Otsikon mukaisesti voisit sijoittaa ns ylimääräiset joka kk ja saada sillä parempi tuoton, kuin käyttämällä valtiota säästöpossuna. Sitä tässä alunperin luultavasti haettiin. Se toki poistaa sit sen rahan hupikäytön, tai muun mihinkä kukin sen sit säästääkin.
1 tykkäys
Tästä olen samaa mieltä. Itse yleensä käyn omavero.fi tekemässä uuden verokortin marraskuussa, jotta lopullisessa verotuksessa ero jompaan kumpaan suuntaan olisi luokkaa ”kymppejä”.
Edellä käytyyn keskusteluun totean että esimerkkinä kahden hengen taloudessa 2.300 kuukaudessa nettona riittää mainiosti elämiseen, mutta ei siitä juuri jää säästöön. Asuntolaina ja yhtiövastike vie helposti summasta puolet, auto ”muutaman satasen”, samoin ruoka. Sitten jos vielä vähän käy ulkona tai matkustelee, niin menee loputkin. Kyse on pitkälti omista valinnoista. Ilman autoa, halvemmassa asunnossa ja itse enemmän kokaten tilanne on eri. (Oma liksa on isompi kun tuo mediaani)
Viimeiset 2,5 vuotta on tosin tullut (sattuneista syistä) oltua melkein pelkästään etänä eli syötyä lähinnä kotiruokaa.
@Hakkuri Pääpointti on se, että 200€/kk ruokakuluilla pärjää suht helposti, vaikka ei söisi lainkaan ravintoloissa eikä ulkona. Tämä on tullut perinpohjin happotestattua korona-aikana. Tiettyä suunnitelmallisuutta ja heräteostosten pois jättämistä (Lidl) se kuitenkin edellyttää sekä ruokahävikin karsimisen minimiin.
Moni opiskelija kertoo selviävänsä esim. 130€/kk ruokakuluilla, kun lueskelee keskusteluja. Tosin eivät välttämättä laske yliopistolla syötyä lounasta siihen mukaan. Tai sitten se ruoka on pelkkää halvinta makaronia ja jotain sika-nautajauhelihaa sekä pizzajuustoa 
Myönnän olevani kulinaristi, mutta kyllä peruskotiruokakin voi olla todella hyvää ja samalla edullista. Jopa siskonmakkarakeitto - keitot ylipäätään ovat hyvin huokeaa ruokaa. Eikä sitä nyt arkena mitään ihmeellistä ehdi laittaakaan. Monet ruokakauppojen halvimmat juustot (mm. Edamit) ovat ikävä kyllä todella mauttomia.
1 tykkäys
Tuossa ruuan hintakeskustelussa kannattaa ottaa huomioon myös laatu. Laadukkaampi maksaa.
1 tykkäys
Meillä saadaan aina perinteistä suomalaista kotiruokaa, jos päästän vaimon lieden ääreen. Se tapahtuu korkeintaan kerran viikossa. Hän tekee kyllä todella maistuvia kastikkeita (jauheliha-, nakki- jne.) sekä hyviä keittoja (myös kalakeittoa). Keitoissa on vaan se “vika”, että hän tekee niitä lähes aina lian ison määrän. 
Oma kantani kun on, että keittoa voi syödä vain max. kahtena päivänä peräkkäin. No, onhan pakastin jne. keksitty. Mutta tässä on yksi syy, miksi koetan pitää ruuanlaiton hallinnassani.
Inflaatio ei vaan taitu laskuun. Osakemarkkinoilla taitaa olla pomppuista kyytiä luvassa lähiaikoina.
Ihan oikeassa elämässä alkaa hintojen nousu näkyä ikävästi. Tämä tilanne voi myös näkyä lisääntyvinä yt-neuvotteluina tulevana talvena.
Nyt ollaan jo niin kaukana otsikon aiheesta, että suosittelen jatkamaan keskustelua tässä ketjussa:
1 tykkäys
Luulen myös että tässä on todellakin vasta nähty esinäytös polttoaineiden muodossa. Maakaasun mahdollinen säännöstely tulee olemaan myrkkyä keskieuroopan teollisuudelle ja ylipäätään taloudelle. Kaikki kallistuu vielä huomattavasti mikä tulee väistämättä näkymään täällä Suomessa, niin tavallisilla tuulipuvuilla, kuin teollisuuden viennissä. Kyllä tässä kaikki eväät on olemassa melkoiseen kriisiin joka voi kestää jopa vuosia. Pitkässä juoksussa tämä kiihdyttää vihreätä siirtymää ja varmasti tarpeeksi pitkällä horisontilla voi olla hyväkin asia Euroopalle. Kunhan nyt ei koko pakka leviä käsiin.
Kiitos vaan sijoitusvinkistä. Olen tätä asiaa pohtinut ja mietin mikä olisi paras ETF omaan salkkuun. Kommentoinkin asiaa aikaisemmin Säästäminen ja sijoittaminen - #2417 käyttäjältä Stubenhocker
Vaikka perusoletuksen mukaan osakesijoitukset tuottavat vuosien ja vuosikymmenten mittaan yleensä karttuisamman tuloksen kuin talletukset, voi tällaisen oletuksen toteen käyminen vaatia enemmän aikaa kuin osakesijoittajan hermot ja talous kestävät.
