Yksi suoran osakesijoittamisen ongelma on epätasaisesti jakautuva informaatio. Sinä et tiedä kaikkea mitä joku muu tietää.
Nvidia on luopumassa ARM kaupasta? 
(koko juttu on maksumuurin takana, tässä lainattuna osa)
"Yhdysvaltain ohjauskorkojen nostaminen näkyy talouskasvun hidastumisen lisäksi suoraan osakemarkkinoilla. Taloutta on rakennettu hyvin paljon velkaantumisen varaan. Jos velkaantuminen loppuu, hyytyy talouskasvukin”, Suominen sanoo.
Lisäksi Yhdysvaltain keskuspankki vahvisti eilen lopettavansa velkakirjojen osto-ohjelmansa maaliskuussa. Osto-ohjelman lopettaminen tarkoittaa, että osakemarkkinoille tulee kuukaudessa 120 miljardia dollaria vähemmän rahaa. Se rahaa pitää tulla sitten muualta”, Suominen sanoo."
Keskuspankkivetoiset bileet osakemarkkinalla ovat siis tulossa päätökseen. Kurssireaktioista päätellen FEDin päätöksestä ei tykätty markkinalla. Eikä ilmeisesti ensimmäiset tulosjulkistuksetkaan ole herättäneet innostusta USA:ssa eikä sen puoleen kotimaassakaan.
Suomen Kuvalehdessä hyvä yleiskatsaus urheilulla miljoonia tehneistä, jotka enemmin tai myöhemmin ovat onnistuneet haaskaamaan koko omaisuuden. Toisaalta todella mustan huumorin kautta lähestyttynä: viimeinen lähtö voi tulla vaikka huomenna. Tai tänään. Mukaan ei saa mitään.
*yritin laittaa tätä johonkin henkilökuva-ketjuun mutta järjestelmän asetukset estivät.
Jäin miettimään, kannattaisiko isompi kertasumma sijoittaa kerralla vai hajauttaa ajallisesti? Olen tähän saakka ollut ajallisen hajautuksen kannattaja.
Tein sitten tällaisen esimerkin: Oletetaan että markkinan keskituotto on n. 6% ja sijoitetaan 100 rahaa. Oletetaan että kurssi romahtaa heti 20%, joten sijoituksen arvoksi muodostuu 80 rahaa. Kuinka monta vuotta kestää että sijoittaja on omillaan? Vastaus: 1,06^5 x 80 = 107,05 Eli viidesså vuodessa pääsee omilleen jos ostaa ”väärään aikaan”
Vastaavasti jos kurssi tipahtaa viimeisenä vuonna saman 20% on lopputulos sama: 1,06^5 x 100 = 133,8 x 0,8 = 107,05
Tästä varmaan pitäisi päätellä, että kun sijoitushorisontti on yli 5 vuotta, ei ajoituksella tai ajallisella hajautuksella ole isoa merkitystä vaikka markkina putoaisi 20% Toki jos kurssi ”rommaa” 70%, niin sitten kestää yli 15 vuotta päästä lähtöpisteeseen.
En nyt ehkä jatkossakaan laita isompia summia kerralla, mutta eipä niitä tililläkään kannata pitää. Kalleinta on yli viiden vuoden horisontilla olla tekemättä mitään?
5 tykkäystä
Nordea ei löytänyt tutkimuksessaan viimeiseltä 50 vuodelta yhtään yli 12 vuoden jaksoa, jolloin tiettynä ajankohtana sijoitettu kertasumma olisi ollut tappiollinen.
Eli Aku Ankan tuurilla varustettu kaikki rahansa kerralla korkeimmalla huipulla markkinoille laittanut on omillaan viimeistään 12 vuodessa, jos pää kestää odottaa.
Samaisen selvityksen johtopäätösten mukaan rahat kannattaa laittaa markkinalle heti, jos sijoitushorisontti on useita vuosikymmeniä. Odottelu ja markkinalta poissaolo tulee keskimäärin liian kalliiksi. Kirjoitin aiheesta blogiin pidemmästi.
