Lääkäri täti jutteli että pitäisi painon pudotukseen ottaa lääkkeitä avuksi 
Jutteli jostain lääkkeestä jota käytetään myös diabetes lääkitykseen.
Muista yhtään nimeä.
Osaako kukaan kertoa mitään kokemuksia tai mahdollisesti jopa hintoja mitä tuollaiset lääkkeet kuukausi tasolla voisi maksaa 
Ehkä tämä.
tai Liraglutidi
Hintoja löytyy helposti:
1 tykkäys
Huhtikuun alusta ketogeeninen/vähähiilihydraattinen ruokavalio. Käytännössä pois valkoinen sokeri, pastat, peruna, leipä. Paino alussa 87.6kg, eilen illalla 78.4kg. Olen tyytyväinen ja hiukan ylpeä itsestä. Jouluna sallin herkkuja hiukan, mutta ei tee tiukkaakaan kieltäytyä makeisista ja yms.
13 tykkäystä
Tuo alkupainohan ei ole vielä paljon keskivertoa pidemmälle. Lyhyelle eri asia. Riippuu myös kehon koostumuksesta.
Lihaksikkaalla keskipituisella tommonen 87kg on aika normaali. Pelkät kilot ei siis ratkaise. Pääasia että itse on tyytyväinen ja tuntee olonsa hyväksi.
1 tykkäys
18.1.2020 painoin 94,3 kg, nyt 12.12.2020 saavutin tavoitteeni, kun puntari näytti lukemaa 79,9 kg.
Todellinen tavoite on vakiinnuttaa pitkällä aikavälillä paino noin lukemiin 80-85 kg riippuen lihasten ja salilla käynnin määrästä. Niin ja pituus on noin 185 cm.
Pitkäjänteisyyttähän tällainen projekti vaatii, eipä sen kummempaa. Oma voittava taktiikka oli, että kesään asti kaikki ruoka kulki vaa’an kautta ja siitä eteenpäin kalorien laskenta tapahtui päässä. Tähtäsin noin 2000 kilokalorin päivttäiseen tasoon suunnilleen jaolla 40 % hiilihydraatteja, 30 % proteiinia ja 30 % rasvaa. Tällä systeemillä söin 6 päivää viikossa; lauantaisin söin huomattavasti vapaammin mitä sattuu enkä laskenut kaloreita tarkkaan, saatoin syödä vaikka noin 3500-4000 kcal. Myös kesäloman otin rennommin, muutoin en lipsunut.
Parastahan tässä lienee se, että liikunnan harrastaminen on huomattavasti kivempaa kun ei tarvitsee kantaa mukana painoliiviä! Mm. juokseminen on huomattavasti mukavampaa, kuten myös jääkiekon ja salibandyn pelaaminen vaikka taas toistaiseksi pannassa ovatkin.
Kannattiko? Kyllä.
9 tykkäystä
Pätkäpaasto rulaa edelleen. 136 kg startti 8/2018. Nyt paino pysyttelee 100kg nurkilla, lihasta lisää in-body mittauksen mukaan nyt 48kg, rasva% 18. Ei huonoa 42v ukkelille😁. Sisäelinrasva ym suosituksen alle. Mittarin tarkkuuteen en ota kantaa. Muutos on ollut iso ja olo paljon parempi.
Painoharjoittelua harrastanut nyt 1,8v ja kävellyt kohtalaisen paljon.
Suosittelen tutustumaan ja ehkä kokeilemaankin. Aloitus pikkuhiljaa…
8 tykkäystä
Jatkan itse omia liikuntaharjoituksia. Jos painoa lähtee, se on iso plussa. En kuitenkaan ole enää huolissani ylipainostani, koska kunto on parantunut silmissä. Mietin, että ruokavaliotsemppaus on syytä aloittaa joulun ja uv:n jälkeen. Ei ihan hirveästi liikunta oo laihduttanut. Jännä, että meikäläisen etureppu ei sula yleensä millään, mutta naamasta ja kaulasta lähtee aina heti.
1 tykkäys
Itse jätin karkit, limpparit, jäätelöt yms. herkut pois toukokuussa. Lisäsin vähän enemmän kasviksien syöntiä ja vedenjuontia. Muuten olen syönyt samoja ruokia kuin ennenkin.
Lisäksi aloin kävellä noin neljä-viisi kertaa viikossa ja nyt on mahanpömpötys kadonnut ja painoa pudonnut yli kahdeksan kiloa.
Jouluna ajattelin muutaman suklaakonvehdin syödä.
6 tykkäystä
Itse olen 182cm pitkä, joten ihanne paino jossain 80kg hujakoilla. Ei ole tarkoitus enää tiputtaa lisää. Mulla vaan ongelmia vatsan/suoliston kanssa sokerista ja nyt on olo niiden suhteen todella hyvä.
4 tykkäystä
Itselläkin on tässä lapsen syntymän ja korona-rumban alkamisen jälkeen (n.9kk) painosta lähtenyt sellainen 10 kg. Tämä tilanne on ollut jo kesästä asti, joten paino putosi nykyiseen varmaan jossain neljässä kuukaudessa.
Syyksi tähän olen arvellut pubeissa ja yöelämässä käynnin loppumisen ja salireenin poistumisella harrastusvalikoimasta. Ikävä kyllä sanoisin lihasmassan hiukan vähentyneen, vaikka toki mahakin on lähtenyt.
Tennistä ensimmäisen kerran painon putoamisen jälkeen pitkästä aikaa pelatessani tuli jatkuvasti pallo liian lähelle, jolloin lyönti ei ollut oppikirjamainen enkä päässyt palloa ns. lyömään läpi.
Kaveri siihen sanoikin, että mä olen sen verran keventynyt ja samalla nopeutunut, että liikun liian nopeasti pallon eteen. 
