Säästäminen ja sijoittaminen

Vapaa keskustelu
2743

Komppaan @Sardion näkemystä. (meillä taitaa olla aika samankaltainen indekseihin sijoittamisen strategiakin?)

Tässä tunnutaan nyt menevän vuoroin ylös ja vuoroin alas, mutta kun venyttää aikahorisonttia taaksepäin, niin alkaa näyttämään siltä että indeksit ovat vain kääntyneet 10 vuoden nousun jälkeen vaakalentoon joskus 2021 kesällä, kun sopivasti piirtelee trendiviivat.

Vuosien aikajänteellä katsottuna viime vuoden ryske oli vain lyhyt monttu, mikä tapahtui käytännössä tammikuun ja juhannuksen välissä. Syksyn pohja ei ollut kaukana kesäkuun 2022 pohjista.

Uskonkin, että viime syys- lokakuun pohja pitää, sillä tässä ehditään kuitenkin nousta vielä lisää ennen seuraavaa pudotusta. Eli paluu olisi enintään samalle ”tukitasolle”.

Inflaatio syö nyt kaikki reaalituotot ja ehkä yksi iso kysymys kuuluu, että uskaltavatko keskuspankit oikeasti antaa rahapolitiikan kiristyä? Se mitä tapahtuu reaalitaloudessa tavalliselle kuluttajalle, ei välttämättä yksin määrittele osakkeiden suuntaa ja yleensä reaalitalouden suunta osataan markkinoilla hinnoitella etukäteen.

Taantumasta puhutaan joo, mutta markkinahan hinnoittelee jo 2024 alkua, eli taantuma tänä vuonna on ”old news”.

Omasta strategiasta sen verran, että viimevuonna yritin ajoittaa kk säästön lisäksi isompia kertaostoja kurssipudotuksiin vaihtelevalla menestyksellä. Tänä vuonna on palattu takaisin kerran kuukaudessa ja samalla summalla -moodiin ilman ylimääräisiä ”kevätjuhlaliikkeitä” salkussa.

1 tykkäys
2744

Tähän tuli nyt vähän väärä klangi, @Sardion :n napakan poikkarin myötä. Indeksisäästäjä olen minänkin, mutta siinä sivussa on myös osakkeita ja ETF:ia. Välillä pärjään indexille (verrokkini on OMXHEL25 GI) ja välillä en. Itse tykkään hieman seurailla taloutta ja sen muutoksia, koska koen sen viihdyttäväksi ja opettavaiseksi. Indeksisäästäminen on ammu ja unohda toimintaa. Talousmaailmaa tulee seurailtua senkin takia, että voi vähän miettiä muuta kulutuskäyttäytymistään. Inflaatio ja korot ovat saaneet lompakon vuotamaan, joten isompien ostosten kanssa pitää olla tarkkana. Toisaalta olen pitänyt hieman ylisuurta käteiskassaa, joko merkittävän kurssilaskun tai auton vaihtamisen varalle.

Eikä nyt puhe ollut teelehdistä (tekninen analyysi), vaan fundasta. Tässä nyt pari poimintoa, jota en eilen jaksanut kaivella.

Jenkkilän korkomarkkina:

Jenkkipankkien dataa:

Suomen Q4:

Jenkkilän työmarkkinat:

Ensimmäisessä vastauksessa, myös kommentti Suomen rakennusalasta.

Sitten jossain oli vielä sellainen tilasto, jonka mukaan kuivarahdin hinnat ovat palanneet koronaa edeltävälle tasolle, oltuaan välillä huiman korkealla.

P.S. Historiallisesti olen ollut aivan erityisen huono hyödyntämään indeksien pohjia.

2745

Seurailen itse taloutta mm. Nordnetin, Inderesin ja Nordean videoiden kautta youtubessa ja lisäksi mm. Hesaria, muutamia talousjulkaisuja jne.

Omassa vastauksessa kuvasin markkinoiden liikkeitä, mutta siinä taustalla on tuo em. uutisointi. Eli ei me mitenkään eri linjoilla olla.

