@Hakkuri PAPP = PuolustusAlueen PuolustusPeli.
Erinomainen lyhenne, koska “omissa pyöriminen” on asia joka keskustelussa nousee herkästi esiin, mutta tokihan puolustuspelaamista tapahtuu koko kentän pituudella – joskus jopa kiekollisena!
2 tykkäystä
Kuuluuko lyhennevalikoimaan myös HAPP? Kaikki varmaan nyt tietää mitä haen. Vai onko se sillä alueella vain jokin karvauksen muoto. 
Miksei vois olla myös KAPP. Onhan kaukalossa ainakin kolme isoa aluetta.
1 tykkäys
Napataan peliesitysketjusta tänne. Ja ei, en ole @Oijennus enkä ole harrastanut jääkiekkoa saati pelannut, joten jätän sen hienomman vastauksen hänelle, keneltä asiaa kysyttiin.
Kysymys on mielestäni siltä osin ontto, että pelin nopeuttamisen onnistumisen arviointi on hyvin haastavaa ja eri käyttäjillä on aika erilaisia käsityksiä siitä, mitä nopea peli on.
Jos Tappara otetaan tässä koepalaksi niin Tappara on kyllä Rautakorven johdolla jo vuodesta 2017 pyrkinyt nopeuttamaan Tapparan pelaamista mitä erikoisimmilla kikoilla. Ja tämä on myös onnistunut sikäli, että Tappara mm. pyrkii hyökkäämään nopeasti, mutta pelaajien kyky pelata nopeaa peliä on ollut koko ajan rajallinen. Tapparan peli ohjautuu kulmiin, jolloin siitä tulee kyllä nopeaa, mutta suhteellisen tehotonta.
Ilves ei ole mielestäni onnistunut merkittävästi nopeuttamaan omaa peliään vaan Ilves pelaa erilaisella pelifilosofialla. Ilveksellä on selvästi nopeammat hyökkääjät kuin Tapparalla ja tähän hetkeen parempi maalivahti. Tämä mahdollistaa Ilvekselle suhteellisen helpon puolustustavan, kun ohjataan vastuksen vedot läheltä viivaa ja Dostal poimii ne ja sivulta tulevista ampaistaan ylivoimahyökkäykseen. Ilves on lähes puhdas vastaiskujoukkue, mutta tekee sen taitavasti. Kaikki onnistuu tällä hetkellä.
Ilvekselle myrkkyä on trap, jota Liigassa juuri nyt kukaan ei oikeastaan viljele kovin onnistuneesti. Jos Tappara haluaa jatkossa nopeuttaa omaa peliään niin joukkueen rakenne on muututtava enemmän siihen Charles Bertrandin suuntaan ja vähemmän Peltola/Kuusela/Spacek tyyppiseksi. Tanus pärjää loistavalla liikkeellään, mutta esimerkiksi nopea pystysuunnan koohottominen on täysin mahdotonta, jos katsoo, mitä Tapparalla on nelosketjussa.
Tapparassa on haluttu kyllä nopeuttaa peliä, mutta ihan sellaisia palasia ei ole kuitenkaan markkinoilta hankittu, jotka merkittävästi nopeuttaisivat peliä. Toinen tärkeä asia on tietysti se pakiston materiaali, kuinka nopeasti sieltä saadaan hyviä avauksia vauhtiin hyökkääjille. Se on kai sitä peliälyä, mutta esimerkiksi Tapparassa käytännössä laadukas ja nopea avaaminen kuuluu Kemiläiselle, ei juuri muille.
2 tykkäystä
Sitä olenkin ihmetellyt, että ehkä pelaajamateriaali ei riitä pelin nopeuttamiseen ainakaan pakiston osalta.
En ole niin vihkiytynyt pelitapaniilo, mutta tuota pelin nopeuttamista Rautakorven ajasta lähtien on ainakin maallikon ollut aika vaikea löytää muutamia pilkahduksia lukuunottamatta. Tietysti se pelataanko nopeaa peliä ja/tai onko käytössä nopeat pelaajat ei ole sama asia, mutta Tapparan joukkueen rakenteen suhteen tosiaan silmään pistää se että tiettyjä yksilöitä (Bertrand etunenässä) lukuunottamatta annetaan kyllä todella paljon tasoitusta vastustajille jalkanopeudessa, kuten @peterra mainitsikin.
