Pelikirja- ja pelitapakeskustelu

SaiPa oli eilen pikkuisen köykäinen vastus, jolla oli omassa pelissään aika isoja ongelmia. Näiden perusteella on vaikea tehdä tulkintoja, mutta Tapparan loistavan syyskauden yksi tavaramerkki on ainakin loistava kenttätasapaino sekä pelaajien loistava ymmärrys tyhjästä tilasta - siellä tiedetään oikeasti, missä kaveri menee ja tulee selkäytimestä peliä edistäviä laadukkaita ratkaisuja. Miettimistä on kovin vähän.

Tein taas hieman (pahoittelen Telian kuvanlaatua selaimella) kuvakollaasia, joka havainnollistaa eilisen pelin toisesta erästä, miten hyvin meidän hyökkääjät on tällä hetkellä kartalla. Tästä löytyy melkein joka ketjusta esimerkki toisen erän ekasta viitosesta, joka tuotti siis neljä ykkössektorin maalipaikkaa. NELJÄ ykkössektorin maalipaikkaa, joista ei saatu sisään.

Tässä oli tällainen SaiPan hölmöily, jossa heitetään kaksi helppoa laukausta kohti Garteigia. Toisen Garteig torjuu kauas ja toisessa pakin veto kimpoaa tuonne kulmaan Tapparan pelaajasta. Sentteri merkattu ja sadasosassa jokainen lähtee kohti vastustajan maalia. 2vs1 ylivoimahyökkäys, vain viimeistely puuttuu Ojamäeltä. Erittäin tiivis viisikko omissa, mutta kiitos pelaajien nopeiden jalkojen tuo tiiviys katoaa keskialueella kunnes siellä on samassa läjässä pojat vastustajan maalilla.

SaiPan surkea hyökkäyksen rakentelu pysähtyy välittömästi Tapparan alueella ja kiekko jää laitaan. Sentteri tarjoaa vieressä välitöntä paikkaa syöttää ja lähtee viemään kiekkoa välittömästi ylös. Laiturit lähtee ylös ja tuossa on kaksi eri suuntaa, johon voi syöttää pitkän syötön pakittavan viisikon läpi.

Sentteri on laidassa, pakki saa juuri kiekon. Laituri ottaa välittömästi sentterin paikan ja tässä syöttö jälleen ykkösellä keskelle ja molemmat laiturit juoksee omilla kaistoillaan suoraan kohti vastustajan aluetta avaten tuonne molemmille puolille vastustajan siniselle syöttöpaikan.

Ykköskentän taidon näyte: Morley tarjoaa helpon syötön keskelle, hänelle kiekko, Kuusela menee toisella puolella ja Karjalainen ajaa omaa kaistaansa suoraan siniviivalle tarjoten toisen syöttöpaikan.

Kakkoskentältä jälleen loistava pelinluku: nopea peli omissa, Levtchi ottaa sentterin paikan, laiturit painavat omia kaistojaan suoraan tarjoten loistavan syöttöpaikan kummallekin puolelle. Tässä jäi myös mahdollisuus tuoda itse alueelle Levtchille.

Tässä ei mahdu kaikki edes kuvaan. Siellä on yksi laituri jo kyttäämässä vastuksen sinisellä, molemmilla on vaihdot kesken tässä on kahdella pitkällä syötöllä taas mahdollisuus avata 2vs1 hyökkäys.

No siinä onkin identtinen tilanne kuin äsken. Kertoo aika paljon SaiPan pelistä tämäkin, mutta kyllä on kenttätasapaino kunnossa. Siitä sitten vaan valitsemaan, mihin haluat syöttää.

Siellä on taas siniviivalla syöttölinja, sentteri avaa toista loistavaa kolmen pelaajan takana, tuosta saa helpon syötön välistä. Bertrand taitaa tässä kuvassa tehdä tuolle syötölle ihan mukavasti tilaa omalla luistelullaan.

Jos viime kauden still-kuvat osoittivat pelaajat ihan väärillä kaistoilla niin nyt on sitten vaihteeksi positiivinen tilanne, kun kaikki on koko ajan oikeissa paikoissa ja peli kulkee kuin ihmisen mieli. Ja näitä tilanteita tulee liukuhihnalta. Pelaajat on niin ytimessä kuin olla ja voi.

17 tykkäystä

Voidaanko tästä kollaasista ja lopun viestistä todeta, että viime vuosi vähän ajettiin, harjoiteltiin, jumpattiin. Kun ei oikein toiminu, niin meni puuroksi, muuteltiin ja taas jumpattiin.

Nyt on mennyt putkeen aika lailla alun perusteella. Ei tosin leijuta, ameeballa ässiä hihassa kenties. Tästä tulee mieleen Mertarannan selostama mm-kisojen finaali Kanada-Venäjä, 6-1. ‘ja hirveää pauketta kuuluu, kun Seguin iskee’.