Oma näkemys vaan on se, että siinä vaiheessa kun asioista kerrotaan lehtien palstoilla tai twitterissä, niin ne asiat on jo ehditty hinnoitella osakkeisiin.

2 tykkäystä
2746

Vuosien saatossa on tullut kokeiltua erilaisia sijoitusstrategioita ja -tyylejä, mutta se on oikeastaan vain vahvistanut näkemystä siitä, että indeksisijoittaminen on järkevin vaihtoehto.

Omaksuin itse asiassa Seligsonin ydin-sateliittimallin osaksi sijoitusstrategiaani jo joskus 2014 ja harharetkien jälkeen on tullut aina palattua tähän. Kyseisen mallin mukaan sijoitusten vankan ytimen (n. 80-90%) muodostavat matalakuluiset indeksirahastot, mutta sateliittisijoituksia voi sitten olla muualla, kuten vaikka yksittäisissä yhtiöissä.

Koen, että itselläni täysipäiväisesti töissä käyvänä on liian vähän resursseja ja aikaa käytettäväksi yhtiöanalyyseihin ym. Panos-tuottosuhde jää indeksisijoittamiseen verrattuna heikoksi.

Yrityksen käyvän markkinahinnan arvottaminen on nimittäin niin vaikea tehtävä, että analyytikkojenkin arviot/ennusteet menevät toistuvasti pieleen, ja he tekevät sitä työkseen täysipäiväisesti, eivätkä takuuvarmasti ole penaalin tylsimpiä kyniä.

“Sijoita samaan kuin muut, mutta tee se ennen heitä.” Jotta ylituottoon indeksiin nähden indeksiä vastaavalla riskitasolla yltää, pitää kyetä toistuvasti poimimaan matalalla roikkuvia omenoita ennen muita eli löytää näitä aliarvostettuja yhtiöitä. Tämä edellyttää juuri, että on paljon aikaa käytettävissä.

Tuurilla voi toki indeksin voittaa vaikka 10 vuotta putkeen luullen, että se johtuu taidosta, kunnes tuuri normalisoituu. Tästä syystä tähtisalkunhoitajien lento yleensä katkeaa juuri viimeistään siinä vuosikymmenen kohdalla. Nähtäväksi jää, muistaako kukaan enää vaikkapa Catherine Woodia ensi vuosikymmenellä.

Aina tosiaan tykätään puhua “härkä-” ja “karhumarkkinasta”, vaikka on olemassa kolmaskin vaihtoehto eli vaakaliito. Esimerkiksi vuosi 2018 oli tällaista vaakaliitoa. Vaakaliidon aikana jos yritykset kuitenkin parantavat tuloksiaan, niin osakkeiden hinta halpenee.

@ljpp Pahoittelut turhan terävästä kirjoitustyylistä. Kyllä minäkin seuraan markkinaa ihan päivittäin. Joka päivä luen ja kuuntelen analyysejä tuntikaupalla, koska se on mieluisa ja kiinnostava harrastus. Lisäksi tiedän, ettei tämä vaikuta omaan sijoitusstrategiaan eli olen suht immuuni markkinahälylle lukuisten erehdysten myötä. Sitä paitsi samalla voi usein tehdä muutakin. Podcasteja voi kuunnella salilla, lenkillä tai tiskatessa.

2747

Tässä ajatuksia nykytilanteesta (@ljpp ):

  • Nordean tuoreen korttidatan mukaan kotitalouksien kuluttaminen ei ole hiipunut, vaikka inflaatio jyllää. Kulutus on kuitenkin keskittynyt tavaroiden sijasta palveluihin. Samalla kotitalouksien velkaantuminen on kasvussa ja koronasäästöt alkaa olla syöty. Kotitalouksien säästöaste painui viime vuoden lopulla ensimmäistä kertaa negatiiviseksi ties kuinka moneen vuosikymmeneen.

