Tämä juuri. On kaksi eri asiaa esittää kritiikkiä ja esittää kaiken olevan huonosti. Kaikki ei koskaan ole huonosti juurikaan missään asiassa. Ei vaikka perustelisi sitä sitten vaikka romaanin verran.
3 tykkäystä
Olen ollut aina sitä mieltä, että otteluseurantaketjuja lukuunottamatta tuollaiset onelinerit eivät tuo keskustelupalstalle juurikaan lisäarvoa. Ehkä vain olen mieltynyt erilaiseen, eikä tämä palsta ole oikea minulle. Eiköhän kaikki tiedä, että sarjassa ollaan kolmantena. Ei sitä - tai muutakaan vastaavaa - erikseen tarvitsisi muistutella, ellei ole mitään muuta asiaa aiheeseen.
Eihän tämä mikään huomiokilpailuole. Se huono puoli on vain, että jos onelinerit kerää tykkäyksiä enemmän kuin perustellut kannanotot, ne selkeästi viestittävät, että täällä halutaan lukea niitä onelinereita enemmän, perusteltuja viestejä kenties vähemmän. Eikä tässä ole sinänsä mitään väärää, itse tykkään vain lukea enemmän viestejä, joissa paneudutaan ja tuodaan uusia näkökulmia asioihin, eikä kerrota itsestään selvyyksiä.
5 tykkäystä
Ne “perustellut viestit” täällä sisältävät sitä asiaa yleensä muutaman rivin verran. Se loppu siinä asian ympärillä on liian usein täynnä kärjistyksiä, turhan monimutkaisia lauserakenteita ja ihan vaan “ilmaa”.
Henkilökohtaisesti en jaksa keskustelupalstoilla mitään novelleja kahlata läpi, vaan arvostan lyhyitä ja ytimekkäitä vastauksia. Perustelutkin voi halutessaan tiivistää muutamaan lyheen lauseeseen tai virkkeeseen, eikä kierrellä ja kaarrella siinä ydinasian ympärillä yhä uudelleen ja uudelleen. Mutta palstalla on erilaisia kirjoittajia ja lukijoita, joten kukin mahtuu tyylillään täällä varmasti olemaan. Ehkä niistä tykkäyksistä kuitenkin voi jotain päätellä.
19 tykkäystä
Aika moni taitaa jakaa saman arvomaailman keskustelupalstoilla. 
Siinä ei sinänsä mitään väärää ole - itse tykkään lukea pidempiä kirjoituksia, mutta makunsa kullakin.
Laiskuushan on ihmiselle ominaista vähän kaikessa. Pitkien viestien kirjoittajien ikuisuusongelma palstalla kuin palstalla on se, että ihmiset lukevat sen ensimmäiset kaksi kappaletta ja sen jälkeen sanovat lukeneensa koko tekstin. Todellisuudessahan he lukevat sen yhden kappaleen ja sen jälkeen laittavat aika paljon muuta siihen mausteeksi, mitä tekstissä ei mainita.
Mielestäni viestien laatua ja pituutta suurempi ongelma on se, että toisilla käyttäjillä on taipumus lukea rivien välistä. Aika usein päätyy jonkun kanssa vänkäämään ja turhan sekä pitkähkön viestienvaihdon jälkeen toisellekin käyttäjälle selviää, ettei hän vaan ollut lukenut, mitä sanotaan.
Yksi klassinen esimerkki on se, että minä olen kirjoittanut paljon pelitavallista diipadaapaa Rautakorven ketjuun. Jollekin oli syntynyt käsitys, että minä haluan Rautakorvesta eroon ja siitä sitten minua parissa viestissä muistutettiin, miksi Jukka on koutsi ja minä kirjoittelen palstalla. Ja lukemalla viestit olisi selvinnyt sekin, että olen ns. Rautakorven mies 
3 tykkäystä
Rivien välistä ei pitäisi lukea, kun ei siellä sanota mitään. Varsinkaan onelinereiden rivien välissä.
3 tykkäystä
Niinhän sitä voisi luulla.
4 tykkäystä
Tykkäykset kertovat jotain, mutta tuota en ihan allekirjoita. Jos hypätään vähän ylemmälle tasolle, niin tykkäys ei mun mielestä ole “tykkään tästä viestistä”, vaan että “tämä viesti herätti minussa jonkin positiivisen tunteen”.
