Helsingin pörssin huiput nähtiin 6.9.2021. Siitä on nyt tultu alas noin 21%.
S&P 500 -indeksin huiput nähtiin 4.1.2022. Siitä on nyt tultu alas noin 18%.
Huomattavaa on, että romahdus tapahtui ensin reunamarkkinoilla, kun ulkomaiset sijoittajat vetivät rahojaan pois. Jenkeissä yksittäisissä (kuplautuneimmissa) osakkeissa on nähty jopa 50%:n laskuja.
-markkinan maagisena rajana on pidetty 20%:n laskua, joten voinee todeta, että it’s bear time, baby.
Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, joten enpä lähde veikkailemaan, kestääkö karhumarkkina kuukausia, vuoden, useita vuosia vai kymmenen vuotta. Sen kuitenkin ennustan, että mitä pidempään se kestää sen vaikeampaa sijoitussuunnitelmassa pysyminen on.
Muistuu elävästi mieleen vuosi 2018, jolloin lasketeltiin loivaa tasaista alamäkeä koko vuosi. Tuo vuosi opetti, että salkkuun ei tosiaan kannata vilkuilla, vaan antaa sen elää omaa elämäänsä. Otti nimittäin koville nähdä salkkunsa vajoavan kuukausi toisensa jälkeen. Siinä tulee valtava houkutus muuttaa omaa sijoitussuunnitelmaa, kun tulee epäily, että toimiiko tämä.
Ei olekaan ihme, että keskimääräinen rahastosijoittaja saa sijoituksilleen vain noin 4,5%:n vuosituoton. Syy on sijoittajien pelkuruus ja pyrkimys ajoittaa markkinoita.
Kun ollaan riittävästi tultu ylös (tai alas), niin moni myy sijoituksensa. Sitten kun karhumarkkinan jälkeen on jälleen noustu jonkin aikaa, hypätään markkinalle takaisin mukaan. Tällöin kuitenkin yleensä menettää sekä viimeiset (ja usein parhaat) nousupäivät että käänteen jälkeen ensimmäiset nousupäivät.
“This time it is different”, on lausahdus, jonka kuulee aina karhumarkkinalla. Siihen voi oikeastaan aina vastata, että ei tässä kyllä ole mitään uutta ja mullistavaa.