Säästäminen ja sijoittaminen

Vapaa keskustelu
2329

Helsingin pörssin huiput nähtiin 6.9.2021. Siitä on nyt tultu alas noin 21%.

S&P 500 -indeksin huiput nähtiin 4.1.2022. Siitä on nyt tultu alas noin 18%.

Huomattavaa on, että romahdus tapahtui ensin reunamarkkinoilla, kun ulkomaiset sijoittajat vetivät rahojaan pois. Jenkeissä yksittäisissä (kuplautuneimmissa) osakkeissa on nähty jopa 50%:n laskuja.

:bear: -markkinan maagisena rajana on pidetty 20%:n laskua, joten voinee todeta, että it’s bear time, baby.

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, joten enpä lähde veikkailemaan, kestääkö karhumarkkina kuukausia, vuoden, useita vuosia vai kymmenen vuotta. Sen kuitenkin ennustan, että mitä pidempään se kestää sen vaikeampaa sijoitussuunnitelmassa pysyminen on.

Muistuu elävästi mieleen vuosi 2018, jolloin lasketeltiin loivaa tasaista alamäkeä koko vuosi. Tuo vuosi opetti, että salkkuun ei tosiaan kannata vilkuilla, vaan antaa sen elää omaa elämäänsä. Otti nimittäin koville nähdä salkkunsa vajoavan kuukausi toisensa jälkeen. Siinä tulee valtava houkutus muuttaa omaa sijoitussuunnitelmaa, kun tulee epäily, että toimiiko tämä.

Ei olekaan ihme, että keskimääräinen rahastosijoittaja saa sijoituksilleen vain noin 4,5%:n vuosituoton. Syy on sijoittajien pelkuruus ja pyrkimys ajoittaa markkinoita.

Kun ollaan riittävästi tultu ylös (tai alas), niin moni myy sijoituksensa. Sitten kun karhumarkkinan jälkeen on jälleen noustu jonkin aikaa, hypätään markkinalle takaisin mukaan. Tällöin kuitenkin yleensä menettää sekä viimeiset (ja usein parhaat) nousupäivät että käänteen jälkeen ensimmäiset nousupäivät.

“This time it is different”, on lausahdus, jonka kuulee aina karhumarkkinalla. Siihen voi oikeastaan aina vastata, että ei tässä kyllä ole mitään uutta ja mullistavaa.

4 tykkäystä
2330

Taitaa historiallinen keskiarvo olla jossain 1-1.5 vuotta? Nythän siitä on puolisen vuotta jo laskua takana.

Tämähän on loistava ylimääräisten ostojen paikka tällaiselle indeksi ETF ”uskovaiselle” kunhan ei ole liikkeellä liian aikaisin liian isoilla summilla. Myydä ei enää kannata, nyt vaan lasketellaan pulkkamäkeä hetki.

2331

Monesta suositusta Suomi-osakkeesta on puhallettu ilmat pois kunnolla noin 50% laskulla. Nyt näissä on laskuvara jo hyvin rajallinen ja myydä ei kannata. Alkaa olla lähes kaikki paha jo hinnassa ja monella näistä firmoista ei ole tulevaisuus yhtään synkempi kuin ennen 50% laskua.

Inflaatiokin on aika lailla jo maksimissa, uskoisin ettei suunta ole tästä kuin alaspäin, tosin pikku hiljaa.

2332

Historia ei ole tae tulevaisuudesta, mutta jo ennen korona-swingejä (alas ja ylös) puhuttiin kuplista ja korkeista arvostuksista. Esimerkiksi OMXHEL25 meni suhteellisen vaakalentoa 2018-20. Tänään ollaan edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen korona-romahdusta.

This time is different liittyy muuten yleensä nousukauteen, kun ihmetellään ovatko hinnat kestävällä tasolla.

1 tykkäys
2333

Joo, itse asiassa juuri tarkastelin eri indeksien kehitystä ja aika maltillinen korjausliike on vasta nähty indeksitasolla, kun vähän venyttää aikajanaa. Yksittäiset osakkeet toki ovat ottaneet osumaa rajustikin.

