Nordea, kenties?
1 tykkäys
Kun lähtee riskisijoittamiseen niin reunaehdot pitää tietää. Tämä ei Taapertajalle vaan ylipäätään.
Kurssit heiluu ja sitten huomaat kuinka viisas sijoittaja olet. Jos on mahdollista pidä sijoitus vaikka arvo heiluu, niin älä höntyile.
Tämä ihan omakohtaisesti, kun yksi oma osto on mennyt tappiolla ja sekin juuri tämän höntyilin takia. Neljänkymmenen vuoden aikana.
Kärsivällisyyttä sijoittamiseen kaikille.
7 tykkäystä
Hieman huvittavaa on ollut huomata, miten erinäisissä sijoitusryhmissä moni on siirtynyt henkseleitään paukuttelevasta osakepoimijasta indeksisijoittajaksi nyt, kun markkinalla on kunnolla turbulenssia. Ensimmäisiä oppirahoja siis maksellaan - ei tämä mitään lastenleikkiä ollutkaan.
Sijoittajan kokemus astuu juuri siinä peliin, että lähteekö panikoimaan ja tekemään hätäisiä ratkaisuja vai pitääkö pään kylmänä tapahtui markkinalla mitä tahansa.
Pidän eräänlaisena paniikkireaktiona myös sitä, että kiireesti myydään kaikki sijoitukset laskun alkaessa ja aletaan istua käteisen päällä kuin Roope Ankka nousumarkkinan alkua odotellen. Tämä kertoo osaltaan sijoittajan heikosta (tilapäisten) tappioiden sietokyvystä ja korkeasta pelkotasosta.
Ymmärrän kyllä sen, miten houkutteleva ajatus on kotiuttaa voitot ja laittaa setelit patjan väliin, kunnes eletään taas iloista ja huoletonta nousukautta. Mutta kannattavaa tämä tuskin on verojen ja kulujen myötä. Lisäksi ajoittaminen on tunnetusti vaikeaa.
Sitten sijoittajilla on vielä vahva taipumus tarttua putoaviin puikkoihin (allekirjoittaneellakin). Otetaan nyt esimerkiksi Nordean tämän päivän pudotus. Siinähän pitäisi kyetä arvioimaan, onko Nordean osakkeen nopea hinnanlasku perusteltu kohonneiden riskien vuoksi vai onko kyse markkinan ylireagoinnista.
Sijoittajalla pitäisi olla siis näkemys siitä, mikä on Nordean osakkeen oikea arvo ja paljonko uuden informaation tulee siihen vaikuttaa. Osakkeeseen kuitenkin liittyy nyt suurempi riski kuin ennen jenkkipankkien kaatumista, kiitos erinäisten finanssialan kytkösten. Eli ei pitäisi ajatella pelkästään sitä, että ”jes Nordeaa saa nyt halvalla!”, vaan myös pohtia markkinareaktion perusteita.
7 tykkäystä
Juurikin tämä juttu. Kun suunnitelma oli tehty niin tällä mennään. Tein ilman painetta aikanaan itselleni ja perheelleni ”raamit” miten sijoittamisen tulee toteuttaa. Jossain olen ehkä hävinnyt, mutta pitkällä aikajänteellä voittanut.
Kun tilanne ajan myötä helpottui, niin sijoittamista lisättiin. Enemmän kuitenkin lisäsin perheen touhuja ja lomailuja. Sijoittaminen on tietysti helpottanut perheen tekemisiä.
1 tykkäys
Otan tämän kiinni. Mennyt ylös ja alas. Tutkailen sitten kolmen vuoden päästä miten meni? Strategiaan kuuluu tämmöinen rajoitettu tutkailu.
1 tykkäys
Mielenkiintoista nähdä mihin tämä pankkihässäkkä johtaa. Itse istun ETF salkun päällä enkä tee mitään vaikka markkina kyykkäisi 20% (siihen en kyllä pääindeksi tasolla usko)
Osakkeenomistajien ohittaminen yrityskaupasta päättämisessä olisi hyvin poikkeuksellista. Se, että tämä oltaisiin mahdollistamassa lakimuutoksella, kertoo kuinka vakavaan tilanteeseen Credit Suisse on ajautunut.
Onkohan tässä myös pelkoa, että pankin kaatuminen paljastaisi ikäviä kytkyjä epämäärisen rahan lähteille?
1 tykkäys
Olen ymmärtänyt, että Sveitsin varallisuuden rakentuminen on perustunut tälle jo vuosisatoja.
