Ei kun joskus ite vähän omana kääpänä vähän jotain nostellut. Ei yhtään mitään sinun touhuista pois.
Kannattaa ottaa mukaan harjoitteluun, hyvä liike.
1 tykkäys
No hieno juttu, ettei ole kärpäsiä. Olkaa varovaisia jos/ kun törmäätte alkuasukkaisiin.
Tänään reenailin rintaa ja toistomäärät yhteensä joku 140.
Voidaan kai sanoa ns. bodausreeniksi… 
Huomasin keskustelunne korona-ketjussa.
Käytännössä suositellaan meille aikuisille, että liikunta taphtuu sairastelun jälkeen asteittain. Toki, mitä lievempi tauti ja parempi olo, sen turvallisempaa aloittaa.
Mutta siis se aerobinen (sanan varsinaisessa merkityksessään, missä happi on rasva-aineenvaihdunta on pääosassa ns. PK/VK) on kenties turvallisin tapa ”aina” aloittaa. Mutta jos tarkoitit @cace6969 anaerobista (VK/ MK), niin se vaatii hyvää itsetunniskelua.
Lihaskunnon puolelta voi hyvin käynnistää ns. vajailla sarjoilla ja kevyillä painoilla. Eli siis tahallaan liian kevyt treeni vain hermoston herättelyyn ja aineenvaihdunnan normalisointiin.
Mutta siis tuo kevyesti treenaaminen on taitolaji, mikä ainakaan kaikesta tietotaidosta huolimatta itseltä ei omassa treenissä meinaa sujua. Siksi itselle toimii parhaiten täysi lepo x-aikaa ja sen jälkeen lajivalinta sellaiseksi, että se ei mahdollista äärimmäistä suoritusta.
2 tykkäystä
Kyllä sykkeen nostamisessa kannattaa olla aika tarkkana nimenomaan koronan kanssa.
1 tykkäys
Ei liity mitenkään viestiisi muuten kuin lihavoidun kohdan osalta. Olen vähän sellaista helposti inbostuvaa sorttia, ja yritin tuossa syksyllä hakea ns. Zone 2 -juoksutahtia, missä pidetään siis syke ja hengitystaajuus hyvin kontrollissa. On yksilöllistä, miten ne asettuvat, mutta ajatus on, että lenkin aikana voi puhua rauhallisesti. Yritin hakea oman sykkeeni alle 140:een.
Hitto mitä touhua. Ekat pari kilsaa menetteli, mutta sen jälkeen piti laskea nopeus niin pieneksi, että mummut menivät rollaattoreineen ohi. Tuonkin ilmeisesti oppii kyllä ja kun elimistö adaptoituu, se käy helpommaksi, mutta itse en sitä hiipimistä kauaa jaksanut.
Kannattaa, siksi sykkeen seurantalaitteet ovat hyviä kavereita koska oma ”tunne” on väärä. Lisäksi syke reagoi muuhun elämään sillä tavalla, että joskus yllättävän vähäinenkin ponnistelu saattaa täten nostaa sykettä yllättävänkin paljon.
Mutta siis oikeaoppinen aerobinen treeni (PK, n. 50-70% max sykkeestä) saattaa sairastelun jälkeen tarkoittaa nimenomaan kävelyä. Ja riippuen muista ominaisuuksia, toisille se tarkoittaa terveenäkin kävelyä. Tiedän, että VK-harjoittelu saattaa joillakin olla synonyymi aerobiselle harjoittelulle, kun PK/VK käytännössä tapahtuu aerobisen kynnyksen molemmin puolin. Selvyyden vuoksi puhuin tässä siis vain PK:sta, koska ”aerobinen” ei ole synonyymi hengästymiselle.
Mutta siis, ei ollut tarkoitus dumata - kunhan vain retoriikka pisti silmään ns. yleisohjeena. Mutta itseä kuunnellen 
Paras kuulemani ohje aerobiseen on:
”Pitää mennä niin hiljaa, että v*tuttaa” 
Totta ainakin itselle tuo ohje.