Jokainen kriisi markkinoilla nähdään kuitenkin aina jotenkin erityisen poikkeuksellisena, vaikka yleensä historiasta löytyy melko nopeasti vertailukohtia. Toki jokaisella kriisillä on aina omat erityispiirteensä.

2334

Piti itsekin tarkastella asiaa (lähde: Yahoo Finance)

  • Esimerkinä S&P500 pisteluku 10.2.2020 oli noin 3380 vs. viime perjantai 4023, ero 16%. Jos olettaa että normaalisti S&P500 tuottaisi tasaisesti 6%, niin 3380 x 1,06 x 1,06 = 3797, joka on vain 6% alempana kun viime perjantain 4023.
  • Vastaavasti Nasdaq 9731 / 11805 ero 18% tai oletetulla 6% tuotolla korjattuna eroa jää 8%
  • Stoxx Europe 600 on jo pudonnut lähes helmikuun 2020 tasolle: 423/430, eroa 2%
  • OMXH25 (Suomi) 4546 / 4746, matkaa 4% ennen koronaa tasolle.

USAssa on selvästi vielä laskuvaraa. Jos USA tippuu lisää, niin kaikki muut seuraavat perässä. Saatetaan siis olla vasta laskun puolivälissä, mutta silti tämä on parempi ostopaikka, kun vuosi sitten ja koko ajan täytyy pitää mielessä, että pohja saattaa olla lähempänäkin, jolloin odottelijat myöhästyvät seuraavasta noususta.

Ajoittaminen on mahdotonta, joten kerran kuukaudessa samalla summalla säästävä on varmasti mukana aina ja saa hyödynnettyä pörssin ”alennusmyynnit”, joka käynnistyi tammikuun alussa.

2 tykkäystä
2335

Lisäätäänpä tällainenkin:

Inflaatio hidastuu, koska teknisesti tarkasteltuna puhutaan hintojen vuosimuutoksesta. Kun vuoden päästä vertailuna on tämä hetki, niin voikin käydä että inflaatio on matala tai jopa negatiivinen.

Inflaatiota tilapäisesti voimistanut ja piakkoin hiipuva syy on koronarajoitusten aikaan patoutuneen kysynnän purskahtaminen kysynnän äkkikasvuksi. Kun tämä hiipuu, niin paine hintojen noususta vähenee.

Inflaatio hidastuu, koska poliittinen paine ajaa EKPn kiristämään rahoitusta ja sitä kautta Euroopassa taantuman riski kasvaa. Suurin osa euroalueen viimeaikaisesta inflaatiosta on kuitenkin luonteeltaan niin sanottua kustannusinflaatiota, jollaiseen EKP:n koroilla tai muilla rahapolitiikan ohjauskeinoilla ei ole minkäänlaista vaikutusta. Rahapolitiikan kiristäminen ei synnytä euroalueelle uusia kaasu- tai öljylähteitä helpottamaan energiakriisiä eikä eikä se paranna viljasatoja helpottamaan ruokakriisiä.

Euroopan osakemarkkinoilla ei ole helppoa lähiaikoina.

2336

Kolmasosa lottovoittajista menettää kaiken, sanotaan tässä dokkarissa. Se on suuri osuus ottaen huomioon, miten järjettömiä summia jenkkilässä on jaossa.

Yksi merkittävä tekijä rahojen häviämisessä on, että miljonäärien ympärillä pyörii jos jonkinlaista hännystelijää. Jenkeissä lottovoittajista vieläpä tehdään julkkiksia, mikä edesauttaa uusien “kaverien” löytymistä.

Pitkäjänteisellä säästämisellä ja sijoittamisella kertynyt varallisuus luultavasti säilyy paremmin kuin yhdessä yössä tullut.