Hitaammat jalat verrattuna vastustajiin on mielestäni yksi asia mikä myös hankaloittaa sen halutun pelitavan toteuttamista missä lähdetään puskemaan vaikka alivoimaisena ylöspäin, viedään/toimitetaan kiekkoa vastustajan hyökkäysalueelle ja pyritään siellä kollektiivisen paineen kautta saamaan riistoja aikaan ja sitä kautta luotua nopeasti maalintekopaikkoja. Pelitavan onnistuminen perustuu vahvasti yksilötaitoon ja tilanteiden tunnistamiseen ja se on varmasti luonteva syy siihen miksi fokus esimerkiksi tämän kauden tekemisessä ei ole (vielä) ollut esimerkiksi viisikkopuolustuksessa.
Henkilökohtaisesti haluaisin nähdä tämän systeemin toimivan, mutta samalla herää myös kysymys: onko käytettävissä olevalla joukkueella edellytykset toteuttaa tätä pelitapaa tai onko pelitapa paras mahdollinen valinta käytettävissä olevalle materiaalille? Tapola puhui jo aiemmin siitä miten koronan myötä kokoonpano ei ollut ihan sellainen mitä oli ajateltu viitaten luonnollisesti puolustuskalustoon.
Kauneus (ja varmasti myös pelinopeus) on katsojan silmissä, mutta Tapolan edellisellä visiitillä viisikot pysyivät nipussa lähestulkoon kuin narulla toisiinsa sidottuna ja vaikka keskialueen puolustusmuuri aiheuttikin pelaajille puolustusvalmiudessa ns seisoskelua niin myös hyökkäyspelaamisen edellytykset olivat paremmalla - tai ainakin kontrolloidummalla - tasolla. Prosessi on tietysti vielä kesken, mutta paljon on vielä todistettavaa. Ehkä sitä kannattajana vaan olisi välillä toivonut matkaa, jossa olisi voinut vähän nauttia myös maisemista 
3 tykkäystä
Tapparalle sopii puolinopea pelitapa. Tulosta on tullut paremmin kun ei ole pakotettua pyrkimystä hyvin nopeaan ja hyvin suoraviivaiseen. Sekä Lukko että Kärpät antoivat tähän ”omaan” sauman ja Tappara käytti sen nyt hyvin tai erinomaisesti. Rosteri ja sen luonne tukevat aaltoilevaa ja träp-inspiroitunutta viisikkopeliä äärimilleen viedyn pystysuunnan pelin sijaan. Peli on rakenteisempaa, uskottavampaa ja kestävämpää kun nopeus ja intensiteetti eivät ole ääriasennossa.
6 tykkäystä
Valmennus (tai valmentaja) tai joukkue ja pelaajat ovat viimein ottaneet sen lusikan kauniisti kätöseen ja ruvennut pelaamaan (ainakin toistaiseksi) jääkiekkoa, jotka tukevat Tapparan rakenteellisia vahvuuksia eivätkä elä siellä heikkouksissa. Toki peli on edelleen repaleista ja se saakin olla sitä, josta kertovat aika paljon ne syötöt, joita Tappara viljelee. Harvoin osuu ihan täysin kohdilleen, mutta nyt sentään ollaan vähän siellä, missä pitääkin olla.
Tapparahan on pelannut jo vuosikausia juuri tätä peliä vieraissa, jota nyt nähtiin mm. Kärppiä vastaan. Ei ole pelitapaseksikästä eikä ole erityisen viihdyttävää, mutta faneillehan se on miellyttävää, kun se on tehokasta. Toinen on se, että ei Tapparaa kai ihan suotta ole koneeksi haukuttu, kun hyvin konemaisesti tuo peli jyskytti sekä Lukkoa että Kärppiä vastaan. Viisikko sopivan tiiviinä, tarkkoja syöttöjä ja oikeita ratkaisuja eri pelitilanteissa. Tätä Tapparan materiaali ja luonnollinen peli tukee ja tätä me osataan.
