Suora bonus vs plussa vertailu menee 100-0 S-bonareille. Mutta mutta, plussan juju on siinä että siellä on kategoriassa lähes aina plussa tuote josta saa käytännössä ne samat rahat talteen, plussa mukaan tietysti. Vaatii siis vähän duunia verrattuna s-kaupan “kaikkialla samaa” konseptiin.
Laadullisesti ja variaatioiden puolesta K vie S:ää 100-0.
Aijaa. Kerro nyt ihmeessä kuinka se kunnon jauheliha ja valion maito on K:ssa laadukkaampaa kuin S:ssä. Hintako tekee sen laadun?
Tulee käytettyä Lielahden kauppoja. Prisma vie sielä Citymarkettia kuin pässiä narussa. Ei oikeastaan edes tarvitse vertailla. 
Törmäsin pariin mielenkiintoiseen havaintoon ruokakauppaa koskien.
Ensimmäinen on se, että ympäri maailman ruoan myynti on vähäkatteista, jopa tappiollista bisnestä. Täällä Suomessa sillä rahoitetaan autokauppojen perustamista, ja duopolin kassa pullistelee rahaa.
Toinen asia on se, että S-ryhmä on osuuskauppavetoinen, jolloin periaatteessa sen ei tulisi tehdä voittoa. Toisaalta S-ryhmän ja Keskon hinnat ovat niin lähellä toisiaan, että jokin mättää. Eli voittoa tavoittelematon ja voittoa tekevä pörssiyhtiö pitävät liki samoja hintoja.
Lidl on 10% markkinaosuudella liian pieni kilpailija noille kahdelle. Oda on sanonut tavoittelevansa neljännen suuren ruokakaupan asemaa Suomessa, mutta eipä sekään näytä pystyvän kilpailemaan hinnalla duopolia vastaan.
Kai se vaan on niin, että Kesko ja S-ryhmä kykenevät ostamaan niin jättimäisiä eriä ja polkemaan tuottajahinnat niin alas, että ne pystyvät sekä hinnoittelemaan kilpailijat ulos että painamaan sivussa kovia voittoja.
Suomen ongelma on kaavoitus. Kukaan ulkopuolinen ei pääse meidän markkinoille.
Politikot eri kunnissa istuvat paikallisten osuuskauppojen päätöksenteko elimissä ja se pitää huolen että koskaan syomeen ei tule kilpailua.
Et tainnut lukea mun kirjoitusta ajatuksella? Kirjoitin että vaatii hieman vaivaa löytää se hinta-laatusuhteiltaan hyvä joka tuo sen edun.
Jos sä ostat sen Kunnon jauhelihan joka kerta niin sit kannattaa mennä halvimman perässä.
Muutenkin ns. standardi tuotteiden vertailu on ihan turhaa koska hinta erot on ihan mitättömiä.
Tähän kun yhdistetään suomalaisten uskomaton lojaalius niin kukaan ei pääse sisään. Eikä muuten ole ainoa bisnes.
Ruokapolitiikkaan en nyt puutu mutta sen sanon,että olutvalikoimassa Cittarit pyyhkii Prismoilla lattiaa ja oikein isän kädestä.
Mikä sitten on mitätöntä. Tuossa ylempänä väitettiin, että esim. lihatuotteet on halvempia (Turtolan) Citymarketissa kuin Prismassa. Tässä pari tuotetta, jotka hintavertasin lennosta:
Atria parempi nauta jauheliha 10% 400g
3,99 / 4,49
Snellman 400g Kunnon naudan jauheliha 10%
5,15 / 5,99
Kariniemen 400g Kananpojan fileesuikale maustamaton
5,25 / 5,99
Prisman hinta ensin. Prosentuaalisesti aika isoja hintaeroja. Otanta toki todella, todella pieni, mutta aiemmat henkilökohtaiset hintavertailut kertoo, että (Turtolan) Citymarket on Prismaa 10–15 % kalliimpi. Ihan siis olen kuitteja käynyt läpi ja syöttänyt hintoja exceliin. Varmasti sillä on väliä, mitä ostaa.
En aivan kauheasti hintoja tapaa katsella, mutta muistaakseni tuo on läheisessä S-Marketissa 7.xx€.
Lähi K-market on myös niin kallis ettei siellä kyllä tule asioitua kuin pienet täydennykset/unohdukset. Mielellään suosisi lähikauppaa, mutta hinnat on törkeät.
Kyllä niissä eroja on ja isot ostokset niin kyllä sen huomaa. Bonusjärjestelmä tuo rahaa takaisin mukavasti. Kyllä sillä on väliä. Bonareilla tekis etelänmatkan vuosittain.
Näihin lihatuotteisiin on paljon omakohtaista kokemusta ja ne on saanut lähes poikkeuksetta halvemmalla Cittarista, kun ostaa tarjouksia, joita on jatkuvasti. Tämä onkin oikeastaan ainoa tuoteryhmä, joka on ollut aina Cittarissa halvempi. Lisäksi Cittarista saa parempaa laatua tiskiltä (jauheliha 7% vs. Prisman 10%).
