Kun kirjoitatte pidempiä tekstejä foorumille niin käyttäkää rohkeasti rivivälejä ja lyhyitä lauseita. Hyvätkin tekstit menettävät arvonsa ilman rivivälejä ja ovat raskaita lukea.
8 tykkäystä
Otsikko Ilta-Pulussa tänään:
“Jääpuikko putosi venäläisen kenraaliluutnantin päähän Moskovassa – kiidätettiin sairaalaan”
Siis se jääpuikkoko?
3 tykkäystä
Ihan validi kysymys. Minua kiinnostaisi tämä (ihan oikeasti enemmänkin), koska voisin kirjoittaa noin itsekin. Käytän aika usein tuota pitkää ajatusviivaa teksteissä. Voisiko ystävällinen @Armas kertoa, miten tuo virallinen totuus tästä asiasta menee? Toki muutkin käy, jos osaavat kertoa vastauksen.
Osaankohan edes kysyä oikeaa kysymystä, mutta eikö toi kiidätettiin sairaalaan voi periaatteessa viitata kumpaankin lauseessa olevaan “tekijään”? Jääpuikko tai kenraaliluutnantti?
1 tykkäys
Taitavat Ilta-Pulussa olettaa lukijoilla olevan jonkinlaisen loogisen “ymmärryksen”. 
Mites olis sitten tämä: Balleriina putosi kenraaliluutnantin päähän/päälle — kiidätettiin sairaalaan. Tuossa joutuis hetken miettimään, mutta kai se sairaalaan joutunut oli balleriina??
Vai peräti vain kenraaliluutnantin pää?
2 tykkäystä
Tämä meni nyt niin vaikeaksi, että täytyy harkita tarkasti, käyttääkö jatkossa koko ajatusviivaa 
Taitaa olla paras kirjoittaa lyhyitä lauseita.
1 tykkäys
Ajatusviivahan tuo pitkä väliviiva taitaa olla. Eipä sen käyttöä ole erityisemmin tullut harjoiteltua. Itse taidan laittaa sen vaan lyhyenä, kun muutenkin tunnun ohittelevan “byrokratiaa”.
1 tykkäys
Tämä alusta ei muutoinkaan suosi sen käyttöä, koska se pitää copy-pastata jostain. Itsekin siis käytän lyhyttä viivaa täällä paremman puutteessa, koska en todellakaan jaksa ruveta opettelemaan erillisiä komentoja sen takia. Käytän sitä lähinnä lauseessa lauseen sisällä erottamaan.
1 tykkäys
En tiedä ystävällisestä Armaasta, mutta ehkä minä kelpaan. Virallinen totuus on helpoin ilmoittaa suoraan lähteenä: tässä kielikellon artikkeli. Lyhyesti referoiden: ajatusviivaa voinee käyttää kyllä noinkin. Sivuhuomautuksena tosin mainitsisin, että erinäiset lehdet käyttävät sitä välillä aivan puhtaasti väärinkin. Tällaisia tapauksia ovat esim. ne, joissa ajatusviivan jälkeinen asia ei liity mitenkään sitä edeltävään.
Oma kysymyksensä on, kumpi noista kahdesta sopisi oikeasti kiikuttaa lasarettiin.
5 tykkäystä
Klikkiotsikoiden aatelia 
Ajatusviivaa käytetään välissä ja jäljessä tuleva maininta voi liittyä mihin tahansa otsikossa esitettyyn asiaan xD Parhaita on ne, jossa kerrotaan julkisen henkilön x nimi ja ajatusviivalla laitetaan perään “Olin kauhuissani”. Kun idiootti toisella puolella näppistä on lukenut koko roska-artikkelin niin se pettymys on aika suuri, kun tajuaa, ettei sitaatti otsikossa liittynytkään toiseen henkilöön mitenkään vaan oli jonkun naapurin Penan kommentti
1 tykkäys
Drooni tai drone. Taidanpa alkaa käyttää näitä sanoja ja hylätä viljelemäni droni-muodon, joka johtui siitä, että mietin liikaa näitä päätteitä -oni, -oli, -ovi, -ori: Anioni, kationi, etanoli, alkovi, meteori…
Trafi käyttää muotoa drone, joten eiköhän se ole ok.