Onko läksyt luettu? Todennäköisesti kyllä. Turha sitä on yrittää väkisin pakottaa peliä sellaiseksi kuin se ei meille selkärangasta muodostu. Hienoudet suunnitellaan ja toteutetaan - myöhemmin. Se, voitetaanko tällä kiekolla mestaruutta - en usko. Päästäänkö tällä kiekolla playoffeissa pitkälle ja runkosarjassa korkealla? Siitä olen täysin varma.
1 tykkäys
Tässä teille mielenkiintoista infoa, johon sain luvan jakaa tänne. Älkää ottako tätä mainoksena. Minulla ei tässä omaa lehmää ole kyytissä.
2 tykkäystä
Tilaukseen lähtee. Kiitos jaosta!
1 tykkäys
Veikkaan että tälläkin palstalla on omat(kin) kannattajat valitelleet aiempina vuosina tylsää pelitapaa, jossa vahvana oli “seisoa trapissa”. Se, mitä varmaan moni ei ymmärrä, luo se seisominen aika hyvän pohjan pelitavalle, joka tuo paljon voittoja, kun pelaajistokin on hyvä.
Nyt Tapparalla on käynyt vähän samaa, kuin Suikkasen tullessa Kärppiin, jossa myös omat kannattajat valittelivat pelitavan tylsyyttä, joskin Kärpissä ehkä pelaajisto mutulla vaihtui rajummin Marjamäen lähdettyä.
Nyt Tapparan pelit ovat runsasmaalisia, toki usein enemmän vastustajan ansiosta, sekä hasardin näköistä. Sitähän se huonosti toteutettu “nopeampi” pelitapa usein on, että peli aaltoilee päästä päähän ja paikkoja syntyy molempiin päihin.
Edit. En siis missään nimessä rinnasta Tapolaa valmentajana Kai Suikkaseen. Tapolalla on eväitä saada aikaan muutakin kuin “tsemppilätkää”.
1 tykkäys
Mutta onko ilman suvereenia taitoa mahdollista saavuttaa nopeaa ja viihdyttävää flow lätkää? Liigassa tätä taitoa ei liiaksi ole ja jos täällä peliä pakotetaan nopeammaksi ja vaistonvaraisemmaksi, ei sellaiseen pysty kuin muutama pelaaja joukkueessa. Tällöin pelistä tulee vain löperöä koheltamista. Pelin rakenteet tukee ja helpottaa perus liigajyrien pärjäämistä pelissä. Nyt on kohta kolme vuotta höpötetty pelaajien tekevän pelin ja muokkaavan pelin rakenteet. Kehuttu kuin kivaa on hyökätä vaan niin pirusti ja erotettu valmennuksen roolia pelin kehittämisestä.
Mun mielestä väärä tie. Rakenteet pitää saada kuntoon ja niitä sitten nopeammin toteuttamalla saa nopeampaa peliä. Ei lapsikaan opettele ensin juokseen ja sitten käveleen.
2 tykkäystä
Sihvoselta pitkä kirjoitus, joka sopisi ainakin kolmeen eri ketjuun. En laita tätä Oulun Kärppiin, koska haluan rinnastaa juttua Tapparaan.
Teksti on kirjoittajansa näköistä koukeroa ja alkaa turhan kaukaa, kertoen kuinka Petteri oli oikeassa jo kolme vuotta sitten, vaikka Kärpät voitti. Mutta niissä kohdissa kun hän kirjoittaa pelistä, niin kuvitelkaa Kärppien tilalle Tappara.
Huonoa hyökkäysvalmiutta, huonoa puolustusvalmiutta, puutteelliset tukitoimet, viisikon leviäminen…ja vaikea hahmottaa sitä punaista lankaa jota tässä haetaan.
Kuulostaako tutulta?
