Fortumin ja ehkä Nesteenkin tiputtaminen on kyllä huonon kuuloinen liike. Jos joku on varmaa niin kasvava energian kysyntä. Alan firmoille “vihreä siirtymä” on myös iso mahdollisuus.
Toisaalta, minulla on tuota indeksiä kk-ostossa. Täten nyt voisi vähän tarkastella ostoajankohtaa Fortumille ilman kaksinkertaista altistumista sen riskeille.
Itsekin uskon ESG rahastojen ylituottoon jatkossa, mutta on tuo huvittavaa, että Neste tiputetaan pois, kun yhtiön bisnes on tehdä uusiutuvaa polttoainetta ja on tässä edelläkävijä.
Puttosella oli hyvä kommentti että jos sijoitat oikein ruskeaan firmaan joka pystyy tekemään vihreää käännettä, niin siinä voi syntyä merkittävää arvonnousua.
ESG filtterit ovat (usein) ihan puolivillasia. Pudotetaan fossiiliset ja tupakka pois ja thats it.
ESG-asioissa on kyllä mielenkiintoisia ristiriitoja. Neste itsessään on hyvä esimerkki siitä. On mielenkiintoista miten “negative screening” tämän teeman suhteen on jokseenkin subjektiivista, sillä joku voi olla sitä mieltä, että Nestettä ei tarvitse poissulkea, toinen taas sitä mieltä että täytyy. Lisäksi ESG-pisteytys ei ole tarpeeksi standardoitua, mikä voi johtaa ristiriitoihin. Regulaation ja läpinäkyvyyden puutteellisuus mahdollistaa jossain määrin myös viherpesun. EU:ssahan regulaatiota ollaan lisäämässä ja uusi kestävyysraportoinnin standardi astuu voimaan muistaakseni tilikaudesta 2023 alkaen.
Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissahan ollaan enenevissä määrin käsittääkseni siirrytty/ollaan siirtymässä tästä skreenaus-mallista muihin ESG-sijoitusstrategioihin, kuten esimerkiksi aktiiviseen omistajuuteen, jossa pyritään isona sijoittajana =omistajan vaikuttamaan omistettavien yritysten päätöksentekoon ja tätä kautta niiden sosiaaliseen vastuullisuuteen.
Anyways, hyvien ESG-pisteiden osakkeet ovat monien tutkimuksien mukaan mahdollistaneet riskikorjatun ylituoton indekseihin nähden osakemarkkinoilla niin kehittyvillä markkinoilla, USAssa kuin Euroopassakin.
Tämä kuulostaa sinänsä ihan loogiselta, sillä suurin osa 2000-luvulla julkaistuista tutkimuksista on tullut lopputulokseen, jossa yritysten taloudellisen suoriutumisen ja ESG-suoriutumisen välillä löydetään olevan positiivinen yhteys.
Usein ESG:sta huomioidaan vain E, eli ympäristöasiat. Täten ESG screenatuissa rahastoissa teknojätit ovat monasti ylipainossa. Täyttääkö esim. Facebook kohdat S ja G?(Social, Governance)
Nostanpa tähän mainion @ljpp postauksen aiheesta viime joulukuulta. Viestissä on linkki rahapodin jaksoon, jossa Vesa Puttonen ruotii ESG sijoittamista. (kuuntelusuositus).
Itselläni on yksi erään pankin passiivinen Usa ESG rahasto, mutta sen ensisijainen valintaperuste oli 0,49% hallinnointikulut ja maantieteellinen painopiste.
Jos ESG tarjoaisi ylituottoja, niin seurauksena ”kaikki” alkaisivat sijoittaa niihin yhtiöihin, jolloin niiden kurssi nousee ja tuotto-odotus sitä myötä putoaa, koska mitä kalliimmalla ostat, sitä vähemmän tuottoja. Markkina siis hakeutuu tasapainoonsa aina.
Esim. Teslan toimitusjohtaja Musk valitteli aikaisemmin, että Tesla ei saanut hyviä pisteitä ESG-asioissa, vaikka joku öljy-yhtiö sai.