2337

En minään automaationa pidä sitä, että Usan tippuessa muut seuraavat perässä. Jenkeissä on edelleen korkeat arvostukset, mutta Helsingissä muutama yhtiö on romahtanut jo niin paljon, ettei laskuvaraa enää juurikaan ole, ellei lamaan mennä. Nytkin ollaan nähty useita päiviä, että Helsinki nousee ja USA putoaa.

2338

Antaisitko vähän esimerkkejä?

1 tykkäys
2339

Jokainen näkee, että hyvin monta piensijoittajien suosiossa olevaa on tullut yli 50% huipuista alas, joten aika paljon taantumaa on jo hinnoiteltu sisään useaan yhtiöön. Jos taas puhutaan niistä, missä en näe enää juurikaan laskuvaraa nykytalousnäkymillä esim. 12kk päähän, niin nostaisin mm. Kamuxin, Puuilon, Huhtamäen, Valmetin. Samoin Fortum on halpa, jos ei usko pahinpiin riskeihin. Nämä nostot perustuvat pitkälti tulevaisuuden tuottoihin, jotka nykyoletuksella riittävät kaikissa hyvään tuotto-odotukseen.

1 tykkäys
2340

Itsellä on ollut suhteellisesti liiankin paljon käteistä. Jonkinlainen sijoitus-suunnitelma ollut pitää käteistä ja sijoittaa dropista. Jota on odoteltu jo vuosia, poislukien nopea korona-droppi. Nyt kun osakkeet on tulleet kolinalla alas voisi olla hyvä hetki. Tullut vaan seurattua liikaakin Ukrainan tilannetta sekä NATO keskustelua. Ei hajuakaan mitä sijoituksille on tapahtunut ja vielä vähemmän yksittäisille yhtiöille. Hieman Fortumia myin heti kärkeen mutta siinä se. Kuukausittain on mennyt rahastoihin samat summat kuin ennenkin.

Se viisaus on pysyä suunnitelmassa. Helpommin sanottu kun tehty. Pitäisi jotenkin hajautetusti alkaa ostamaan hissukseen.

2 tykkäystä
2341

Nordean katsauksessa todetaan, että Q1 tulokset ovat kasvaneet keskimäärin 10% viime vuoteen. Tämä tuntuu vaisulta, mutta on pitkän ajan keskiarvoa parempaa kyytiä. Kurssien lasku tässä tilanteessa johtaa tuloskertoimien ”sulamiseen”. P/E luvut alkavatkin lähestyä pitkän aikavälin keskiarvoja, joten jos pahaa taantumaa ei tule, niin en itse odota mitään romahdusta enää. Toki on mahdollista, että tästä mennään vaikka vuosi eteenpäin hidasta laskua. Kursseista on kuitenkin otettu jo kohtuullisesti ilmoja pihalle.

2 tykkäystä
2342

Luin hiljattain, että 8/10 amerikkalaisesta elää tilipäivästä tilipäivään -elämää. Vähintään 100 000 dollaria vuodessa tienaavistakin 1/10.

Oman talouden hallinta on siis kuralla ihan tuloista riippumatta. Uskon, että Suomessa luvut ovat samansuuntaisia.

Yleisimmät syyt tähän varmasti ovat omiin tuloihin nähden liian kallis elintaso ja shoppailu. Nämä johtavat nopeasti velkaantumiseen.

Itse asiassa monien voi olla vaikea tunnistaa, mihin on aidosti varaa. Pankki tai luottolaitos on lopulta viimeisen takarajan asettaja.

Kun tilipäivänä täytyy aina lyhentää luottokorttilaskua ja maksaa osamaksuja sekä kulutusluottoja, niin kierteestä on yllättävän vaikea päästä irti. Se on pirullinen kehä, jossa pienistä lisämaksuista kertyy kuin varkain suuria summia maksettavaa. Yhteiskunta myös kaikin tavoin kannustaa elämään velaksi.

Muistelin juuri, miten itsekin aikanaan menin kauppoihin ihan vaan shoppailemaan. Viime kädessä syy oli usein tylsyys. Kun ei ollut parempaakaan tekemistä, niin ei muuta kuin kauppaan pyörimään. Sieltä sitten mukaan tarttui aina “löytöjä”.