Eikös tuo haluttu rasvaprosentti riipu käyttötarkoituksesta, esim. hampparipihveihin 20% jne.?
Tottakai, mutta jos haluaa parasta laatua, niin sitä ei Prismasta edes saa. Hinta on kuitenkin sama.
No, nyt ei ollut tarjouksia noissa satunnaisesti otetuissa tuotteissa. Pitääpä seurata muistiinpanojen kanssa.
Noista lihatiskeistä nousee aina välillä näitä uutisia:
Kuten totesin “Jos sä ostat sen Kunnon jauhelihan joka kerta niin sit kannattaa mennä halvimman perässä.”. Tuolta Turtolan sittarista olisit muuten voinut valita hyllystä myös seuraavat:
Atria parempi jauheliha → Tiskiltä Mestarin naudan jauheliha 15% 8,95€/kg eli 400g 3,58€. Väitän että pesee maussa ja laadussa nuo vakuumipakatut 1000-0. (Tiedän että tartut tähän seuraavaksi)
Snellman Kunnon jauheliha → Pirkka 10% jauheliha (valmistaja Snellmann) 3,99€
Kariniemen kananpojat → Pirkka vikkelät kanan filesuikaleet 450g 4,45€ (valmistaja Atria).
Aiemmin totesin jo että nämä vaatii vähän jumppaa mutta saa parempaa kun vähän tutkii.
Itse ostin perjantaina S-marketista rasian vadelmia jotka näytti hyviltä, eilen aamulla kaikki roskiin kun oli homeessa. Eikä muuten ollut eka kerta.
edit: pari viikkoa sitten oli vähän parempaa arkiruokaa tiskiltä. (Screenshot kuitilta)
Kun katsoo elintarvikkeita sadan ostetuimmasta tuotteen jälkeen, hintaerot ovat todella suuria eri ryhmittymien ja kauppojen välillä. Tarjoustuotteiden perusteella ei saa oikeaa kuvaa hintatasossa, vaikka niin halutaan asiakkaan ymmärtävän. Vuositasolla säästää paljon jos hiukan katsoo mitä ostaa ja mistä.
Kun muksut asuivat vielä kotona säästö ruokakuluissa oli satoja euroja kuukausittain, kun keskitti ostokset ja hiukan tutki mitä mistäkin ostaa.
Tätä se nimenomaan on, pitää käyttää aikaa siihen että säästää rahaa. Tässä tullaankin siihen, että paljonko on aikaa käytettävissä ja minkä hinnan sille määrittelee.
Tuossa aiemmin kirjoitin että tietyt jutut tulee aina ostettua Prismasta ja tietyt asiat Citymarketista. Joten suunnittelua se vaatii milloin käy missä kaupassa. Ongelmaksi tulee se että Turtolan CM on lähempänä kuin lähin Prisma ja Prismoihin joutuu ajamaan ruuhkaisia teitä pitkin (Kalevan ja Pirkkalan Prismat).
Lähikaupoissa, pyrin olemaan käymättä (ainoastaan asioin pakettiautomaatilla), K-Marketin hinnat on jotain tähtitieteellistä.
Kun puhutaan jauhelihan laadusta, täytyy eriyttää kaksi asiaa, mikrobiologinen laatu ja raaka-aineen laatu.
Hyvistä osistakin tehty jauheliha voi olla tuoreuslaadultaan heikkoa ja liha johon on käytetty paljon sidekalvoja, rasvaa ja pehmeitä rustoja mikrobiologialtaan erinomaista.
Karkeasti voisi sanoa, että paikan päällä jauhettuun lihaan on keskimäärin käytetty hieman arvokkaampia osia kuin teollisuuden pakkaamaan.
Mitä tulee itsejauhettuihin ‘tiskilihoihin’ on niitä eri hintaisia. ‘Paistijauhelihat’ ym. epämääräiset nimikkeet ovat vaihtuneet konkreettisempiin prosenttipohjaisiin laatumääritelmiin. Tosin mitään erityisiä jakomittareita ei lihahuoneissa ole, vaan tavara jauhetaan teollisuuden rasvaprosentti määritellyistä vakuumipusseista. Lopullisen tiskiin menevän tuotteen rasvaprosenttia ei mitata mitenkään ja laatuvaatimukset ovat lihamiehen arvion perusteena.
Missään työpaikassa en ole vuosikymmenien aikana törmännyt törkeään, tahalliseen huijaamiseen ja työntekijöiden sisäinen kontrolli ei tätä mahdollistaisikaan. Hygieniavaatimukset ovat nykyään kovat, ennen ei ehkä aivan niin tarkat, silti yhtään ruokamyrkytystapausta ei urani aikana ole ollut, sen sijaan otetuista näytteistä on mikrobiologisen laadun osalta tullut vuosien varrella useinkin huomauttamista. Laatua valvoo terveystarkastaja pistokokein.