Uskon voimakkaasti tämän johtuvan juuri S- ja G-pilarien eroista. Muistaakseni Tesla pakotti korona-aikaan tehdastyöntekijöitään ottamaan patjat tehtaalle ja nukkumaan siellä, jos eivät muuten pääse töihin. Työtunnit muutenkin tehdastyöntekijöillä todella suuria. S kärsii > kokonaispisteet laskee. Moni tekee varmasti päätöksiä nimenomaan painottaen Environmental -pilaria, sillä ilmastonmuutoksen hallintaa tarvitaan ja näin ollen Environmental-pilarin huomioimista pidetään tärkeänä > mahdollistaa esim. aktiivisesti hoidetun rahaston markkinoinnin kuluttajalle näkyvimmällä ja kenties tärkeimmällä ESG-pilarilla > enemmän myyntiä?
Näkemystä tämän hetken markkinatilanteesta, kun isoin rytinä on hetkeksi rauhoittunut.
Itse laitoin säännöllisen kuukausisäästön lisäksi ETF ostohousut jalkaan silläkin riskillä, että olen liian aikaisin liikkeellä. Toki vain maltillisilla lisäpanostuksilla ja rahaa jäi vielä myöhempiin ostoihin. En suosittele välttämättä tekemään samoin.
Sijoittamisen koko idea yksinkertaisuudessaan (32 min)
Vielä voisi lisätä, että sijoittamalla tasaisesti ja pitkäjänteisesti matalakuluisiin/ilmaisiin indeksirahastoihin joka kuukausi päihittää jonkun 99% piensijoittajiasta pitkässä juoksussa. Ammattilaisistakin varmaan 95%. Tylsää, mutta tappavan tehokasta.
Ei prosentit ihan tuota luokkaa ole, todellisuus lienee jossain noin 80-85% tietämillä kuinka moni piensijoittaja häviää indeksille, sillä vajaa 80% yksittäisistä osakkeista jää indeksituotosta jälkeen. Jos onnistuu hankkimaan salkkuun top3-osakkeen, niin tämä yksittäinen valinta voi jo kantaa voittamaan indeksin kunhan ei veivaa salkkua liikaa. Tuokin on merkittävä prosentti, mutta siitä huolimatta itsekin yritän indeksin voittaa. Toisaalta se tuo lisää mielenkiintoa tavoitella onnistumisia.
Tässä Helsingin listauksessa Top3 olivat Revenio, Kone ja EQ. Katkoviiva on indeksin tuotto.
Kyllä luvut tuota luokkaa ovat, kun puhutaan useista vuosikymmenistä.
Jokainen piensijoittaja jää jo heti kättelyssä kulujen verran jälkeen kulutonta (tai lähes kulutonta) indeksirahastoa. Lisää kuluja ja siten takamatkaa indeksiin nähden piensijoittajalle syntyy jokaikisestä tehdystä kaupasta (ostot ja myynnit).
Tuon kulujen välisen eron kurominen on osoittanut käytännössä mahdottomaksi jopa ammattilaisille. 10 vuoden tarkastelujaksolla jo 85-90% ammattimaisista salkunhoitajista häviää indeksille keskimäärin hallinnoimansa rahaston kulujen verran.
Kun venytetään jakso 20 vuoteen, ei enää juuri kukaan ammattimainen salkunhoitaja voita indeksiä. Edellisen vuosikymmenen menestys ei ole tae tulevasta vaan päinvastoin: tällä vuosikymmenellä indeksin voittaneet häviävät sille todennäköisemmin ensi vuosikymmenellä.
Kuten sanoit 80% osakkeista häviää indeksille. Piensijoittajan pitäisi siis vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen kyetä poimimaan enimmäkseen voittajia salkkuun. Sekään ei kuitenkaan riitä kiitos kulujen ja verojen.
Luin vastikään, että esimerkiksi big techiin sijoittamalla on liki mahdotonta päihittää indeksiä, sillä niin tiukasti seurattuja ja hinnoiteltuja ne ovat.
Samoin tähdenlentojen jahtaaminen johtaa väistämättä pitkässä juoksussa tappioon indeksille, sillä arvostukset eivät usein perustu mihinkään ja jatkuva kauppa synnyttää kuluja.