Kyllä tuossa varmasti perusteltu epäily merkittäville luottotappioille on takana. Itsekin aioin holdata, vaikka karhuiltaisiin. Salkkua kasataan jo vanhuuden varalle eikä ilmeisiä käyttötarpeita pitäisi olla vielä vuosiin.
2 tykkäystä
Credit Suisse saatetaan myös kansallistaa. Tilanne taitaa olla aika paha.
Viimeisen tiedon mukaan UBS -pankki ostaisi Credit Suissen reilulla kolmella miljardilla eurolla:
Kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan on kovempaa kuin koskaan (otsikon Ruotsi-vertaus), mutta silti puolet suomalaisista elää kädestä suuhun. (Maksumuuri)
TILASTOKESKUS kertoi viime viikolla, että kotitalouksien säästämisaste laski viime vuoden lopulla alimmalle tasolleen sitten vuoden 2006.
Säästämisaste tarkoittaa säästöjen osuutta kotitalouksien käytettävissä olevista tuloista. Kun käytettävissä olevat tulot ovat menoja pienemmät, säästö on miinuksella. Viime vuoden lopulla säästämisaste oli 3,5 prosenttia miinuksella.
Pantzarin mukaan me olemme venyttäneet haitaria kummastakin päästä: syöneet säästöjä ja ottaneet lisää luottoa.
”Velkaantumisaste on noussut joka vuosi, lukuun ottamatta vuosia 2008–2011 ja joitakin ajanjaksoja vuoteen 2015 saakka”, Pantzar sanoo.
Nordeassa on tehty sama havainto.
”Asiakkaidemme korttien käytöstä saamamme datan perusteella kotitaloudet ovat jatkaneet kulutustaan, vaikka korot ja inflaatio ovat syöneet niiden ostovoimaa”, sanoo Nordean asiakasviestinnästä vastaava johtaja Jonna Pesonen.
Jyväskylän yliopiston professori ja kulutustutkija Terhi-Anna Wilska kertoo, että tutkimusten mukaan jopa puolet kuluttajista ei suunnittele talouttaan mitenkään, vaan elää käytännössä lähes kädestä suuhun.
”He suoriutuvat menoistaan, mutta puskureita pahan päivän varalle on hyvin vähän”, Wilska kertoo.
Juha Pantzar on samoilla linjoilla: ”Aika pitkälle mennään siltä pohjalta, että hyvässä kuussa rahat riittävät ja huonossa kuussa käytetään luottokorttia.”
1 tykkäys
Olisiko yksi selitys kädestä suuhun elämiseen tässä?
Juha Pantzarin mukaan vaikuttaa siltä, että Ruotsissa asuntolainaa maksetaan hitaammassa tahdissa. Se on mahdollistanut, että rahaa voidaan samaan aikaan myös säästää.
”Tämä on tuottanut ruotsalaisille niin sanottua viisasta rahaa, kun taas suomalaisten rahat ovat olleet asunnon seinissä kiinni”, Pantzar kertoo.
Ei taida yhdestäkään pankista irrota yli 35 vuoden bullet lainaa asuntoa vastaan? Helppoa olisi säästää jos pääomaa ei tarvitsisi lyhentää lainkaan. Nykyisellä taaolla laukkaava inflaatio kuittaisi tuollaisen lainan pääoman aika tehokkaasti.
5 tykkäystä
Toisaalta tämä on sitten Ruotsissa nostanut asuntojen hintoja tolkuttomasti, koska lainaa ei tarvitse juurikaan lyhentää. Lainanmaksukyky mitoitetaan korkomenojen mukaan. Lopulta kumpi on sitten parempi jos kriisi iskee päälle?
Ruotsissa ylipäätänsä enemmän teollisuutta ja sitä kautta keskimääräinen palkkataso todennäköisesti hieman parempi. Enemmän ylimääräistä rahaa sijoittamiseen. Kulttuuri sijoittamisessa myös pidempi mitä Suomessa.
Tulee otsikosta vähän mieleen se Fingerporin Kupittaa-sketsi.
Joka tapauksessa Suomen ainoa täysin kuluton rahasto on nyt myös suosituin. Silti noin miljoona suomalaista sijoittaa edelleen yhdistelmärahastoihin, joissa osakepuoli on yleensä aktiivisesti hoidettu, ja indeksirahastoilla on vielä pitkä matka niihin.