Eli vaikka
- olen samaa mieltä
- tämä oli hauskasti sanottu
- hyvin perusteltu, vaikka en olekaan samaa mieltä
- olipas tähän nähty vaivaa
- kiitos tiedosta
- tuli hyvä mieli
- jne.
Toisaalta lyhyellä, paljon tykkäyksiä keränneellä viestillä voisi myös olla tuplamäärä epätykkäyksiä jos sellainen toiminto olisi. Siksi en vetäisi tykkäysmääristä ihan noin jyrkkiä johtopäätöksiä siitä, millaisia viestejä palstalaiset haluaisivat lukea.
12 tykkäystä
Juuri näin. Itsekin monesti tykkäilen viesteistä, joissa saatetaan olla aivan päinvastaista mieltä, mitä itse olen. Tosin siihen sitten liittyy niitä muita hyviä puolia, kuten perustelut, hyvä kieliasu jne.
Napakoista onelinereistakin tykkään kyllä. Pari viestiä ylempänä on hyvä esimerkki.
3 tykkäystä
Olen itse asiassa pitkälti samoilla linjoilla. Oneliner kulttuuri on melko rasittavaa, turhaa. Tarkistamatta uskallan epäillä, että kuulun palstalla niihin kirjoittajiin, joilla on pahiten taipumusta pienoisromaanien kirjoittamiseen. Olen kuitenkin valmis hyväksymään, että onelinereilla on paikkansa. Niitä paikkoja on vähän, mutta niitä on.
Yksittäinen argumentti muistutuksena on niin ikään perusteltu valinta joissain tapauksissa. Tälläkin palstalla on taipumusta siihen “kaikki on paskaa” viestintään. Se käy raskaaksi lukea pidemmän päälle, vaikka perusteltua tekstiä olisikin. Siksi olisi suotavaa niihin kriittisiin, perusteltuihin viesteihin ongelmista heittää mukaan edes se yksi positiivinen asia. Se keventäisi sävyä, joka viestillä on. Jos tuo positiivisuuden muistutus olisi sisäänrakennettuna kritiikkiin, muuttuisivat nuo erilliset, lyhyet muistutukset tarpeettomiksi. Nykyisellään moni pitkä, sinällään ansiokas viesti näyttäytyy raskaana, koska sen sanoman mukaan kaikki on negatiivista…
7 tykkäystä
Olen pääosin samaa mieltä kanssasi. En tykkää lukea foorumeilla ylipitkiä viestejä, mutta hieman ironisesti minulla itselläni on taipumus laverrella ummet ja lammet. Joissain tapauksissa pitkiä perusteluja on kuitenkin nautinnollista lukea, mutta tällöin niiden on pysyttävä tiukasti aiheessa ilman turhaa toistoa ja kaartelua. Myös kärjistykset ovat erinomainen tehokeino ja pidän kärjekkäistä mielipiteistä, kunhan ne ovat perusteltuja, sillä niillä on tapana herätellä omiakin ajatuksia. Lavertelu viesteissä on mielestäni osittain laiskuutta tiivistää niitä.
Tykkäysten osalta olen samoilla linjoilla kuin @Fever . Lisäisin vielä, että niitä on erittäin helppo myös kalastella, jota ainakin itse olen pyrkinyt välttämään.
4 tykkäystä
Pitkä tai lyhyt. Toimeen on tultava.
Joku osaa käyttää pitkää paremmin hyödyksi, kun taas toinen osaa hoitaa asiat lyhyellä.
Ei se mitta, vaan se asia.
Tykkääkö joku pidemmästä? Vai lyhyemmästä?
Makuasia sanoisin.
Molemmille löytyy kannattajakuntansa.
15 tykkäystä
Helppo. Liigan taso on heikko joukkuemäärästä johtuen.
KHL ja NHL:n muuttuminen, niin että nuoret lahjakkaat märkäkorvat pärjää siellä.
Noi kun vetää yhteen, niin ymmärtää miksi puolivaloilla menestyy liigassa.
Otsikossa pysyäkseni, kanssakeskustelijat ,unohtakaa reenijumi sana.
Mikä oli totta 80-luvulla ei ole 2010-luvulla.
3 tykkäystä
Mitä tarkotat?
