Säästäminen ja sijoittaminen

ALUSTUS

Lähteistä riippuen noin 30-50%:lla suomalaisista ei ole lainkaan rahaa säästössä eli “kaikki menee mitä tulee”. Korkeintaan 2000 euron vararahasto on 20%:lla. Erinäisissä suosituksissa kuitenkin kehotetaan keräämään ainakin muutaman (2-6) kuukauden menoja vastaavat säästöt, sillä aina voi tulla yllättäviä menoja kuten auton hajoaminen tai sitten työpaikka lähtee alta eikä rahaa yhtäkkiä saakaan hetkeen mistään. Suosituin säästökohde on edelleen pankkitili (59% niistä suomalaisista, jotka kertovat säästävänsä), vaikka normaalitilanteessa inflaatio nakertaa tilillä olevan rahan arvoa koko ajan, jolloin pankkitilille säästävä käytännössä menettää rahaa koko ajan. Myös erinäiset rahastot ovat kasvattaneet koko ajan suosiotaan (osakkeet ja rahastot 53%, joista rahastojen osuus yli 30%) ja pankit pyrkivätkin lobbaamaan niitä kovaa, sillä niissä on niin kovat katteet. Perinteisimpiin suomalaisten säästämismuotoihin kuuluu toki myös omistusasunto (40%), jonka lainaa maksetaan hiljalleen pois ja siten kartutetaan omaa varallisuutta. (Lähteet: ET-lehti, IS)

Viime aikoina mediassa on silloin tällöin ollut juttua myös ns. rikkaista köyhistä eli henkilöistä, joiden tulot ovat erittäin suuret, mutta he ovat siitä huolimatta talousvaikeuksissa. Tämä kuvastaa hyvin sitä paradoksia, miten ihmisten menot yleensä kasvavat tulojen suhteessa eli esimerkiksi palkankorotus meneekin saman tien kulutukseen. Nalle Wahlroos totesikin taannoin, että “80% ihmisistä on idiootteja, ainakin, mitä tulee rahaan”. Lausunnosta syntyi tuttuun tapaan kohu, mutta ei se kovin kaukana todellisuudesta varmasti ole. Lyhyesti: Tällä tavallahan markkinatalous toimii eli jokaiselle tuloluokalle on luotu omat tarpeensa (Kiina-krääsästä huvijahteihin), jotta ihmiset saadaan polkemaan oravanpyörää aina vaan kovempaa.

TAUSTAA

Aloitin itse säännöllisen kuukausisäästämisen noin nelisen vuotta sitten, kun olin ensin saanut talouden tasapainoon eli maksettua velat pois. Oma taloudenpitoni oli parikymppisenä vielä erittäin retuperällä ja olinkin ehtinyt kerätä mm. pikavippivelkaa noin 4000€ edestä. Tyhmyydestä sakotetaan, mutta läksyt on nyt opittu kantapään kautta ja nöyryyttä se opetti, kun piti laskea kaikki varat ja velat sekä soitella kaikki velkojat puhelinoperaattoreista lähtien läpi sekä sopia maksuaikatauluista (ja maksella vanhoja velkoja uudella velalla myös). Silloin kuitenkin päätin, etten enää koskaan tule olemaan vastaavassa tilanteessa, sillä se tuntui epätoivoiselta jo ja jopa masensi.

Nykyisin tavoitteena on elää suht normaalia elämää, mutta samalla siirtää rahaa koko ajan sivuun. Paljon on tullut luettua kaikenlaisia “taloudellinen vapaus 35-vuotiaana” -tyyppisiä blogeja (mm. pohatta, laiskasijoittaja yms.), mutta itse en näe oikein mielekkäänä viedä taloutta kovin äärimmäisen saitaan suuntaan ja onpa joltain bloggareista lähtenyt nainenkin kävelemään kituilun seurauksena.