Toivottavasti rahasto pysyy kuluttomana jatkossakin. Ei kai tuollaisen passiivisen indeksirahaston pyörittäminen mikään valtava kuluerä ole.
Emme kuitenkaan halua erityisemmin juhlistaa tätä merkkipaalua, koska kyseessä on myös Suomen ainoa täysin kuluton indeksirahasto, joka on toiminut jo vuodesta 2014 eräänlaisena sisäänheittotuotteena Nordnetille. Jokainen Indeksirahasto Suomeen sijoitettu euro tuottaa tosiasiallisesti tappiota meille, joten kyseessä on itse asiassa uusasiakashankintaan liittyvä markkinointikulu. Se on kuin ilmainen ämpäri, jollaisia jaamme sillä tausta-ajatuksella, että asiakkaaksi tultuaan ja indeksirahastoa merkittyään ihmiset sijoittavat johonkin muuhunkin.
1 tykkäys
Ei, mutta palvelu on ulkoistettu, eli ei Nordnetin itsensä tuottama.
Itseä harmittaa ja ärsyttää, kun NN meni ESG-screenaamaan nuo rahastot. Viime vuosi on hyvin näyttänyt, miten ruskeallakin energialla on salkussa paikkansa.
Nyt alkaa olemaa käteispositio kiinni osakkeissa. Nyt holdataan, vaikka lasketellaan.
Harmittaa, että tuli liian aikaisin ostettua lappua kaappiin. Nyt on hyviä ostopaikkoja.
2 tykkäystä
Pohdintaa Teslasta sijoituskohteena.
Tesla on ollut useita vuosia perinteisiä autonvalmistajia edellä sähköautojen kehityksessä. Muun muassa akkujen kantama (premium-malleilla yli 1000km), autojen teho, softa, vähäinen mallimäärä ja Euroopan/USA:n laajuinen latausasemaverkosto ovat olleet sen valtteja. Tesla onkin paitsi autonvalmistaja, myös suuri peluri latausoperaattorina.
Kilpailu on kuitenkin koventunut huomattavasti. Tesla on jo joutunut leikkaamaan huikeaa 28 %:n voittomarginaaliaan noin 15 %:iin. Se on edelleen hyvä, mutta ei enää sijoittajan silmin loistava. Suunnilleen samaan yltää ainakin Mercedes-Benz.
Oli periaatteessa selvää, että näin tulee käymään, sillä pioneerit joutuvat aina ennemmin tai myöhemmin leikkaamaan katettaan. Uhkakuva kuitenkin on, että Teslasta tulee lopulta varsin keskinkertainen yhtiö, joka ei ole sen kannattavampi kuin vaikkapa Mercedes-Benz tai Audi.
Teslan strategia on ollut ylläpitää ja kehittää vain muutamaa automallia. Kuten sanottua jokaista mallia hiotaan aina vuosittain paremmaksi ja vikoja korjataan eli ei ole ollenkaan yhdentekevää ostaako vuoden 2022 vai 2023 Model Y:n.
Volkswagen ilmoitti hiljattain pyrkivänsä samaan eli myös se ryhtyy hyödyntämään mahdollisimman pitkälle samoja osia eri malleissaan ja se karsii rönsyjä. Tämän lisäksi VW on tuomassa 10 uutta sähköautomallia Euroopan markkinoille 2023-2025.
Yhden näistä malleista on tarkoitus olla vuonna 2025 myyntiin tuleva alle 25 000 euroa maksava Volkswagen ID.2. Myös Tesla on kertonut tuovansa oman halpamallinsa (Model 2) markkinoille pian ja myös sen hinnan on määrä olla samassa hintaluokassa. Nyt käydäänkin armoton kilpailu siitä, kuka ehtii tuoda halvan kansanauton markkinoille ensin ja sitä kautta vallata markkinaosuutta.
Yksi näkökulma aiheeseen on myös se, että vähäinen mallimäärä tekee Teslan tuotteista hieman “tylsiä”. Siinä missä VW tuo pian markkinoille uutuuttaan kiiltävän 10 mallin sähköautolaivueensa, alkaa Tesla näyttää rinnalla kulahtaneelta. Kun karvalakki menee autokauppaan, niin valinta saattaakin kohdistua tuttuun ja turvalliseen Volkkariin eikä hieman epäilyttävään Teslaan.