1 tykkäys
Onhan tämä aika mielenkiintoinen tilanne pelikirjojen osalta, mikä Liigaan on syntynyt. Kymmenisen vuotta sitten löytyneen viisasten kiven, Meidän Pelin, kanssa kipuillaan, suurten seurojen mestarivalmentajilla tuntuu olevan pakkomielle keksiä uusi, parempi, seksikkäämpi ja ennenmuuta nopeampi pelitapa, jolla nöyrästi tilanteiden ja todennäköisyyksien mukaan pelaavat joukkueet laitetaan nurkkaan häpeämään. Jostain syystä tunnutaan ajattelevan, ettei viisas, kurinalainen ja voittava pelaaminen riitä, vaan itseään kunnioittavan valmentajan pitäisi kyetä joka kesä keksimään jääkiekko uudestaan, ja mikä erikoisinta, keskiössä tuntuu olevan se miellyttääkö joukkueen pelitapa pelaajia tai yleisöä, eikä se voittaako sillä pelejä.
12 tykkäystä
Eilen MSG+ NHL-lähetyksessä tapahtui jotain odottamatonta. New Jerseyn pelin erätauolla tuli ehtaa pelikirjapuhetta.
- Kerrottiin kuvien kera miten toimii 1-2-2 trappi.
- Innostuttiin purkamaan NJ:n kuulemma uudistunutta PAPPia. Valitettavasti en nähnyt tätä pätkää alusta asti. Sen verran kuitenkin ehdin, että näin kuinka NJ käyttää saman puolen laitahyökkääjää nurkissa tuplaamiseen, sentterin jäädessä esittämään syöttölinjoja nurkasta viivalle. Sentterillä on tässä asemassa myös hyvä hyökkäysvalmius, jos saadaan riisto.
Harmi että jälkimmäisestä jäi puolet näkemättä. Tämä asia kuitenkin esiteltiin uuden valmentajan mukanaan tuomana muutoksena.
1 tykkäys
New Jerseyn ykkössentteri Jack Hughes ei ole fyysinen kulmakola. Hänen laiturien pitää pelata, kuin sentteri. Jack Hughesin ominaisuudet ovat erinomaisessa luistelussa ja kiekollisessa pelissä. Kun hyökkäysvalmius säilyy Hughes on parhaimmillaan.
3 tykkäystä
Tappara-KooKoo -ottelusta pisti silmääni Tapparan paineistukseen vastaaminen KooKoon pelitavalla:
- olin näkevinäni aihiona sen, että hyökkääjistä laiturit odottivat perse laidassa kiinni B-pisteen kaaren ja puolustussinisen välimaastossa. Puolustajat sentteri pyrkivät purkamaan pelin aina syöttöjä tai jalkojaan käyttäen. Jos kuitenkin paine oli niskassa ja karvaus oli pääsemässä niskan päälle, pyrittiin kiekkoa pelaamaan odottaville laitureille, jonka yhteydessä sentteri lähti jalalla tukemaan keskilinjaa nousemalla uuden syöttölinjan avaamiseksi kiekolliselle laiturille.
- Kyseisessä pelitavassa laitureiden pitää luottaa alakolmikon voittavan paineistuksen. Jos peliväline menetetään alakolmikko pyrkii ohjaamaan peliä laitoihin ja kulmaan, jonka yhteydessä syöttöä odottaneet laiturit tietävät oman roolinsa PAPP-pelaamisessa, mutta ovat jo riittävän lähellä tukemaan kiekollisen vastapuolen hyökkäähän paineistamista tai painottoman puolen osalta lähteä tukemaan keskustaa.
En ole satavarma havainnostani, mutta toisteisuuden pystyi bongaamaan ensimmäisen erän osalta ehkä sen vuoksi, kun KooKoo pystyi purkamaan kiekottelemalla paineen ja monesti laiturien kautta. Omaan silmääni Tapparan yläkolmikko jäi ilman puolustajien tukea, joiden olisi pitänyt pystyä pelaamaan laitureille avaaminen pois. Tosin täytyy todeta, että ko. pelaamisella oltaisiin avattu liian riskaabeliksi koko puolustaminen, jos esim. kärkikarvaajien paine pelataankin keskustan kautta kiekotellen pois. Noissa kohdin pakisto joutuisi luistelukilpailuihin ja pahimmillaan telinelähdöllä vs. vastustajan jo tapahtunut keskustan volttilähtö.
Olisiko tuossa KooKoon kiekollisen pelin ydin, jolla kiekon kanssa päästään kohtuu usein kontrolloidusti paineen alta pois? Miten Tapparan kannattaisi pelata ko. pelitapaa vastaan?