OMAT SIJOITUKSENI

Luin Marko Erolan palkitun Paras sijoitus -kirjan muutama vuosi sitten ja olen lukenut lukuisia muita sijoituskirjoja sen jälkeen. Erolan kirjasta kuitenkin lähti innostus sijoittaa Seligsonin passiivisiin osakeindeksirahastoihin, jotka tälläkin hetkellä muodostavat salkkuni ytimen. Samalla ymmärsin myös mm. kulujen, hajauttamisen (ajallinen, maantieteellinen, valuuttariskit) merkityksen sijoittamisessa. Lisäksi minulla on suoria osakesijoituksia Nordnetin kautta ja S-Asuntorahastoa. Jälkimmäisen kulut ovat suhteellisen kovat, mutta toisaalta olen sen verran laiska sijoittaja, että en ole vielä ryhtynyt sijoitusasuntoa hankkimaan (ja niidenkin pyörittämisessä on oma rumbansa + omakin aika on rahaa). Osakkeissa pyrin keskittymään hyviin osinkoyhtiöihin ja arvoyhtiöihin. Näissäkin olen hyödyntänyt ammattilaisten arvioita eli en ole itse lähtenyt syynäämään yritysten tilinpäätöstietoja ja etsimään suhteellisesti halpoja osakkeita.

Allokaatio tällä hetkellä:

  • suorat osakesijoitukset ja passiiviset osakeindeksirahastot 80%
  • asuntosijoitukset S-Asuntorahaston kautta 20%
  • vararahasto

Erittäin korkealla riskillä siis mennään, mutta en menetä yöuniani kurssiheilunnan takia. Korkorahastoja ei tällä hetkellä salkussa ole, sillä niiden tuottopotentiaali on olematonta luokkaa. S-Metsärahastosta tipahti minulle juuri postiluukusta mainos ja se alkoikin kiinnostaa uutena sijoituskohteena. Tosin en haluaisi nostaa salkun kuluja kovin korkeiksi, vaan tavoitteena on reippaasti alle 1%:n hallinnointikulut. Perusperiaatteina minulla on, että en sijoita mihinkään mitä en täysin ymmärrä ja aika pitkälti “osta ja pidä” -taktiikalla mennään eli en käy mitään aktiivista osakekauppaa.

11 tykkäystä

Minä en rahaa laita sijoituksiin tai sukanvarteen vaikka siihen onkin mahdollisuus. Kaikki käytän nyt ja heti. Koskaan ei tiedä milloin on se lähdön päivä, niin niitä säästöjä en tule saamaan mukaan, vaan perikunta tulee nauttimaan niistä ylimääräisistä. Mutta jos tietäis 100% varmuudella että eläisin 80v asti, niin sitten varmaan säästäisinkin eläkkeeseen, mutta ku ei oo tietoo. Mutta tuollasta sijoittamisen riskiä en uskalla ikinä ottaa.

1 tykkäys

Koulutuksestani huolimatta olen äärimmäisen huono rahankäyttäjä. Yleisesti ottaen suunnitelmallinen käyttäytyminen rahan kanssa ei sovi oikein tyyliin - kun rahaa on, sitä menee paljon ja turhaan. Sitten, kun sitä ei ole niin suunnitelmatalous toimii osittain. Yleisesti ostan vain sen, mikä on aivan pakollista ja sellaisia pakollisiakin investointeja siirtelen aika kauas.

Säästäminen ja sijoittaminen tulee ajankohtaiseksi, kun pääsee taas enemmän kiinni työelämään. Olen kuitenkin ollut tähän asti koko työurani enempi vähempi osa-aikaisena kaupassa (nyttemmin pelkkä opiskelija viimeisen 6 kuukautta) ja sillä tulotasolla valitettavasti ei jää paljoakaan käsiin. Toki syytän edelleen itseäni, mutta yleensä, kun palkkaa tulee edes “ok-määrä” muutaman kuukauden ajan niin investoin sen sellaisiin asioihin, joihin minulla ei ole ollut varaa.