  • Suomessa työllisyys on ennätyksellisen korkealla tasolla, vaikka suuria irtisanomisia nähtiin alkuvuodesta. Voimakkaana tausta-ajurina on väestön ikääntyminen, jonka seurauksena melkein alalla kuin alalla on jatkuva työvoimapula. Nyt onkin työntekijöiden markkinat. Työttömien ja avointen työpaikkojen välillä on kohtaanto-ongelmaa koulutuksen ja osaamisen suhteen.

  • Yhdysvalloissa on niin ikään tehty suuria irtisanomisia. Työttömyysaste näyttää kääntyvän siellä nousuun, mutta mistään massatyöttömyydestä ei voida puhua sielläkään. Kaiken lisäksi väkeä on vähennetty pitkälti sellaisilta aloilta ja sellaisten yhtiöiden toimesta (big tech), että tälle porukalle löytyy kyllä töitä.

  • Q1 aikana osakemarkkinoilla nähtiin selvää nousua niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa. Omankin salkun YTD on vielä jonkun 11 %, vaikka heilunta on ollut kovaa (parhaimmillaan kävi 19 %). Tämä on vahvasti indikoinut historian valossa sitä, että koko vuosi jää plussalle, vaikka peruutuspeiliin katsominen on kyseenalaista.

  • Korkea inflaatio on edelleen ongelma. Jonkinlaista taittumista on nähty, mutta keskuspankeilla on edelleen painetta nostaa ohjauskorkoja ja kiristää rahapolitiikkaa. Kiristyvä rahapolitiikka taas vähentää rahan virtaamista osakemarkkinalle. Ray Dalio totesi jollain videollaan, että kun keskuspankkien setelikone laulaa, on paras aika sijoittaa.

  • Asuntomarkkinalla laskua nähtiin jo viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla sellainen 5 %. Nyt alkuvuodesta lasku on jatkunut ja sen povataan jatkuvan koko vuoden 2023 ajan. Jotta asiat laitetaan mittasuhteisiin, niin käytännössä tämä tarkoittaa ainoastaan paluuta jonnekin 2021 hintatasolle eli mistään rytinästä on turha puhua. Tämä voi jossain kohtaa tarjota hyviä ostomahdollisuuksia.

  • Osakemarkkinoiden pohjat tosiaan nähtiin syys-lokakuussa 2022. Tuolloin ennustettiin jo tulevaa taantumaa. Se, että onko taantuma täysimääräisesti hinnoiteltu osakekursseihin, niin ei varmasti ole ainakaan ns. worst case scenarion mukaan. Epävarmuus markkinalla on näkynyt kovana heiluntana ja tosiaan 2021-2023 on ollut kaikkinensa aika vaakaliitoa, kuten @Stubenhocker toi esiin. Tänä aikana huippukorkeat arvostukset ovat sulaneet osittain.

  • Jotta talous ajautuu syvään taantumaan tai lamaan, tulisi historian valossa työttömyyden ponnahtaa korkealle tasolle. Näin voi käydä, jos kotitaloudet laittavat kukkaron nyörit kiinni ja lopettavat kuluttamisen, jolloin yritysten on alettava irtisanoa väkeä. Taustatekijöistä (krooninen työvoimapula) johtuen on kuitenkin vaikea nähdä tällaista massatyöttömyyttä.

2 tykkäystä
2748

3 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Asumismuodot ja asumisen kustannukset

2749

Työttömyysaste Yhdysvalloissa maaliskuussa oli 3,5%. Myös inflaatio alkaa taittua. Toivottavasti keskuspankit eivät liioittele rahapolitiikan kiristämisen suhteen.

Helmikuussa hinnat nousivat Yhdysvalloissa kuuden prosentin tahtia, mikä on edelleen selvästi yli Fedin kahden prosentin tavoitetason. Energian ja ruuan hinnoista puhdistettu pohjainflaatio oli 5,5 prosenttia.

2750

Mielenkiintoinen näkemys on se, että yhtäkkinen pomppu tekoälyteknologiassa saattaa tuoda merkittävää tuottavuusloikkaa tietointensiivisille aloille, esim. ohjelmistoalalle.