Samaan johtopäätökseen päätyy moni muukin tutkimus/selvitys. Näitä on hyvin esitelty esimerkiksi Marko Erolan kirjassa Paras sijoitus, jonka jokavuotisen lukemisen aloitin juuri.
3 tykkäystä
Indeksiin?
Joo. Kriteerinä sijoittaminen kansainvälisesti hajauttaen indeksiin. Osingot on huomioitu (kokonaistuottoindeksi).
Aika markkinalla voittaa ajoituksen, siitä on paljon tutkimusta.
3 tykkäystä
Moni ostaa tasaisesti x-summalla kk ja jos rytisee niin sitten ylimääräisestä käteisestä xx% sisään.
Pitäisi oikeasti olla paperilla mietyttynä jokin sääntö mistä pitää myös kiinni. Jos indeksit tippuu huipusta 10%, laitanko esim 20% käteisestä sisään, tippuu 20% puolet sisään ja 30% tai yli All-In. Tai jotain vastaavaa. Olisi ollut todella arvokas sääntö korona-dropissa.
Kuuntelen Seppo Saarion Miten sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjan uusinta painosta Nextorystä.
Minulta löytyy hyllystä saman kirjan vanhempi painos. On jännä huomata, miten tästä osakesijoittamisen perusteoksesta on uudistettujen painosten myötä tullut myös indeksisijoittamisen perusteos 
Pari palluraa:
- Kullan tuotto on pitkällä aikavälillä ollut lähes olematon osakkeisiin verrattuna
- Arvotaide on tuottanut kulujen jälkeen vain luokkaa prosentin vuodessa
- Pienet yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä 1,8 prosenttiyksikköä suuria yhtiöitä enemmän
- Suomen osakemarkkina on yhden tutkimuksen mukaan ollut tuottavin pitkällä aikavälillä 16 maan vertailussa. Kakkosena Yhdysvallat. Kolmasosa suomalaisten osakkeiden tuotoista on tullut osingoista
- Lukuisten tutkimusten mukaan pörssiosakkeet ovat olleet tuottavin sijoituskohde Suomessa
3 tykkäystä
Onko se Nexstory hyvin luettu että jaksaa kuunnella, mulla ollut se vanha painos kirjana mutten ole jaksanut syventyä siihen.
Eikös tämä ole huono strategia. Käteistä makuuttamalla menetät koko ajan tuottoa, kun markkina nousee. Jos markkina nousee vaikka pari vuotta putkeen 10% ja sitten ”romahtaa” 10% kerralla, olet edelleen tappiolla verrattuna siihen jos olisit laittanut kaiken ylimääräisen osakkeisiin.
Eli kauanko juuri nyt kannattaa odotella korjausta alaspäin? Tällä hetkellä (5.2.2022) viimeisen 6kk tuotot Usa ja Suomi pääindekseissä ovat nollan luokkaa. Edellisen 12kk tuotot ovat sulaneet alle 10% vuositasolle. Pari kuukautta sitten 12kk tuotot hipoivat yli 25% tasoa.
Menikö korjausliike jo kokonaan, jolloin nyt oikea temppu olisi ”all in” vai kannattaako odottaa 12-18kk ?
1 tykkäys
Suomalaisille aikuisille on kertynyt varallisuutta keskimäärin 146 500 euroa, kun Ruotsissa lukema on 293 000 euroa. Vuonna 2000 olimme vielä tasoissa. Myös muut Pohjoismaat ovat karanneet Suomelta.
HS:n artikkelissa analysoidaan, mistä ero johtuu. Suurin ero tulee siinä, että Ruotsissa on huomattavasti enemmän miljonäärejä kuin meillä. Siellä talouskasvu on synnyttänyt uusrikkaita. Mediaanivarallisuuden ero on “vain” 14 000 euroa (64 500€ vs 78 600€).
Lisäksi ruotsalaisten asuntolainat ovat suurempia ja niistä lyhennettiin jossain vaiheessa lähinnä korkoja. Näin ruotsalaisilla on ollut varaa ostaa osakkeita asuntolainan lyhentämisen sijaan. Jutussa kiinnitetään huomiota myös laskentatapojen mahdollisiin eroavaisuuksiin.
Ei maksumuuria.