Mutta sepäs se, kun homma natsaa, niin on helppoa. Onko nämä Virran, Charlesin, Yten tulo helpottanut homma, uskon ja samalla en. Vanhoille pelaajille, jotka viimevuonna oli mukana, on asia sillai hallussa, helpompi oppia.
Toki Jukka ja kumppanit on reflektoinu ja lähestyny asiaa toiselta kantilta.

2 tykkäystä

Jännä juttu, kun viime kaudella HPK, Suomi ja Blues voittivat mestaruudet, nousi kauttaaltaan toivoa siitä, että “kuka tahansa voi voittaa mestaruuden”. Esim. noiden SaiPa-kuvien ja KooKoon otteiden perusteella tuntuu siltä, että NO EI TODELLAKAAN IHAN KUKA TAHANSA…

11 tykkäystä

Peterra avasi hienosti noita kaistoja kuvien avulla. Ja kuten Awennström totesi, ettei ihan kuka tahansa pelaa voittavaa jääkiekkoa. Itse luulin ihan perustellustikin HPK:n kaatuvan semeissä Tapparalle, sillä kaistat alkoivat löytää uomiaan viime kauden lopussa. Lisäksi suorahyökkäykset vyörytettiin runkosarjan lopussa hyvällä prosentilla vastustajan päätyyn.

HPK opetti katsojallekin, ettei oikeastaan tarvitse pelata vastustajaa vastaan, jos oma peli on kunnossa ja rakenteeltaan pysyy puolustusalueen paketti yhtenäisenä ja hyökkäysalueella saadaan kiekkoa pidettyä kaksinkamppailuissa. Sen verran taidokkaasti ja ansiokkaasti viime kaudella Kerho väsytti Tapparan ja iski väsyneitä vastaan sauman saadessaan.

Tuleva viikko kertoo oikeasti sen, että toimiiko pelitapa hyvin organisoituja jengejä vastaan. Jyp tuhosi Tapparan peliä paljon ja Kärpät on nyt se eka iso mittari. Mielenkiintoista nähdä tuo kehitys…

3 tykkäystä
  • Näyttäisi siltä että toissakauden laidan ylimiehittäminen on jäänyt kokonaan pois ja pelataan maksimileveydellä.
  • SaiPa peliä vähän silmäilin jälkilähetyksenä ja siinä huomion kiinnitti vahva luistelu. Pakit näyttivät usein ottavan ensin viisi terävää potkua ja sitten syöttö, jopa ylintä karvaajaa haastaen.

Nyholm oli ilmeisesti bongannut myös jälkimmäisen, sillä yritti sitkeästi kehua Rautakorvelle kuinka Tappara on räjähtävämpi ja udella mitä on muutettu. Jukka tosin vain tuumasi että joka kausi on uusi ja yritetään etsiä lisää kiihtyvyyttä. :blonde_man:

Rosterillakin on kyllä iso vaikutus koska Malisen ollessa pois on kentällä oikeastaan vain kaksi liikkeeltään vähemmän terävää pelaajaa (Blood, Vauhkonen joka oli myös sivussa). Eroa on jonkin verran viime kauden loppuun nähden.

6 tykkäystä

Jatkoajassa on tutkittu älykiekkodatan avulla luistelumatkojen suhdetta voittavaan peliin - lopputulos on, että luistelumatka ei takaa voittoa.

Onko Tapparalla säästävämpi pelitapa suhteessa muihin joukkueihin vai mikä selittää luistelumatkojen eron eri joukkueiden välillä?

2 tykkäystä

Ei siinä metrejä kerry, kun seisovat 60 minuuttia keskialueen träpissä!!!1111

No joo, träppäämisestä on paljolti luovuttu, mutta olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon eri joukkueet liikkuvat omalla alueellaan, siihen suhteutettuna kuinka paljon kiekko on vastustajan hallussa heidän hyökkäysalueellaan. Telian studiokin käsitteli viime syksynä(?) eri joukkueiden PAPP-pelitapoja. Tappara puolustaa korostuneesti aluetta siinä missä noin puolet Liigan joukkueista Nyholm ja kumppanit luokittelivat miesvartiontijoukkueiksi. Noppavitospuolustuksessa metrejä säästyy.

Säästeliäiden pelitapojen kultakausi oli silloin, kun tahkottiin Tappara-Kärpät-finaalisarjoja joka kevät. Pelitahti oli neljä peliä viikossa, joten kohkaamisesta joutui maksamaan hintaa kevään edetessä. Väitän että Liigan playoff-otteluotteluohjelman höllentäminen suosii aktiivisempia pelitapoja ja vaikuttaa kultaa hamuavien seurojen strategioihin.

