on kova juttu. Kun otetaan vielä huomioon se, että Suomen kolmesta kiekkomestaruudesta kaksi on tullut viimeisen 10 vuoden aikana, niin hyvään suuntaan on menty.
PS. Sinunkin kannattaisi tarkistaa faktat ennen väitteitäsi, niin uskottavuutesi kasvaisi. Minulla tosin muisti pelaa niin hyvin, että ilman lähdeteoksiakin osaan luetella Suomen maailmanmestaruudet.
Voidaan perustellusti sanoa, että MM19 on Suomen kaikkien aikojen paras palloilutulos. Sillä mestaruus tuli juuri näillä EHT-pelaajilla.
Kanadalla ja USAlla oli aivan timantin kova miehistö. Samoin Ruotsilla ja Venäjällä.