Teslan pahin kilpailija ovat kuitenkin kiinalaiset sähköautonvalmistajat. Siinä missä Teslan premium-sedanin lähtöhinta on 118 900 euroa, myy esimerkiksi kiinalainen Nio omaa ET7 premium-malliaan noin 50 000 eurolla. Myös kiinalainen halpa-autovalmistaja BYD on myynyt pieniä sähkökotteroita jopa vain 12 000 euron hintaan.
Tällä hetkellä Teslalla menee vielä hyvin. Se rikkoo jatkuvasti uusia myyntiennätyksiä ja Model 3 oli viime vuonna joinakin kuukausin Euroopan myydyin auto. Harmaita pilviä on kuitenkin alkanut kerääntyä horisonttiin, sillä kilpailijat vyöryvät nyt markkinalle kovaa halvemmilla tuotteilla kuin Teslan vastaavat. Myös tekninen etumatka alkaa väistämättä kuroutua umpeen.
Säilyäkseen loistavana yhtiönä ja sijoituskohteena myös tulevaisuudessa, Teslan on pystyttävä olemaan edelleen tekninen edelläkävijä. Sen on saatava painettua valmistuskustannukset puoleen, minkä se on asettanut tavoitteekseen lähivuosille. Automaattinen ajo on tähän asti ollut lähinnä katteettomia lupauksia, joten pikkuhiljaa olisi alettava tapahtua. Kohta nimittäin kuluttaja miettii autokaupassa sormi suussa, että ottaako Teslan karvalakin vai kiinalaisen / saksalaisen karvalakin taikka Teslan premium-auton vai tutun ja turvallisen Mersun. Eroa ei välttämättä ole enää hinnassa eikä tekniikassakaan.
4 tykkäystä
Nyt olen valitettavasti laiska, enkä kerää tähän lähteitä, mutta ns. finanssi-Twitter on kuluneella viikolla löytänyt paljon viitteitä mahdollisesta reaalitaantumasta, meillä ja maailmalla.
Pörsseissä syyskuun pohjat ovat edelleen pitäneet, vastoin omaa arvaustani.
Oletteko seuranneet asiaa ja mikä on näkemys?
Ekonomisteista osa ennustaa tulevaa markkinaa koiruohosta, ja osa kenties herneiden lukumäärästä per palko. Tämä on valistunut arvaus.
Nimittäin se ihminen, joka tietää markkinan suunnan varmuudella seuraavan 12kk aikana, on varsin pian palmun alla lokoisaa elämää viettävä multimiljardööri. Hän voi myydä tai pantata talonsa, autonsa ja kaiken muun omaisuutensa ja ottaa velkaa niin paljon kuin irtoaa sekä lyödä nämä kaikki rahat pörssiin, kun kerran tuotto on täysin varma. En ole vielä törmännyt yhteenkään tällaiseen henkilöön.
Eli teelehdistä edelleen ennustellaan, onko loppuvuosi nousua vai laskua ja onko pohjat mahdollisesti syyskuussa vai tammikuussa. Näitä teelehtiennustuksia perustellaan erilaisilla käppyröillä. (Joskus kyseeseen toki tosiaan tulee itseään toteuttava ennustus, kun riittävän moni haksahtaa samaan harhaan.)
Summa summarun: Kaltaiselleni indeksisijoittajalle ei ole mitään merkistystä sillä, missä vaiheessa markkinasuhdannetta mennään. 
Mutta jos veikata pitää, niin arvelen taantumasta selvityn, koska taantuma edellyttää aina massatyöttömyyttä ja sellaista ei ole ollut näköpiirissä.
Ostellut tasaisesti syyskuusta lähtien ja välillä jotain myynytkin.
Uskon että pikkuhiljaa lähtee nousuun taas.
Usan pankkisekoilu hiukan hidasti nousua mutta en anna sen häiritä omia ostojani osinkotuotoista.
Taantuma on tainnut olla ns. varma asia jo pitkän aikaa, mutta se näyttää jäävän hyvin pieneksi ja kesän jälkeen ollaan jälleen nousupolulla ja korkohuiput sekä inflaatiohuippu
alkavat lähestyä tai menivät jo.
Pörssit ennustivat tämän taas oikein kun pohjat olivat syyskuun lopulla, eli silloin katsottiin tätä hetkeä (6kk eteenpäin). Jos tästä voi vetää johtopäätöksiä, niin seuraava 6kk reaalitaloudessa menee aikas hyvin.
Parempi kun holdaa vaan vähintään 90% osakepainolla koko ajan, eikä yritä olla liian viisas.