Olet oikeassa adaptoitumisessa. Käytännössä se adaptoituminen on tässä tapauksessa fysiologinen ilmiö - kun elimistö pystyy rakentamaan uusia yhteyksiä tehokkammalle hapenvirtaukselle/ kuljetukselle aerobinen vauhti kasvaa. Mutta aerobisen lenkin tärkein asia ei ole se vauhti, vaan juuri se saavutettu aineenvaihdunnan taso/ -tyyli.
Käytännössä pk-määrittääm kaiken, mutta ei ole tae tuloskunnista missään. Usein sitä verrataan talon perustuksiin. Varsinainen ”kunto” rakennetaan eriyttämällä ja kovemmalla treenillä, mutta aika paljon urheilijat ja jääkiekkoilijat puhuvat nykyään pk:n merkityksestä.
Tylsää se itsellkin on, mutta sitäkin voi tehdä lukuisilla eri tyyleillä vaihtelun vuoksi.
“Aerobisella liikunnalla tarkoitetaan pääsääntöisesti lenkkeilyä, pyöräilyä ja hiihtoa”.
Noissa ainakin itse pääsääntöisesti hengästyn.
Noiden kanssa nyt kannattaa miettiä, jos on juuri sairastanut koronan.
Kevyt kävely tottakai eri asia.
1 tykkäys
En tiedä ketä lainaat (toivottavasti et minua ) koska esim. hiihto on monelle vaikeaa pitää PK1/PK2 ja VK1 alueella. Pyöräily ja kävely kyllä, lenkkeilykin. Mutta koska lajit ymmärtää jokainen eri tavalla, puhun lajien sijaan juuri mielellään sykealueista.
Esim. vaikkapa jonkun pelityyli saattaa säbässä/ lätkässä olla enemmän katseella seuraava, ettei anaerobisen puolelle paljoa mennä 
Mutta edelleen: 50-70% HR max tai klasikko PPPP on sairastelun jälkeen oivia malleja aloittaa. Tuota pk:takin kun pystyy tekemään useammalla tavalla, niin sen ei tarvitse edes olla pitkä junnaava suoritus. Fysologisesti esim. jopa 30 min riittää saamaan matalatehoisen harjoittelun hyötyjä aikaan.
Sovitaanko vaikka niin, että kovin suotavaa ei ole tehdä hengästyttävää harjoittelua koronassa ja/tai ihan heti sen jälkeen? Kun se ei ole kovin hyvä esim. sydämen toiminnalle.
Ei ollut lainaus sinulta. Oli pakko googlata, kun aloin itsekin epäröimään. Mutta ihan oikein olin ymmärtänyt.
1 tykkäys
Tästä olemme olleet kokoajan samaa mieltä. Tartuin vain käsitteeseen aerobinen liikunta. Ja koska tuo pk-harjoittelu sitä on ja se on sitä suositeltavaa juurikin, niin siksi siihen tartuin.
Kevyesti liikkeelle ja progressiivisesti on ollut omankin pointin ydin. Kyse oli varmaan enemmän tosiaan retoriikasta 
Tämä juuri on ensiarvoisen tärkeää jos haluaa kehittää kestävyyttä juoksussa. Aikanaan kun aloittelin keskipitkille matkoille (10 km ja 21 km) treenaamista, niin yhdeltä triathlonistilta sain tuon vinkin, että “opettele ensin juoksemaan hiljaa ja sitten vasta kovaa”. Silloin PK vauhtini (syke max 137, tämä yksilöllistä) oli 7 min 30 sek per kilometri ja tuskaisen hidasta. Nyt menee 6 min per kilometri PK:lla (nykyään max 145) ja juokseminen on kivaa ja helppoa
Aikaa tähän kehitykseen meni jokunen vuosi, mutta treenimäärätkin suht. alhaisia. Viimeisen kahden vuoden aikana 3 lenkkiä per viikko ja noin 1000 km vuosi.