Dalbarin tutkimuksen mukaan rahastosijoittajan keskimääräinen tuotto jäi 4,5%:iin indeksin tuottaessa 12% (USA). Syynä sijoittajien pelkuruus ja pyrkimys ajoittaa markkinoita. Tämäkin aspekti tulee osakepoimintaa harrastavilla piensijoittajilla esiin.
Indeksin voittamisen tavoittelusta puheen ollen. Huomasin juuri, että OMXH25 indeksi on noussut 7.3.2022 pohjasta 13% kesäkuun 2022 alkuun mennessä. Tässä esimerkki siitä miten tärkeää on olla markkinalla koko ajan vaikka välillä vähän “ryskyy”. (Toki uusi alempi pohja on mahdollinen).
Se on just näin. Itsekin olen taas muutaman vuoden ajan voittanut OMXHEL25GI:n, mutta jos otantaa pidennetään niin tulee rumasti takkiin, koska yksi sijoitus meni konkkaan.
Hetemäeltä hyvää analyysia (joskin liian teknistä itselle). Melkoinen soppa inflaation hallinta ja ylipäätään tämä tilanne maailmantaloudessa. Riskejä riittää kaikissa suunnissa.
Nordea pitää osakkeet ylipainossa (viikkoraportti, s. 6). Perusteena se, että yritysten tuloskunto on edelleen hyvä ja arvostustasot ovat tulleet alas, vaikka inflaatio jakaa yrityksiä voimakkaammin voittajiin ja häviäjiin.
Ajattelin tehdä vuosittaisen salkun tasapainotuksen tässä kuussa lisäostoin. Haittaa ei ainakaan ole siitä, että tasapainotus tapahtuu maltillisemmilla arvostustasoilla.
Toisin sanoen palautan pääsalkun jakaumaan:
Suomi ja Ruotsi indeksirahastojen siirtyessä seuraamaan ESG-indeksejä, Norja-rahaston hajautushyöty kasvaa nyt entisestään. Tätä on pakko vähän pohtia nyt.
Nordean katsaus myös videomuodossa. Omaisuuslajeista osakkeet on edelleen paras (tai vähiten huono). Nordealla tuppaa olemaan ehkä hieman positiivisempi näkemys markkinasta kun muilla toimijoilla? Nordnetin Rahapodi taas vetää toiseen äärilaitaan. Ehkä totuus on siinä välissä.
Itse pidän pientä lisälaskua osakkeissa todennäköisenä, mutta varovaisen positiivisesti uumoilen indeksitasolla pohjakosketusta jo tulevalle syksylle. Tämä perustuu vaan yleisen uutisvirran seurantaan.
Oman (vajavaisen ymmärryksen) mukaan Norja ja UK ovat hyötyneet energian hintojen noususta. Onko kursseissa enää nousuvaraa?
S&P500 putosi eilen 3.9% inflaation ja korko spekuloinnin vuoksi. Nyt ollaan 3750 pisteen tasolla. Pudotukseen lähdettiin 4820 tasolta. Pudotusta noin 22%.
Lueskelin analyytikoiden ennusteita, jossa pudotus voisi olla 3500 tasolle syyskuuhun mennessä (kukaan ei tiedä missä pohjat lopulta on ja koska). Osa analyytikoista ennusti 3000 pisteen tasoa. Hissukseen aletaan olemaan tasolla, jossa voisi alkaa uudelleen aktivoitumista markkinoille.
Euroopassa sota on erittäin suuri kysymysmerkki ja voi vaikuttaa pitkään. Itselle ainakin uudet hankinnat tulee menemään USA markkinoille toistaiseksi. Uskon Amerikassa markkinan toipuvan lopulta nopeammin.
Ennen koronadippiä oltiin 3400 tuntumassa ja mediakeskustelun teemana oli korkeat pörssikurssit. Onko maailmantalouden tilanne nyt parempi kuin helmikuussa 2020?
Onhan se parempi, 3400 pistettä olisi nyt jo hyvin neutraali arvostus, jos se kaksi vuotta sitten oli kallis. BKT kasvaa tasaisesti ja yrityksillä menee pääsääntöisesti hyvin.