Esimerkiksi viime vuonna halusin investoida kesällä paljon kunnollisiin urheiluvarusteisiin - pyörään ja rullaluistimiin yms. Perusjututkin maksaa - suurimpana tietysti asuminen + ruoka. Ei noista tuloista, mitä keskimäärin sai, juuri mitään saanut koskaan säästöön ja sit, jos vähänkin sai niin se meni taas investointina suoraan opiskeluun, kun oli tienannut liikaa ja joutui sopeuttamaan opintotukia yms. Viimeiset 6 kk on menty kyllä todella vähällä, melkein ylpeä olen itsestäni. Suurin ja rakkain harrastus on edelleen jääkiekko ja investoin siihen aika paljon - niin kausikortteja, hallilla pientä purtavaa + oluset.

Mutta turha sitä palkkatasoa on oikeasti säästämis- / sijoittamiskyvyttömyydestä syyttää - kyllä suurin syyllinen aina löytyy peilin edestä ja kulutustottumuksista.

4 tykkäystä

No nyt oli loistava ketjun avaus ja alustus.

Lyhyesti lisään kustannustehokaaksi sijoitusvaihtoehdoksi esimerkiksi Vanguardin pörssinoteeratut rahastot, eli ETF:t. Hallinnointikulut ovat hyvin pienet, rahastosta riippuen, suunnilleen 0,05-0,50% haarukassa ja valikoimasta löytyy muutakin kuin pelkkää indeksiä. Lafka on Amerikkalainen, sitä on suositellut mm. Warren Buffet ja rahastojen pääomat valtavia. Näitä voi ostaa ihan yhtä helposti kuin kotimaisiakin, esim. Nordnetin kautta. Omassa salkussa on tällä hetkellä kansainvälinen osinkorahasto VIGI ja tarkoitus on pikkuhiljaa ostaa lisää, kunhan säät sen sallivat.

Ylläoleva ei sisällä sijoitussuosituksia.

2 tykkäystä

Itse rouvan kanssa laitamme säästöön alexandrian kautta joka kuukausi. Toinen on tietty edunsaajana jos toiselle jotain sattuu käymään. Kun näitä eläke asioita tässä seurailee niin olen henk.koht. sitä mieltä että pelkän eläkkeen varaan ei välttämättä kannata eläkepäiviään laskea.

2 tykkäystä

Olet oikeilla jäljillä! Tsemppiä säästöihin! :slight_smile:

1 tykkäys

Melkein koko 2000-luvun olen laittanut kuukausittain vähän rahaa vapaaehtoiseen eläkevakuutukseen. Varmaan itselleni ihan hyvä tapa. Niitä rahoja en pääse tuhlaamaan ennen eläkeikää.

1 tykkäys

Itse olen myös innostunut säästämisestä sekä sijoittamisesta. Makselen asuntolainaa, jonka lisäksi olen nordnetin kautta sijoittanut osakkeisiin, ETF:ään (Amerikan papereihin) ja superrahastoihin (nordnetin halpoja rahastoja).

Sijoitussuunitelmani on pitkänajan sijoitukset ja en rupea hötkyilemään pienistä kurssimuutoksista. Itselläni ei ole talouskoulutusta, vaan olen lähtenyt ihan maalaisjärjellä liikenteeseen. Yritän ostaa halvalla ja koitan myydä kalliilla. Säästän rahaa pankkitililleni ja samalla tarkkailen markkinoita säännöllisesti. Jos löydän jotain mielenkiintoista, niin sitten sijoitan. En ole tehnyt suuria omaisuuksia, mutta kaikki paperit ovat plussalla ja tehneet 5-40% tuoton alkupääomalle.

6 tykkäystä

Maalaisjärki & kokemus kyllä pieksevät monet koulutukset tässä maailmassa, joten olet varmasti tekemisesi kanssa oikealla linjalla. :slight_smile:

2 tykkäystä

Itselläni oli kanssa eläkevakuutus mutta lopetin sen ku ehdot heikkenivät sen verran reilusti. Nykyään eläkevakuutusta saa nostaa 68-70 vuotiaasta lähtien ja sitä on nostettava vähintään 10 vuoden ajan. Itse vaihdoin vuosi sitten ihan “tavalliseen” rahastosijoitukseen minkä voi halutessaan nostaa vaikka kerralla pois ja sen ikäisenä kun haluaa. Eläkevakuutukseen saa tosin veroedun mitä ei normi rahastosijoituksiin saa.