Trafin sivulla oleva monikon genetiivi dronejen kuulostaa minusta vaikeasti ja väkisin väännetyltä. Droonien tuntuu sujuvammalta. Ehkä siis minun osallani drooni on voittaja.
NiinQ kaikki hyvät sanat, niitä viljelee ensin ironisesti, sitten ne sekoittuu omaan sanavarastoon. Näin kävi droonin kanssa. Tyhmä sana, jota käytin alkuun läpällä, mutta nykyään käytän sitä harmittavan mutkattomasti.
1 tykkäys
Tossa oli taannoin drone-/drooni-/lennokki-keskustelu, niin tuli siittä mieleen, että kun luin nyt Ylen otsikon, jossa kerrottiin Venäjän ampuneen Ukrainaan kymmeniä lennokkeja yöllä, että mikä se oikea sana kuvaamaan sitä lennokin laukaisua on?
Meinaan toi lennokin ampuminen käytettynä lennokin laittamisesta liikkeelle on mielestäni vähän hassu. Jos miettii sen siten, että siittä voisi seurata seuraavanlainen otsikko: “Ukraina ampui Venäjän ampumia lennokkeja.” 
Vai onko niin, että miehittämätön lennokki rinnastetaan ohjukseen ja siksi niitä ammutaan? (Vaikka ohjuskin kai laukaistaan myös otsikoissa)
1 tykkäys
Tietyn tyyppiset dronet ilmeisesti ammutaan liikkeelle telineeltä ja etenevät sitten ropellilla. Eli ”kantoraketilla” ilmaan ja sitte mopon moottorilla leijaillasn jonnekin.
2 tykkäystä
Nostan, koska uskon, että Petri ei siitä pahastu.
Olen törmännyt tähän muotoon tällä viikolla jo kolmesti: jatkakoot on oikeastaan monikko, yksikkö olisi jatkakoon. Virhe ei ole suuri, sillä tuota kuulee puheessa usein. Onpa Kielikellossa aiheesta artikkelikin (mistäpä ei olisi).
3 tykkäystä
Oi, päinvastoin, tämähän oli kiehtovaa. Päivän uusi opittu asia, ja mikäs parempaa olisi kuin kieliopista!
3 tykkäystä
Tässä lauseessa tai sen esittäjässä ei ole mitään vikaa Joskus jotkut suomalaiset valittavat, kuinka lauseet ovat saksan kielessä todella pitkiä. Tässä on hyvä esimerkki, kuinka ihan kotimaisin keinoin saa ihan pirun pitkiä lauseita aikaan ja vielä suomalainen hienous, pilkut päälle
Esimerkiksi:
Samaan aikaan, edelleen, ihmettelen, miten…
Siinä on kaikki pilkut kohdillaan vaan niitä on meillä käytössä aivan liian monta Silmiin sattuu!
Edit: korjattu turha yleistys.
1 tykkäys
En muista valittaneeni koskaan.
@peterra hyvä pointti! Ei ole muuten ensimmäinen kerta, kun saan samanlaista palautetta. 
Luulen, että kohdallani kirjoitetun kielen monimutkaisuus on yhteydessä siihen, miten mulla on tapana puhua. Ja se taas on yhteydessä siihen miten ajattelen (jos ylipäätään ajattelen). Pitäisi siis opetella joko ajattelemaan yksinkertaisemmin tai muokata ulosantia simppelimpään suuntaan. Olen joskus oikein ihmetellytkin, kuinka joku voi ilmaista asioita rikkaasti ja ytimekkääsi käyttämällä pelkkiä päälauseita. Minä en semmoisen opetteluun ole vaivautunut, kun voi käyttää pilkkujakin. Paljon. Ehkä mussa asuu sisällä pieni saksalainen.
6 tykkäystä
Ah, mutta tässä oli oikeastaan kolme lausetta - virkkeitä oli vain yksi. Lisään tähän vielä tällaisen emojin: 
Höpön pöpön. Kieli on hieno asia, ja sitä sopii kyllä käyttää. Pitkät virkkeet kunniaan!
3 tykkäystä