2 tykkäystä
Fortumit oli pakko myydä. Saas nähdä kuinka alhaalle tulee menemään ja kuinka pitkät vaikutukset? Toivottavasti pian pääsee ostamaan takas. Muut saa jäädä
Itse taas ostin Fortumia lisää. Mielestäni löyty jo liikaa Venäjän takia ja Uniper juuri julkaisi erittäin hyvät luvut. Osinko ei ole myöskään uhattuna. Venäjäomistuksesta on tosin syytä irtautua mahdollisimman nopeasti.
Tässä onkin viisaamille laskutehtävä - Fortumilla on useita miljardeja kiinni Venäjän hommissa, eli mikä olisi “oikea” ostohinta jos asiat menevät pieleen?
Se on vaikea laskea, koska myös Uniperilla on toimintaa tuolla. Fortumin kurssille tekisi hyvää myydä koko Venäjän toiminta pois (venäläiselle) ostajalle, vaikka alle käyvän arvon. Tuota arvoa on nyt hinnoiteltu jo alas reilulla kädellä viime viikkojen kurssilaskun johdosta. Valtaosa tuloksesta tulee onneksi vakaista Euroopan toiminnoista.
Tiivistettynä: Geopoliittiset kriisit eivät tyypillisesti heiluttele osakemarkkinoita. Oma lisäys: Poikkeuksena saattavat olla konfliktialueella operoivat yksittäiset yritykset. Ei kannata hötkyillä. Itse katselen, löytyykö nyt jostain päin jotain ostettavaa …
Melkoinen alaskirjaus tulisi Fortumille jos myyvät tai Venäjä lunastaat voimalat itselleen nimelliseen hintaan. Käsittääkseni rahaa on kiinni suuria summia. Myin itse puolet Fortumin osakkeista. Saatan ostaa takaisin jossain kohtaa.
Nokian Renkaat on toinen firma joka ottaa osumaa. Suurin tehdas Venäjällä. Yhtään ei tiedä mitä tapahtuu.
Osakkeen arvon määrittäminen on hyvin vaikeaa. Osakkeen arvon sanotaan usein olevan sen tulevien osinkovirtojen diskontattu nykyarvo. Mitä suuremmat tulevaisuuden osinko-odotukset sitä suurempi arvo siis. Tässä yhtälössä pitäisi sitten vielä arvioida yhtiön arvoon negatiivisesti vaikuttavia seikkoja. Tämä on kuitenkin vain yksi tapa arvostaa osakkeita.
Jotain kuitenkin kertonee se, että ammattianalyytikot arvioivat osakkeiden arvot järjestäen pieleen. Hyvin usein jokin yhtiö “ylitti odotukset” tai päinvastoin. Markkina usein myös reagoi päinvastoin kuin odottaisi: odotukset ylittäneiden firmojen osakkeiden arvo laskee jne.
Tämä siitä huolimatta, että kullakin analyytikolla on vain muutama yhtiö, joiden toimintaa seuraavat (työkseen), ja he lukevat kaikki mahdolliset raportit, puhuttavat yhtiön johtoa, tutustuvat kilpailjoihin, tuotteisiin ja markkinaan jne. Tämän kaiken taustatyön jälkeen eri analyytikkojen arviot tietyn yhtiön nykyarvosta vieläpä heittelevät suuresti, vaikka periaatteessa sama tieto on kaikilla käytössä.
Tämä ei tarkoita, että analyytikkojen työ olisi turhaa. Pikemminkin päinvastoin, heillä on tärkeä rooli tässä paletissa.
Ukrainan tapahtumat. Millaisia ajatuksia tulee mieleen sijoittamiseen liittyen?
Myräkkä sivuaa ainakin Fortumia vahvasti. Itä-Euroopan ja erityisesti Venäjän sijoitukset ovat katastrofin partaalla. Mitähän esim. Venäjän rahastojen hoitajat tekevät juuri nyt? Ovat lyöneet kansiot kiinni vai onko mahdollista tehdä joku siirto tukevampaan instrumenttiin. Aika poikkeuksellinen tilanne. Force Majeure??
Edit. Enpä huomannut, että keskustelu asiasta on jo käynnissä. Haittaako mitään.