Minä ehdin ottaa oman eläkevakuutukseni silloin, kun ehdot olivat vielä paremmat. Nykyään ei yhtä hyviä eläkevakuutuksia saa. Jos tänä päivänä aloittaisin säästämisen ja sijoittamisen, niin valitsisin osakkeiden oston, paljon vakavaraisia yrityksiä ja hajauttamista.

2 tykkäystä

@peterra @S.T Jokaisen sijoitusneroksi itseään luulevan kannattaa muistaa Buffetin testamentin sanat vaimolleen.

Sijoita 90% indeksirahastoon ja 10% lyhyisiin valtion lainoihin. Näin voitat 90% niin sanotuista asiantuntijoista.

5 tykkäystä

Suoria osakkeita 85% salkusta. Isoin yksittäinen n. 50%:fearful:. Nyttemmin hankin enemmän rahastoja. Silti yksittäisillä lapuilla on tehty parhaat tuotot. Myös rivakimmat turskat. Muutamassa ihanassa yrityksen ostossa ollut myyjäpuolella. Se on yleensä kohtuu tilipäivä. Vaikka esim OP:n osto ulos pörssistä kismittää vieläkin.

3 tykkäystä

Nopeat autot, kuumat naiset ja uhkapeli.
ROI ollut toistaiseksi ihan perseestä.

9 tykkäystä

On kuitenkin huomattavasti todennäköisempää, että elät eläkeikään saakka kuin että et elä. Eikö tällöin ole viisaampaa säästää kuin olla säästämättä? Todennäköisyyksillä pelaat joka tapauksessa ajattelemalla, että aina voi sattua jotain (ja siksi ei kannata säästää). Ottaen huomioon myös mahdolliset yllätykset, joita aina voi sattua. Käärinliinoissa ei tietenkään niitä taskuja ole, joten pelkällä kaurapuurolla eläminenkään ei ole viisasta, sillä matkasta on kai tarkoitus nauttia. Itse olen kuitenkin pikkuhiljaa oppinut huomaamaan, että tuhlaaminen ei sitä onnellisuutta tuo, varsinkaan tavaroiden ostelu.

@peterra : En ole itsekään vielä niin hyvä rahankäyttäjä kuin haluaisin olla, vaan edelleen tulee välillä oltua liian holtiton. Pikkuhiljaa on kuitenkin oppinut priorisoimaan asioita, että mistä kannattaa oikeasti maksaa eli mitkä lisäävät omaa onnellisuutta aidosti (lähinnä elämykset ja vaikkapa juuri nuo urheiluvälineet) ja mitkä taas ovat lähinnä vain kuluttamista sen itsensä vuoksi. Ja tosiaan ei ole niin suuria tuloja, etteikö niitä saisi tuhlattua :smiley:

3 tykkäystä

Huomattavan todennäköistä, että eläkeiässä on tullut jo perintöäkin jostain, joten niistä rahoista voi ostaa voisilmää siihen kaurapuuroon, jos eläke on niin huono, että vain puuroon riittää.

Kannattaako eläkkeellä Suomessa sitä puuroaan ostaa, vai ostaako jossain lämpimämmässä maassa drinkkejä?

Säästämisen ja kansaneläkkeen lisäksi on siis muitakin vaihtoehtoja ihmisillä, että sikäli “kannattaa säästää” on veteen piirretty viiva.

Monethan saa hirveät kiksit itse säästämisestä ja kiksien saaminen on aina hyvästä, joten siinä mielessä kannattaa säästää.