Tekoälyn lisääntyvä käyttö puolestaan vaatii kapasiteettia, joten IT-infran kysyntään tulisi taas kasvua.

Summa summarum → NASDAQ vois olla mielenkiintoinen lähi ja keskipitkän tulevaisuuden kohde, indeksinä tai yhtiöitä poimimalla.

2751

Elämme kyllä mielenkiintoisia aikoja taloudessa, kun suunnilleen joka toinen ekonomisti heristää sormeaan ja toteaa pahimman olevan vielä edessä; ja joka toinen sanoo taantuman ja inflaation olevan jo selätetty. Jako :bear: vs. :ox: on voimakasta sijoittajien keskuudessa.

Mahdollisen laajemman pankkikriisin uhkakin leijuu edelleen ilmassa.

2752

Teslan strategia nojaa kolmeen elementtiin:

  1. Sähköautot (Tesla Automotive), joissa premium-malleissa on suuret katteet ja kansan autoissa pienemmät, mutta kuitenkin alan keskiarvoa selvästi paremmat. Autot toimivat markkina-alustoina mm. päivitysten myynnille;

  2. Maailmanlaajuinen Tesla Supercharger -latausverkosto toimii katalyyttinä automyynnille ja päinvastoin. Toisin sanoen Tesla-kuski todennäköisesti lataa autonsa Teslan latauspisteellä eikä vie autoaan kilpailijan latausasemalle > Softa ohjaa toimimaan näin näyttämällä latausasemien ajantasaisen varaustilanteen ja ilmoittamalla, missä auto kannattaa matkan varrella ladata. Samaan aikaan Teslan pisteillä voi ladata muidenkin merkkien autoja, jolloin Tesla kenties muuttuu kiinnostavammaksi jatkossa (nostaa profiiliaan) > Yhdelläkään eurooppalaisella, japanilaisella tai korealaisella kilpailijalla ei ole vastaavaa;

  3. Tesla Energy -segmentti keskittyy energian varastointiratkaisuihin (Powerpacks, Megapacks) ja aurinkopaneeleihin (mm. aurinkopaneelikatot). Megapackien avulla energiaa voidaan varastoida esimerkiksi siten, että jos aurinko ei paista kolmeen vuorokauteen, niin energia ei lopu. Musk on ennustanut, että energiasegmentti nousee yhtä suureksi segmentiksi kuin Tesla Automotive.

Bisnes ei siis seiso ainoastaan yhden tukijalan varassa, vaan Applen tavoin Tesla on rakentanut oman ekosysteeminsä. Tesla-auton ostaja voi samalla ostaa Teslalta kotiinsa aurinkopaneelikaton, Tesla Powerwallin (invertteri+lataussysteemi) ja varastointiratkaisun, joka tasaa vaihtelua aurinkoenergian kotituotannossa.

Jokaisella Teslan kolmesta tukijalasta kilpailu kuitenkin kiristyy kovaa vauhtia, eikä etumatka säily ikuisesti. Tesla on tuplannut R&D -budjettinsa autosegmentissä nyt. Käytännössä Tesla on rakentanut vuoden 2012 jälkeen kaksi automallia X/S ja Y/3, joissa molemmissa on 75%:sti samat osat.

1 tykkäys
2753

Tuloksekkaan osakepoiminnan onnistumisen salaisuus: Löydä jatkuvasti ne yhtiöt, jotka kuuluvat eniten tuottavaan 4%:iin.

Vain neljä prosenttia pörssiyhtiöistä tuo noin 90 prosenttia pörssin tuotoista. Ilmiö toistuu ympäri maailmaa. Silti moni sijoittaja uskoo osakepoimintaan ja salkunhoitajien viisauteen.

2 tykkäystä
2754

Nyt alkaa tulla kovia viime vuoden vertailukuukausia vastaan, joten inflaation muutos hidastuu edelleen. Taitaa korkojen nostot olla kohta tehty ja niitä aletaan mahdollisesti laskemaan 2024. Osakemarkkinalle tämä tarjoaa nousun paikkoja?