8 tykkäystä

Jollain Puljujärvellä ainakin tulee sitä matkaa paljon kun se pyörii omassa päässäkin vain ympyrää.

1 tykkäys

Tosta puuttu semmonen vertailu ku kiekonhallinta vs. luistelumatka. Äkkiseltään ajattelis, että kiekkoa pitävä joukkue antaa kiekon tehdä työt ja itte luistelee vaan vaadittavan. Alakynnessä oleva joutuu juokseen kiekon perässä.

4 tykkäystä

NHL-kauden suurinta herkkua: pelitapanyanssien löytäminen uuden kauden alkaessa. Eka yöltä ehdin bongata ihanan kuvion St. Louis Bluesin avausmaalista. O’Reilly pudottaa kiekon ja lähtee pakittamaan. Blais kaartaa ja hakee vapaan kaistan neljän sinällään hyvin mutta näennäisesti peittävän caps-pelaajan keskeltä. KOKO AJAN on vielä pakki viivassa varmistamassa.

5 tykkäystä

Hyvä bongaus. Ei luistelu voikaan taata itsenään mitään, mutta se yhtenäinen liikkuminen kiekolla ja kiekottomana on tärkeintä. Esim. omalla alueella tapahtuneet kiekonriistot ja niiden seuraukset on merkitseviä asioita. Tapparan pelissä on toisteisia yhteistyöjääkiekon elementtejä jatkuvasti. Kun liikutaan ja reagoidaan, se tehdään joukkueena eikä yksilöidysti.

Tuo jatkoajan analyysi on mielenkiintoinen, mutta ontuu vähän niinkuin se pyörittelemämme maalintekotapa-analyysi. Auttaako joukkueen luistelu toinen toistaan vai luistellaanko ikäänkuin rikkoutunutta pelisapluunaa ehjäksi. Silti en pidä analyysiä epäonnistuneena, vaikka se siltä kuulostaakin. Tiedän vain itse, että kaikki luistelu ja liikkuminen kentällä ei välttämättä ole omasta halusta, vaan kaverin vuotava pelitapa/-ratkaisut pistää muut reagoimaan luistelemalla.

2 tykkäystä

Tätä kanssa yrittänyt miettiä. Itse päättelin sen olevan ehkä niin että johdossa oleva joukkue määrää pelin suunnan ja vauhdin. Pelaa siis ehkä kiekolla enemmän (hallintapros?), johon sitten häviöllä oleva joukkue yrittää päästä kiinni. Kun ei ole kiekossa kiinni niin ainoa tapa tehdä tämä on luistelemalla, joka johtaa hypoteesiin että hävinnyt joukkue pakostakin luistelee enemmän.

1 tykkäys

Kyllähän Tappara huomattavan paljon pelaa pystyyn, aina jos on vähänkään järkevä sauma. Omissa kiekottelua ja kaartelua on vähemmän kuin monella muulla porukalla. Tämä vaikuttaa luistelumatkoihin, muttei kyllä tee pelitavasta vähemmän raskasta. Kamppailuhommaa on paljon.

5 tykkäystä

Omaan silmääni on tosiaan noussut nk. lyhyet siirtokiekot, joilla pitkää syöttöä seuraa lyhyt syöttö viereen vauhdissa olevalle toverille. Tuo avauspeli toimii ja rikkoo trapin ”motitusta” aika hienosti, kun trap jääkin tyhjäksi ja kiekko liikkuukin jo selustassa vauhdilla.

2 tykkäystä

Nyt Tappara käyttää myös laitoja silleen, kun Rautakorpi puhui pari kautta sitten. Eli syöttö laidan kautta seinänä omissa ja hyökkäyksessä. Sihvonen nosti esiin, että tuo puretaan parhaiten silleen, että annetaan paine toiseen pakkiin hyökkäysalueella estäen pakki-pakki viivalla.

4 tykkäystä

Pelitapakeskustelu jatkukoon riemukkaan Tapparan osalta. Eilen saatiin jälleen CHL:n puolelta hyvää dataa Tapparan heikkouksista, vaikka valmistautuminen tuskin olikaan ihan parhaalla mahdollisella terällä ja matkarasitus valitettavasti näkyi. En nähnyt ihan koko peliä, mutta parissa viimeisessä erässä nostan esiin seuraavat huomiot:

  1. Liigassa trappipelaaminen on vähentynyt todella rankasti - kolme kautta sitten trappi oli ns. perusmuoto pelistä, kun Tappara käänsi mestaruuksia. Lähtökohta oli aina trap ja sitä kautta peliä hidastettiin melkoisesti. Norjalaiset pelasivat aika kurinalaista trappia ja saivat paljon vastahyökkäyksiä keskustan riistoista. Tappara ei ollut tähän valmis ja tästä tulikin paljon töitä Heljangolle
  2. Kun vastustaja pelasi altavastaajan kiekkoa ja selkeästi otti hyökkäysalueella puhtaan maalinedustan sumputtamisen käyttöön niin meidän pakeilla oli aika paljon samoja ongelmia kuin viime kaudella. Ei meinata saada kiekkoa maalille riittävästi vaan ammutaan ekaa jalkaan