E: ja tätä hidasta treenaamista alkuun ainakin 80% treeneistä
3 tykkäystä
Jep, näin olen ymmärtänyt. Olen juossut aika nuoresta asti, mutta kun on itse ilman ohjausta tehnyt, ei ehkä oppinut kaikkea tärkeää. Nykyään tulee välillä pitkääkin lenkkiä tehtyä, mutta sykkeet ovat kyllä varsin korkealla ja palautumisaika on sen mukainen.
Ehkä sitä koronasta selvittyä taas kokeilee tuota matalamman sykkeen kipittelyä.
2 tykkäystä
Sainpahan tänäkin vuonna vyölle yhden maratonin lisää kun hölköttelin tänään Firenzessä itselleni ajan 3:57:19.
Toscanan auringon alla keli oli kiva aamun -3:sta iltapäivän 12 asteeseen. Tämä oli maratonini nro 31, toista kertaa Firenzessä ja neljäs Italiassa.
23 tykkäystä
Polvileikkauksen jälkeen tuli taas ihan monen vuoden tauon jälkeen hankittua kuntosalikortti, kun omalla kamppailusalilla voimailunurkka on kuitenkin kohtuu suppea.
On ollut taas mukavaa vääntää rautaa pitkän tauon jälkeen, kun pienempänä poikana tuli tehtyä 3-4 salitreeniä viikossa ja nyt kamppailujen myötä viimeiset vuodet on tullut tehtyä kaikkea muuta.
Joka tapauksessa nyt kun polvi kestää aikalailla normaalia treenä niin tullut tehtyä yksi överi 1-jakoinen punttitreeni viikossa, överi siksi että siinä on liikaa liikkeitä ja kestoa, aikaa menee treeniin 1 tunti ja 40 minuuttia, mutta kroppa ja pääkoppa tykkää kun antaa elimistölle kuormitusta. Lisäksi viikkoon kuuluu tällä hetkellä kaksi kamppailutreeniä ja yksi lajin omainen voimatreeni jossa on vatsaa, selkää, askelkyykkyjä ja paljon erilaisia hyppelyitä / kimmoisuusharjoitteita.
Laitan tähän myös oman överi 1-jakoisen avattuna, painot sellaiset että toistot pysyy 6-12 välillä:
- kuntopyörä 10min
- vatsa, venäläinen kierto 3x 30
- vatsa, rutistus koneessa 3x 20
- alatalja 3x 10
- ylätalja 3x 10
- kulmasoutu käsipainoilla 3x 10
- reiden lähentäjät 3x 12
- reiden loitontajat 3x 12
- reiden koukistajat koneessa 3x 10 yksi jalka kerrallaan
- Bulgarialainen kyykky koneessa 3x 6-10
- hauis seisten käsipainot 3x 8
- pystypunnerrus istuen käsipainoilla 3x 12
- dippi 3x 6-10
- sot.penkki 3x 6-12
6 tykkäystä
Reenejä on monenlaisia.
Itsellä kamppailunurkka on monesti toteutettu vaimon kanssa, sekä fyysinen että verbaalinen.
Varsinainen voimailu on tehty lumikolan kanssa. Rapsakka tunti epämääräistä kolailua pihamaalla.
Paljon Bulgarialaisia heittoja ja jättöjä, joista monet eivät edistäneet yhtään lumen luontia.
Lukuisia syväkyykkyjä, kun naapurit eivät olleet tajunneet siirtää autojaan.
Lopputuloksena taloyhtiön lumityöt tehty ja hyvä mieli.
2 tykkäystä
Liikuntavuosi 2023 on omalta osaltani taputeltu ja kello kertoo seuraavaa:
225 harjoitusta, 470h 11min, 5316 km ja energiaa palanut 207 256 kcal
Tyytyväinen saa olla, taas yksi vuosi terveenä ja liikunnan riemu säilynyt.
128. perättäinen harjoitusviikko , ressi iskee milloin putki katkeaa 
16 tykkäystä
Tapparapipoa nostan täältä. Hienoja lukuja.
1 tykkäys