Vitsiähän siinä oli ainakin puolet, mutta on siinä osittainen totuuden siemenkin, eli onhan tämä liikkuminen tällä hetkellä selkeästi kevyempää tällaisena vinttikoiramaisena 90-kiloisena.
Tässä kun pääsisi taas vähän aloittamaan salireenin, niin ties mikä kreikkalainen jumala peilissä odottaisi. 
Annan myös ääneni sokerin kitkemiselle. Itsellä on tästä erittäin hyviä kokemuksia, joskin se voi olla henkisesti vaikeaa. Kaikki herkut pois, ja tilalle jotain terveellistä silloin kun tekee mieli napostella. Herkuilla tarkoitan karkkia, suklaata, keksejä, kakkua, pullia, jäätelöä, limsoja yms. Myös makeimmat suolaiset tuotteet kannattaa jättää kauppaan. Ei tarvi edes hiilareita vähentää. Tämä toimii tietenkin vain niille, jotka ovat makeaa mättäneet.
Sokerin (ja samalla tietty herkuista tulevan rasvan) vähentäminen vaikuttaa rajusti painoon, naama-, vyötärö- ja sisäelinrasvaan, kolesteroliin, ihoon, hampaisiin, diabetekseen ja veren sokerin tasaisuuteen sekä verenpaineeseen. Vaikutukset alkavat jo näkyä 2-4vk kuluessa, ja 2kk kohdalla olet kuin eri ihminen.
Se, että miksi sokeria ja muita makeutusaineita kuten maissisiirappia on lähes joka paikassa, erityisesti USA-tuotteissa, onkin sitten toinen tarina ja salaliittoteoria. Alla yksi stoori asiasta:
Vaikka herkuista voi olla vaikeaa luopua, ne ovat kuitenkin täysin tarpeettomia ravintona. Väittäisin, että hiilareista luopuminen lopullisesti on vaikeampaa, eikä välttämättä edes terveellistä. Alkoholi on tietty toinen mikä lopulta liittyy sokeriaineenvaihduntaan, mutta ei siitä tällä kertaa.
4 tykkäystä
Sillaihan se on että sokeria täytyy oikeasti vältellä jos sitä ei halua syödä. Joka paikassa lisättynä, jugurtit, juomat ym. Ihan älyttömiä kalorimääriä tulee näistä jos niitä ruokavaliossa pitää. Välillä voi ottaa, mutta ei kyllä joka päivä auttaisi niitä mussuttaa
5 tykkäystä
Nyt täytyy oikein taas ihmetellä, kun Aamulehti julkaisee oikein tällaisen “laillistetun ravintoterapeutin” lausunnon, että eihän se sokeri tai muut makeutusaineet ole yleensä niin pahasta:
Suosittelisin asiasta kiinnostuneita katsomaan esimerkiksi allaolevan esitelmän, uudempiakin toki löytyy, mutta tässä on aika napakasti asiaa ja suurelta osin kansantajuisessa muodossa. Tuo maissisiirappi taitaa olla USA-tuotteissa se pahin, korvannut halvempana sokeria. Jos tämän tiivistää yhteen lauseeseen, niin länsimaiden ylipainoisuus (ja siitä seuraavat sairaudet) johtuvat nimenomaan sokerista ja muista makeutusaineista.
Ugh.
2 tykkäystä
Vaihdoin keväällä työpaikkaa,siinä maaliskuun lopussa ja hups! 15-16 kg hävinny johonkin En tarkoituksella ole lähtenyt painonpudotustalkoisiin,mut hyvä näin.
8 tykkäystä
Onko uusi työ lisänny liikkumista istumisen sijaan? Mulla tuli aikanaan lentiksen loputtua kiloja lisää. Sitte istumatyö vaihtui ruumiilliseen liikkumiseen niin 10kg lähti huomaamatta. Sitte kun “jouduin” takas siistiin sisätyöhön niin äkkiäpä ne tuli takas. Ja nyt koronakiloja koitetaan karistaa parhaan mukaan.
Eli onko tämä joku 16:8 rytmi, jossa saa syödä 8h aikana, jonka jälkeen paastotaan 16 tuntia?
Joo,kyllä on jonkin verran. Kai se osan selittää. Mut jännä kuinka samalla pääkoppakin kevenee ja ajatus kirkastuu.
2 tykkäystä
Tänään pitäisi myös aloittaa painonhallinta ostamalla uusi vaaka edellisen hajottua jo vuosia sitten. Pikkuhiljaa alkanut vaatteet olemaan ahtaanpuoleisia, että kaippa tässä joku liikakilo on päässyt kertymään…
1 tykkäys
Juu… pätkäpaasto voi olla 12:12, 14:10 tai 16:8 rytmityksellä. Ekana mainittu luku paastoaika ja tokana “syömisikkuna”. Rytmin valinta riippuu mikä kellekin parhaiten sopii.
En pääse lukemaan juttua, kun se on maksumuurin takana.
Reijo Laatikainen on kuitenkin oikeasti pätevä kaveri ja laillistettu ravitsemusterapeutti, mitä ei pidä sekoittaa huuhaatutkintoihin (tavallisena terapeuttina voi toimia kuka tahansa).
En usko, että Laatikainen kuitenkaan suosittelee runsasta sokerin käyttöä.
Suomessa Valvira myöntää ravitsemusterapeutille oikeuden toimia laillistettuna ammattihenkilönä.[2] Laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyden saa opiskeltuaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan kliinisen ravitsemustieteen pääaineessa.
Ravitsemustiedettä voi opiskella myös Helsingin yliopistossa, mutta ravitsemusterapeutin pätevyys edellyttää maisterin tutkinnon suorittamista Itä-Suomen yliopistossa.[3]