- oma vastaukseni on, ettei kannata paineistaa liian innokkaasti ja varsinkaan paineistuksen etäisyyksien ollessa kuin kahtena sumppuna liian etäällä yhteistyöjääkiekon lainalaisuuksia noudattaakseen. Eli tiivistetysti joko korkea tolppatrap tai keskialueen trap valmiiksi.
- Korkea tolppatrap avaa valmiit etäisyydet muuttaa trap yhtenäiseksi paineistamiseksi ja kamppailupelaamiseksi.
- Niin tai näin, kaikissa vaihtoehdoissa haluton tai ponnneton kamppailupelaaminen sulattaa kaikilta HAPPin tavoilta ilmat renkaista. Ainakin KooKoo-pelissä hävittiin liian helpolla kamppailut vastustajalle ekan erän osalta.
- Vastaavasti omalta alueelta paineen alta pääsemiseksi vaaditaan pakistolta nopeampia ja selkeämpiä ratkaisuja. Samaisessa pelissä Blood, Suhonen ja Utunen tuntuivat miettivän vähän liian pitkään ratkaisujaan, jolloin Tapparan laiturit jäikin laitaa pitkin tulevaa syöttöä kuolettamaan ja pelin nopeus kärsi. Suorat linjat laitureille syötöissä ja hyökkäykset saataisiin nopeammin käyntiin, kun sen kiekon kaivaminen/kuolettaminen kulmarumpujen jälkeen jää pois prosessista. (Nämäkin havainnot pohjautuivat pitkälti ensimmäiseen erään)
Tapparan peli on herkkä ottamaan osumaa pelaajien miettimisestä. Varsin usein on todettava Bloodin olevan kiekollisen pelaamisen osalta se heikko lenkki varsinkin paineen alla. Normaalissa kiekollisessa pelissä esim. keskialueen trappia vastaan Bloodin syötöt ja peli toimivat ihan ok.Utusen peliä sotkee selvästi paine vakuuttaa valmennus isommalle peliajalle → yliyrittäminen näyttää enemmänkin kiekon käsittelyn haasteilta ja ratkaisujen, kuten helppo purku laidan kautta omista av:lla vaihtoehdon sivuuttamisena kapteenia korvaan, köyhyydellä.
4 tykkäystä
Mielenkiintoista pohdintaa.
Pelin tunnelataus vei itseni mukanaan kolmannessa erässä ja mielestäni KooKoo luopui Tapparan kontrolloinnista jostain syystä. KooKoo oli Tapparaa merkittävästi parempi kaksi erää tasaviisikoin enkä minä ainakaan voi olla mainitsematta, että tämä varmasti johtui osittain siitä, että heillä on paremmat sentterit lähtökohtaisesti.
Olen tästä puhunut ennenkin, mutta Tapparan pelitapa hyökkäyspäässä elää ja kuolee täysin Tapparan sentterien mukana. Itse asiassa se määrä, jota Tapola siirtelee pelaajia juuri keskikaistalla paikalta toiselle, on oire & seuraus itse ongelmasta.
Muutama päivä takaperin kehuin Tapparan peliä, jossa on rakenteellisesti todella paljon erinomaista ja hienoa. Jokaisella kentän osa-alueella erottuu selvä suunnitelma ja vastustajan hyökkäykset ovat lyhyitä. Yksi selvä pelitavallinen asia, jossa todella harva vastustaja Tapparaa vastaan onnistuu ovat pitkät hyökkäykset. Vaikka meillä annetaan viisikkopuolustukselle usein pyyhkeitä ja saihan KooKoo sinne ytimeen eilen semmosen pienen repullisen ykkössektorin paikkoja niin tästä huolimatta pitkät hyökkäyspelit puuttuivat.
Tapparan trap puolestaan on yksi asia, joka ei onnistu kuten menneinä vuosina enää millään. Lukkoa vastaan, kun jokainen jätkä ymmärsi tilanteen, se onnistui, kun kaikki sitoutuivat siihen. Heti kun vastustaja “tipahtaa” pään sisällä pari napsua heikommaksi niin pelaajien sitoutuminen trappiin menee rikki. Eilen Tapparan trap avattiin niin helposti, että noin helposti siitä ei saa ikinä tulla läpi.