Yhtenä tekijänä tässä varmasti oli myös, että kun pääsi töihin ja alkoi tienata enemmän, niin koki ansaitsevansa kovemman kuluttamisen. Niinpä tilipäivänä rahat aina suorastaan polttelivat “taskuissa”. Oli pakonomainen tarve päästä kuluttamaan ne johonkin. Hieman liian kalliiseen tietysti, jolloin raha ei tahtonut loppukuusta riittää ruokaan.

Kesti vuosia päästä tästä kulutuskeskeisestä elämäntavasta eroon. Se vaati koko ajattelutavan muuttamista toiseksi.

Muutoksessa auttoi sen tiedostaminen, että uusi tavara tekee ihmisen onnelliseksi keskimäärin vain noin 30 minuutin ajaksi. Sen jälkeen alkaa jo haluta seuraavaa asiaa. Shoppailu lämmittää siis kuin housuun kuseminen pakkasella. Lisäksi ottaa päähän aina jälkeenpäin (morkkis).

Nykyään en enää mene kauppoihin kuin pakon edessä. En saa siitä minkäänlaista nautintoa. En myöskään enää pyöri verkkokaupoissa ehkä jotain black fridaytä ja Tapparan mestaruutta lukuun ottamatta.

Sitäkin olen miettinyt, että jokaisen kannattaisi joskus elää ikään kuin minimistandardein, enkä nyt puhu opiskeluajoista. Kiristää siis kaikki kulunsa mahdollisimman pieniksi. Myös asuminen.

Siinä nimittäin oppii, miten vähällä pärjää. Oppii hahmottamaan pakollisten ja ”pakollisten” menojen eron. Sen jälkeen osaa arvostaa mukavuuksia.

Lisäksi kun rahaa jää reippaasti säästöön, niin todennäköisesti jatkaa samaa linjaa jatkossakin. Tällöin menot eivät ehkä aina nouse tulojen kanssa samassa suhteessa, kuten niin kovin monelle käy.

14 tykkäystä
2343

5 viestiä siirrettiin ketjuun: Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointi

2349

Seitsemän peräkkäisen viikon lasku hipoo jo ennätyksiä. Warren Buffett tankkailee.

1 tykkäys
2350

Omaan kommenttiin viime syyskuulta vastaten: Joko nyt alkaisi olla aika siirtyä enemmän ostolaidalle kun pörssissä on rytissyt koko kevään vai oliko tämä vasta välipohja? Kovasti houkuttaa jo lisätä panoksia indeksi ETFiin.

Linkkaan tähän vielä Nordnetin blogin, jossa mainituista kymmenestä eniten 4/2022 ostetusta ETFstä löytyy neljä omastakin salkusta ja tämä sitten EI OLE sijoitussuositus.

2351

Game Stop osaketouhuissa miljardeja hävinnyt Melvin Capital laittaa lapun luukulle:

2 tykkäystä
2352

Saatetaan olla menossa karhumarkkinaan. Tarjolla ostopaikkoja, kunhan ei ole liikkeellä liian aikaisin.

2353

Tänään tuli ilmoitus, että Nordnetin pohjoismaiset indeksirahastot alkavat seurata ESG-indeksejä. Seligsonin rahastot ovat näin tehneet jo jonkin aikaa.

Joidenkin tutkimusten mukaan ESG-indeksit eivät ole ainakaan tuottaneet tavanomaisia indeksejä huonommin. Toisaalta kyseessä on edelleen aikamoinen villi länsi sen suhteen, että minkä firmojen katsotaan täyttävän ESG-kriteerit ja mitkä eivät niitä täytä (alihankintaketjut yms.). Universaalia määritelmää ei ole.

Voi kuitenkin ajatella, että sijoittamalla vastuullisesti toimivien yritysten osakkeisiin minimoi samalla tulevaisuuden sääntely ym. riskejä, joita ”vastuuttomiin” firmoihin voidaan kohdistaa.