Se on totta, että valtaosa tulee perimään jotain. Kuitenkin jos ei halua säästää sillä perusteella, että voi sattua jotain, niin samalla logiikalla ei perinnönkään varaan pidä jättää mitään, sillä ainahan voi itse kuolla ennen kuin perii. Kaurapuuro -esimerkillä viittasin siihen, että mielestäni ei ole kovin mielekästä kituuttaa nuoruusvuosia pelkällä puurolla, jotta olisi vanhempana taskut täynnä rahaa, kuten nämä “eläkkeelle xx-vuotiaana” -blogistit tekevät. Pidän kompromissia ainakin omalla kohdallani parhaana eli säästän sen verran, mihin kohtuudella pystyn ilman kituuttamista. En koe, että säästäminen jollain tavalla rajoittaisi elämääni. Pyrin vain käyttämään rahaa järkevästi ja sillä tavalla sitä (yleensä) jää ylikin. Aika vähän sitä loppujen lopuksi tarvitsee ollakseen onnellinen, sillä onnellisuus on useimmiten vain valinta. (Päätös olla onnellinen tässä ja nyt.)

[quote=“1ohjari, post:16, topic:4569”]
Säästämisen ja kansaneläkkeen lisäksi on siis muitakin vaihtoehtoja ihmisillä, että sikäli “kannattaa säästää” on veteen piirretty viiva.[/quote]

Eläkkeellä toki pärjää Suomessa kohtuullisesti (ja osa jopa erinomaisesti), mutta aika paljon niitä köyhyysrajan alapuolella kituuttavia pienituloisia eläkeläisiäkin on. Tämä siitä huolimatta, että heidän olisi kai luullut perineenkin jotain. Sanoisin, että omalla mittapuulla kohtuullinen säästäminen kannattaa aina, myös sen pesukoneen rikkoutumisen varalta.

1 tykkäys

Tämän mukaan olen hyvin pitkälti toiminutkin sijoittaessani pääosin (passiivisiin) indeksirahastoihin. Olen myös aikonut siirtyä pikkuhiljaa ETF:iin, sillä (kuten toit esiin) ne ovat erittäin kustannustehokkaita.

Yhdysvalloista on olemassa tilastoja osakemarkkinoilta noin 200 vuoden ajalta ja kyseisellä ajanjaksolla markkinat ovat tuottaneet keskimäärin 7-8% vuodessa. Väliin on tietysti mahtunut monen monta romahdusta ja nousukautta. Näin ollen sijoittamalla koko ajan tasaisesti indeksirahastoon tutkailematta osakekursseja tulee ostaneeksi markkinoilta keskihintaan ja pitkällä aikavälillä pääsee tuohon tuottoon. Sen sijaan markkinoiden ajoittaminen on aina riski, joka todennäköisemmin kostautuu kuin ei kostaudu (mm. kaupankäyntipalkkioiden ja inhimillisen hermoilun vuoksi).

Nykyisten eläkeläisten vanhemmat elivät vielä köyhyys Suomessa (kuten osin nykyisetkin eläkeläiset), heidän lapsille jättämä perintö on kovin vaatimaton, koska omaisuutta ei karttunut ja myös lapsimäärä oli tuplat verrattuna nykytasoon, joten aika pieneksi perintö meni heillä.

Hyvä että tarkensit, ymmärsin aluksi väärin kaurapuuro-asian. Siitä olen samaa mieltä.

1 tykkäys

Sellainen juttu mitä moni ei ymmärrä, enkä itsekkään tajunnut tarpeeksi ajoissa, on korkoa korolle ilmiö. Tämä aiheuttaa sen, että aikamomentti on äärimmäisen olennainen lopullisen tuoton kannalta. Eli säästäminen kohti lihavia eläkepäiviä pitäisi aloittaa nuorena, eikä vasta 30-40 vuotiaana.

100€ /kk, 7% tuotto (@Sardion:in keskiarvo) ja 30 vuotta = ~118.00€
100€ /kk, 7% tuotto ja 40 vuotta = ~251.000€

Eli kymmenen vuotta aikaa ja kymmenen vuoden säästöt lisää (10x12x100€=12000€) ja loppusumma onkin yli kaksinkertainen. Kokeilkaa itse:

1 tykkäys