Tapparan hyökkäyspeli parani erityisesti tuossa tammikuun jälkeen siltä osin, että pakisto rupesi selvästi laukomaan enemmän ja hyökkääjät keskittyivät vain maalin edessä tukitoimenpiteisiin. Se kulmassa pyöriminen väheni merkittävästi ja se tuotti monenlaista hyvää. Kun pelaajia tippui helmikuun lopussa niin Tappara on taas palannut siihen samaan kulmaralliin ja sieltä ei meinaa löytyä keinoja päästä ulos. Siellä on muutama yksilö Kuuselan & Peltolan johdolla, jotka osaavat tehdä pieniä pelipaikkoja keskemmälle, mutta muuten suoraviivainen maalille pyrkiminen puuttuu kokonaan.
Erityisesti 3. ja 4. ketjut syyllistyvät jatkuvasti kulmaralliin ja pelin maalipaikat lasketaan oikeasti todella vähissä määrissä, vaikka muuten pelaavat mallikkaasti. Rauhala on hyvin rakenteellinen pelaaja ja häneltä odotetaan sitä möyrimistä maalilla entistä enemmän. Rauhala joutuu usein monessakin eri kokoonpanossa rooliin, jossa hänen pitää tehdä peliä, joka ei sovi yhtään. Malinen puolestaan ei löydä maalille millään.
Tapparan pelitavallinen kohtalonkysymys on se, kuinka monta steppiä Virta & Levtchi ehtivät ottaa runkosarjan ja playoffien aikana. Alaketjuista ei tule apua kuin 0-0 pelaamiseen. Kuuselan roolia ei myöskään kannata ottaa taaskaan liian pienenä vastaan - käytännössä Kuusela on välillä täysin yksin hyökkäyspelin moottorina ketjussaan. Se kertoo aika paljon miehen tasosta, että käytännössä Kuuselan voittaessa omia kaksinkamppailuitaan syntyy jatkuvasti pisteitä ja maaleja. Kun Kuusela ei voita omia kamppailuitaan niin pelataan 0-0. Melko hyvä pelaaja?
3 tykkäystä
Tässä prime example siitä epäpelaamisesta. Tuosta pakin syötöllä tai muulla ratkaisulla träpin ohittaminen ja järkevän hyökkäyksen rakentumisen onnistumisprosentti lienee jossain nollan ja kolmen välissä. Kyllähän se kuvassa tai fläppitaulun äksillä ja nollilla näyttää siltä kuin siinä äkkiä saataisiin hyvällä syötöllä ohitettua monta vastusta ja hyökättyä ylivoimainen hyökkäys mutta kun ei se toteudu jäällä. Tuosta oli tuloksena pitkä kiekko.
Ja siis täähän on joku pelitavallinen kuningasajatus, joka aukeaa yhtä heikosti kuin tuo träppikin. Oli viime kaudella, oli alkukaudesta kun mitään ei tapahtunut, sitten muutettiin ja otettiin taas viisikoita kasaan ja kas, voittoputki. Nyt on menty taas tällä. Ei noi hyökkääjät tota itse keksi.
13 tykkäystä
Niin tämä on myös hyvä esimerkki siitä, kun kiekolliseen puolustajaan tulee kärkikarvaajalta aktiivinen paine, niin seuraava karvaaja on valppaana jos tulee pakkipakki syöttö/jättö sivuun. Toisessa kuvassa näkyy hyvin, kun kaikki Tapparan hyökkääjät ovat syöttölinjoilla, mitkä karvaajat hyvin peittävät. Molempien laiturien tulisi luistella aktiivisemmin vähän alemmas ja perse kiinni laitaan, niin saataisiin vastustajan palettia vähän enemmän levälleen.
Mielestäni pitäisi tietää mitä kautta kiekko meni alimmalle puolstajalle? Syöttikö Suhonen aluksi taakse josta tuli vielä pakki pakki.
Jos kiekko ajassa 15:09 lähtenyt Suhosen lavasta alas, niin onhan se virheellinen valinta.
1 tykkäys