Edit:

2755

Kauppalehden mukaan noin puolella kotitalouksista on vielä koronnostopäivä edessä. Useimmilla keskituloisilla tämä tarkoittanee 100-200€ kasvua lainanhoitomenoihin.

Kotitaloudet karsivat kuluja luultavasti ensimmäisenä sellaisista asioista kuin viihde, lomailu ja ravintolakäynnit. Kaikesta epäolennaisesta siis. Tämä alkanee näkyä palvelusektorilla ennen pitkää.

Toisaalta varaa sijoituksiin ei välttämättä enää ole siinä määrin kuin aiemmin ja jotkut joutuvat varmasti realisoimaan sijoituksiaan. Asunnon realisointi taas ei ole kaikille vaihtoehto, sillä markkina on täysin kuollut.

Alla kaappaus Aamulehdestä, miten paljon asuntojen hinnat ovat jo laskeneet. Teoriassa joillain voi jo olla lainaa enemmän kuin asunnon markkina-arvo on.

IMG_0350
IMG_03501170×1668 262 KB

2 tykkäystä
2756

Helsingin pörssi on tällä hetkellä 30% halvempi kuin historiallinen arvostustaso. Taantumaa on siis jo jossain määrin hinnoiteltu mukaan.

Halvimpia yhtiöitä ovat Outokumpu, Nokia, Metsä Board, Kemira, United Bankers, Stora Enso, Alma Media ja Kesko.

Maksumuuri.

Pörssin p/e-luku on 12,0, kun Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan luku on ollut keskimäärin vuosina 2002–2020 17,0. Historiaansa nähden pörssi on siis noin 30 prosentin alennuksessa.

2757

Viesti siirrettiin ketjuun: Kryptovaluutat

2758

Rahapodilta aika karhuinen näkemys nykymarkkinaan. Tämä ei sinänsä ole yllätys, sillä en muista Paasin koskaan olleen erityisen härkäinen.

Silti paljon hyvää asiaa nykytilanteen yhtäläisyyksistä 2008 finanssikriisiin. Pankkien kaatuminen on yksi merkittävimmistä, mikä myös 2008 ohitettiin olankohautuksella. Kunnes rytisi.

Minulla on teoria, että (yltiö)pessimismi suojaa sijoittajaa pettymyksiltä. Kun aina varautuu pahimpaan tuhoon, ei tule koskaan yllätetyksi negatiivisesti, mikä joillekin olisi kenties sietämätöntä. Samalla säilyttää hallinnan tunteen ainakin näennäisesti.

2759

Paasi on paasannut kuplan puhkeamista vaikka kuinka kauan, mutta on alkanut myös viimeaikoina aina lisätä ettei kukaan tiedä koska se kupla puhkeaa. Kaikki kuplat puhkeavat kun tarpeeksi kauan odottaa.

Kurssit ovat kuitenkin taas jo lähes ”all time high” lukemissa ainakin eurooppalaisten indeksien tasolla. Käteisen päällä istuminen ei ole ollut voittava strategia viime syyskuun jälkeen.

Titaanit veikkaavat kurssien hidasta nousua tästä eteenkin päin. No, Paasi on varovaisempi.

2760

Aina se on sen sanonut, että hänen omaa mutua, eikä varmuutta voi olla. Ja niin se pitääkin olla. Kohde yleisö on kuitenkin aloittelevat sijoittajat yms.

1 tykkäys
2761

Jos ihan kaikki käteinen ei vielä ole osakkeissa, niin Bank Norwegian maksaa jo 2,5% korkoa säästötilille. Alkaa olla jo ihan vaihtoehto käteisen lyhytaikaiseksi parkkipaikaksi.

1 tykkäys
2762

Jep ja nostavat korkoa ahkerasti, useamman kerran jo nyt kevään aikana. Ihan mukavasti kertyy jo vuositasolla käteiskassalle korkoa.