Muutama kausi sitten sanoin, että siihen hitaaseen trappipelaamiseen tarvitaan aina kaksi. Suomalaista keskustelua on värittänyt vahvasti se, että trappi nähdään yhden osapuolen “syyksi” kuten mediassa se vyörytettiin Tapparan viaksi. Tosiasia kuitenkin on, että kokonaisvaltaisesti myös vastukset Liigassa pyrkivät yhä enemmän aktiivisempaan peliin ja nopeuteen - myös pohjakerroksen joukkueissa. Tappara oli selvästi jopa eilen ihmeissään, kun norjalaiset sumputtivat ja trappasivat kuin Tappara ennen - edelleenkin sama pätee kuin ennenkin: jotta pelistä tulee nopeaa niin molempien pitää olla halukkaita hyökkäämään nopeasti. Jos toinen trappaa niin siihen vastataan yleensä trappaamalla itsekin - kuten Tappara eilen. Lopulta noista parista vastahyökkäyksestä sitten lyötiin maalit sisään.

Mitä pidemmälle kausi etenee - sitä varmempi olen siitä, että Tapparan muodonmuutos ei ole valmennettu vaan se lähtee täysin yksilöistä. Tuo yksilötaito ja kyky tehdä hyökkäyksessä maaleja on nyt vaan aivan eri tasolla kuin viime kaudella. Tästä tulee paljon ilmaa peliin.

Tämäkin keskustelu on hiipunut. Pelitapanikkarit - kertokaapas vähän taustoitusta:

Miksi Tappara on niin hyvä toisessa erässä tällä kaudella?

Tämän kauden muodonmuutos Tapparassa kumuloituu lähes jokaisessa pelissä toisessa erässä. Tappara on ollut niissä suoraan sanoen pitelemätön. Viime kaudella toisessa erässä Tappara oli surkea ja yleensä apea & passiivinen, joka johti pitkiin oman alueen vaihtoihin. Nyt ollaan aivan toisessa rytmissä - miksi?

Pelkästään pidempi vaihtomatka ei selitä sitä, miksi Tappara nyt pääsee tulemaan laadukkaisiin hyökkäyksiin. Kaikki opittu viime kauden HPK:lta? HPK:ta vastaan oltiin tehottomia pelissä kokonaisuutena, mutta toisessa erässä mm. kolmen minuutin pyöritys siellä päässä. Koska viimeksi?

En ole asiantuntija, mutta heitän omaan silmääni osuneet seikat.

  • Tappara pelaa 2. erät vahvasti aluetta vaihdellen kiekonsiirroilla + jalkanopeus riittää pörräämiseen, jos siirtokiekot voitetaan ja päätyrumpua saadaan pyöräytettyä pariin otteeseen. (Leveyssuuntaa pelataan pystyyn laitojen kautta hyökkäysalueella)
  • Valmennus osaa välittää myös tiedon vastustajan pelitavasta ja lähes joka pelissä Tapparan peli toimii vastustajaa vastaan hyvin nimenomaan 2. erissä
  • Tapparan suorahyökkäykset toimii pääpiirteittäin hyvin ja kiekonhallinta on hyvällä prosentilla koko ottelun ajan. Silloin kun kiekonhallinta on hyvä ei toisessa erässä pääse vastustajan pakit vaihtamaan, joka edesauttaa hyökkäysalueen päätypelaamisessa. Kun pakit väsytetään ensin, on dominoefekti valmis.
1 tykkäys

Kellään tietoa, onko tässä pelin aikana tehtävässä analyysissa tapahtunut joku muutos, sillä tietty reaktiivisuus ottelujen aikana on ollut silmiinpistävää, varsinkin viime kauteen verrattuna?

Ja hyvä niin, tosi tärkeä osa-alue. Samoin kuin se, että pelitapa/taktiikkapankista löytyy variaatioita.

Kysyn myös monessako pelissä Jukka on todennut pelin olleen nousujohteinen ja joka on näkynyt myös kotisohvalle.

  1. Erä katsellaan
  2. Nostetaan tempoa
  3. Vielä lisää

Missä vaiheessa tämä muuttuu, vai muuttuko? Onko näkyvissä riskejä, viitteitä että tämä menisi näin : 1. Katsellaan 2. Katsellaan, ehkä vähän jotain tsemppiä 3. Täys höyry tai katsellaan lisää

1 tykkäys