4 tykkäystä
Että unohtaisitte asian, missä ei ole järkeä.
Siis treenijumissa ei ole järkeä? Vai eikö sitten 80-luvun ole ollut treenijumeja? Vai eikö nykyään ole samanlaisia treenijumeja?
Vastaukseni:
A: En osaa sanoa, mutta vahva ehkä.
B: On ollut
C: En osaa sanoa.
Oma huomio: Kyllä ne vieläkin treenaa kovasti ja treenijumeja aiheuttaen.
1 tykkäys
Oli totta ainakin 2000-luvun alussa. Silloin Rautakorpi itse jopa lipsautti, että harjoitellaan rasituksen alla pelaamista.
Onhan se nyt aika selvä, että harjoittelun kuormittamana suorituskyky ei ole paras mahdollinen. Eikös yksilöurheilijatkin tee herkistelyjakson ennen arvokisoja?
3 tykkäystä
Palautteeni kanssakeskustelijalle:
Jos treenaus aiheuttaa suorituskyvyn heikennystä, treenaus/lepo/tankkaus on pielessä.
Se ei ole tavoite, se on epäonnistuminen, johon lähes aina ainoa parannus on lepo.
Aivan varmasti myös jääkiekkoilijat treenaa kovaa, vaikka kyseessä ei ole kestävyys laji millään muotoa.
Se on ajallisesti ja kunnollisesti kahden ja puolen tunnin sisään tehty hieman yli Cooper-testi.
Kukaan meistä ei saa juoksulenkillä Laineen laukaisutaitoa. Kukaan meistä ei saa juoksulenkillä Barkovin pelisilmää.
Eikä Kukkosen johtajuutta. Kysymysmerkki.
Jääkiekko on taitolaji.
Treenata saa/pitää kovaa, mutta jos se heikentää suorituskykyä, asiat on tehty pitemmän aikaa päin sitä.
Siis todella pidemmän aikaa.
Ymmärtää tuon ken on urheillut tavoitteellisesti.
2 tykkäystä
Jos ei pelaamisessa rasitu, niin onko silloin pelannutkaan?
En ymmärrä moista kommenttia.
Rautakorpi on sanonut vuosituhannen alussa asioita, joita varmasti ei allekirjoita enää. Käytävillä, että haastattelussa.
Näkyi olleen Blaise Pascal, joka sanoi jotakuinkin, että “kirjoitin pitkän kirjeen, koska minulla ei ollut aikaa kirjoittaa lyhyttä”.
Tässä on mielestäni tärkeä pointti, joka vastaa omaakin kokemusta siitä, että ajatuksen ja ajattelun tiivistäminen lyhyeen muotoon on älyllisesti paljon haastavampaa kuin kiertely ja kaartelu aiheen ytimen ympärillä.
Itselleni tulee tekstityypin tyypillisen pituuden (täällä nämä meidän viestit) selvästi ylittävistä teksteistä helposti vaikutelma, että pitkä ilmaisu kertoo siitä, että kirjoittaja itse ei ole ajatellut asiaa ihan loppuun asti eikä viitsi sitä tehdä, vaan vie muiden aikaa tuottamalla polveilevaa tajunnanvirtaa, josta on sitten lukijan vastuulla poimia se olennainen jos sellainen on poimittavissa.
Tämän vuoksi minulle laiskana näyttäytyy se jaarittelija, ei se, joka jättää lukemisen kesken ensimmäisen kappaleen jälkeen, ellei siitä kappaleesta löydy joku motiivi ja/tai perustelu viestin pituudelle.
Tämäkin oli muuten aika pitkä viesti.
9 tykkäystä
Aika vastaavanlaisen näkemyksen oon kuullut myös aiemmin. Eräs ystäväni sanoi ajattelevansa juuri noin, mutta kuten sanottu, ihmiset ajattelevat eri tavalla ja tulkitsevat tekstejä eri tavalla, joka on kai hyvä.
Itse vihaan ns. rivien välistä lukemista ja sitä kyllä tehdään sekä lyhyissä että pitkissä.
Joskus pitkäkin viesti voi olla pienintäkin piirtoa myöten mietitty. Ainakin @Sardion illa ja @Rinne on tapana kirjoittaa pitkästi, mutta harvoin siltikään on asiaankuulumatonta.
4 tykkäystä