EDELLISEN kovan inflaatiokauden, 1970-luvun, mittaan sijoittajat kautta läntisen maailman kärsivät raskaimpia nimellis- ja reaalitappioita osakkeissa ja pitkäaikaisissa velkakirjoissa, mutta pienimpiä menetyksiä talletuksissa ja muissa rahamarkkinasijoituksissa.
Tästä johtopäätöksenä on että kannattaa hajauttaa eri omaisuusluokkiin: osakerahastot, korkorahastot, käteinen/pankkitalletus, kiinteistörahastot ja/tai kiinteistösijoitusfirmojen osakkeet. Painotus oman riskinsietokyvyn ja salkun koon mukaan. Pienillä summilla esim. 50% osakerahastoissa ja 50% käteisenä antaa jo suojaa ja samalla olet mukana kun seuraava kurssinousu alkaa.
En kyllä tuon kaverin juttuja enää jaksa lukea.
Hurrikin on tätä rommausta povannut jo 2009 lähtien. Kyllä nyt varmasti lämmittää.
Omasta salkusta sulanut joku 20-30%, mutta vielä ollaan 130% voitolla, vuodesta 2014 kun Nordnetiin siirryin. (siis perinteinen lukematta kakkelia vastaus tähän)
Aivan nollajuttu tosiaan. Ongelma on siinä, että käteistä 50% pitävät eivät todennäköisesti koskaan saa tuota rahaa sijoitettua, koska missaavat nousun. Ei todellakaan ole helppoa laittaa tuota rahaa sijoituksiin, koska nousu alkaa yleensä niin yllätyksenä kuten esim. maaliskuussa 20.
Höpöhöpö, myin joulukuussa 90 prosenttia osakkeistani ja nyt mietin koska alan taas ostamaan. Ajoitus on hankalaa aina, mutta esimerkkinä nesteen osake jonka ostohinta oli 3,90 euroa aikanaan, myyntihinta oli viime joulukuussa jonkin verran enemmän. Kyllä nousuja ja laskuja voi hyödyntää, toki se on vaikeaa.
Toki oma strategia on ihan käytännön syistä ( ikä) normaalista poikkeava.
Suurin osa ei saa ostettua nouseviin kursseihin tuota käteispositiotaan ja se on fakta. Suurimman osan kannattaa siis kiltisti vaan holdata ja unohtaa ajoituksilla kikkailut.
Tästä kyllä ihan samaa mieltä. Suurimman osan sijoittajien ratkaisuista ei tietysti omia ratkaisuja isommin kiinnosta. Hiukan hirvitti myydä ennen vuodenvaihdetta lähes kaikki sijoitukset, ajoitus oli aivan nappi näin jälkeenpäin todettuna. Omat riskiskenaariot kävivät liian isoiksi.
Kun on sijotushorisontissa aikaa, niin älä hötkyile, pidä ja unohda, silloin kun aikahorisontti on pitkä.
Itse kyllä hyödynnän tämänkin kurssiheilunnan aivan varmasti.
Ruotsissa ei oteta turhia paineita lainanlyhennyksistä. Tarjoaisikohan mikään pankki Suomessa vaikka 20 vuotta lyhennysvapaata ja mielellään kiinteällä 2-3% korolla? Tällä inflaatiolla laina ”lyhenisi itsestään”.
Aika hintavia nuo Ruotsalaisten kämpät lopulta on, kun lainan pituus on ollut joku 55 vuotta. Inflaatio joo tavallaan syö lainaa, toisaalta pankki voi yksipuolisesti nostaa lainojen marginaalia tarvittaessa. Pitäskö harkita jonkun Ruotsalaisen pankin osaketta? Osinkoja ovat varsin hyvin maksaneet. Eivät kuulu EU:n pankkiunioniin, eli eivät joudu maksamaan Etelä-Euroopan pankkien laskuja tulevaisuudessa. Ja nämä ruotsalaiset asuntovelkaiset on ikuinen ja varma lypsylehmä. Historia aina joskus itseään toistaa. 90-lukua ja asuntojen arvojen romahtamista muistellessa hirvittää tuollaiset 50 vuoden mittaiset lainat, mitä ei lyhennellä. Meidän systeemissä on enempi järkeä. Toivottavasti lainan saantia kiristetään täällä vielä niin, että yhtiölainat ja kaikki muut velat huomioidaan tiukemmin.
Lähipäivinä selvinnee Uniperin kohtalo.
EKP nostaa korkoa:
Nyt se tapahtui: EKP nosti korkoja 0,50 prosenttiyksiköllä – seuraa pääjohtaja Lagarden tiedotustilaisuutta klo 15.45
– Uudella rahapolitiikan välineellä (Transmission Protection Instrument, TPI) pystytään tukemaan rahapolitiikan vaikutuksen tehokasta välittymistä talouteen.
= Suomeksi, syksyllä suolletaan julki sellainen Italian, Espanjan ja mahdollisesti myös Ranskan pankkien pelastuspaketti että alta pois.
Toivottavasti ei näin mutta pahalta näyttää.
Vähintään yhteisvelassa ollaan mukana jos ei päästä ihan suoraan rahhoo etelään lapioimaan.
2 tykkäystä