Brotherus oli Kangasharjun kanssa samaa mieltä siitä, että nollakorot aiheuttaneista tekijöistä kaksi, väestön ikääntyminen ja vaisu tuottavuuskehitys, ovat entisellään. Sen sijaan yksi tärkeä tekijä on muuttunut, kun aiemmasta poiketen vihreä siirtymä tuo yhteiskuntiin massiiviset investointitarpeet mahdollisesti pitkäksikin aikaa.
Väestön ikääntyminen, heikko tuottavuus ja investointien puuttuminen tarkoittaisi sitä, ettei rahalle ole kysyntää, jolloin korko laskee. Japanin tie edessä Euroopassa?
Sijoittajalle tämä tarkoittaisi, ettei osakkeille olisi vaihtoehtoja, kun korkopapereista saisi nollatuottoa.
Varmaan tuon 20 miljoonaa saa kiinteistöä vastaan lainaa koska vaan pankista, mutta pointti oli, että oikeus määrää hinnan, joka luultavasti on tuplat tuohon tarjoukseen. Sitä ei välttämättä pankki enää rahoita.
Veikkaan laihaa sopua tässä kiistassa ja asukkaat saavat jatkaa asumista talossa. Kaikki muut vaihtoehdot ovat molemmille todennäköisesti huonompia.
Rakennusalan kohdalla puhutaan jo syvästä taantumasta. SRV myi tammi-kesäkuun aikana 3 asuntoa. Yhteensä.
Talouselämän selvityksen (maksumuuri) mukaan 630 rakennusalan firmaa ajautui konkurssiin 1/2022 - 1/2023 välisenä aikana. Tämän jälkeen alkuvuonna 2023 nurin on mennyt yli 150 firmaa.
Sijoittajan kannalta suomalaiset Helsingin pörssiin listatut rakennusfirmat ovat tuhonneet omistaja-arvon liki täydellisesti -97 % tyyppisillä pudotuksillaan. Keskihinnan alentaminen eli putoaviin puukkoihin tarttuminen ei ole näissä kannattanut. Sitä ei turhaan kutsuta häviäjien peliksi (losers’ game).
RAKENNUSALA on ajautunut syvään taantumaan ja se näkyy myös rakennusyhtiö SRV:n tuloskunnossa. SRV:n liikevaihto laski huhti-kesäkuussa miltei kolmasosalla vuoden takaisesta 143 miljoonaan euroon. Operatiivinen liiketulos painui 3,9 miljoonaa euroa tappiolle, kun se vuosi sitten oli 9,8 miljoonaa euroa plussan puolella.
Jotain uusien asuntojen markkinasta kertoo se, että SRV myi tammi-kesäkuun aikana vain kolme asuntoa. Yhtiöllä on myynnissä noin sata asuntoa, joista osa on valmistuneita ja osa rakenteilla.
Yli 350 omakotitalo- ja rivitalokohdetta toimintavuosinaan rakentanut Evesa oli yksi Suomen 630:stä rakennusalan yrityksestä, jotka tekivät konkurssin tammikuun 2022 ja tammikuun 2023 välillä.
Rakennusala on nyt jo niin syvällä suhdannepohjalla kuin se voi ollakaan, uskoo Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo .
Gryndaavat yritykset, isotkin toimijat huomioiden, ovat monet ottaneet nilkkaan aivan sinne sortumispisteelle. Tuo 630 yhtiötä (ja jonon jatko) pitää paljon sisällään aimo liudan yrityksiä, joiden kannattaakin ajaa toiminta alas juuri nyt. Sinänsä raflaavaa journalismia.
Markkinoilla on kuitenkin toimijoita (ei gryndereitä), joilla riskihallinta on hyvällä tasolla, ja jotka ovat kymmenien miljoonien korkotappiot ottaneet vastaan kampaviinereiden ja kahvin äärellä, uudiskohteiden valmistumisia odotellen, uusia mahdollisia kohteita hieman tarkemmalla kammalla peraten.
OP maksaa kuitenkin säästötilille jopa 6% vuotuista korkoa. Ja se neljä maksutonta nostotapahtumaa sallitaan vuodessa. Tosin tilille pitäis laittaa joku 300k. Eli vaikka asunnon myynnistä saadut rahat huilailemaan.
Tähän on pakko sanoa, että ei kuitenkaan ihan mitkä tahansa osakkeet. Indeksit yleensä lyö kyllä korot komeasti, mutta ainakin itse olen törmännyt joihinkin rahastoihin, joiden kehitys on “ala-arvoista”. Eikä kyse ole pelkästään hoitokuluista, vaikka ne tietysti entistä enemmän kangistavat tuottoa.
Olenpa tässä seuraillut esim. erästä kehittyvien markkinoiden rahastoa. Olisko kyseinen jakso jo hyvinkin 15v, eikä rahasto ole jaksanut nousta edes plussalle. Joten ei ne kaikki osakemaailmankaan tuotteet mitään varmoja kassakoneita ole. Tässä tapauksessa lähes mikä tahansa korkotuote olisi ilmeisesti jyrännyt tuon rahastoirvikuvan.
Varmaan suorista osakesijoituksistakin löytyy näitä “tahmeita” tapauksia. Eipä ole tainnut Nokiakaan ihmeemmin tuottaa viimeiseen 15 vuoteen. Osingotkaan eivät ole olleet hurrattavia. No, firma on kuitenkin edelleen pystyssä. Jospa seuraava viisi vuotta jo veis kohti parempaa.
Poliittinen ja koko maan tilanne suomessa pörssiä myöten alkaa näyttämään siltä on exitin aika suomi-pörssistä.
“HELSINGIN pörssin heikko kehitys käy selväksi, kun sen rinnastaa muihin länsimaisiin pörsseihin. Helsingin pörssi on yksi harvoja eurooppalaisia pörssi-indeksejä, joka on laskenut alkuvuoden aikana. Esimerkiksi Saksan suuryhtiöitä seuraava DAX-indeksi on noussut alkuvuoden aikana 16 prosenttia.”
Olen pohtinut uudenlaisen tulokulman ottamista niin sanottuun pelisalkkuun (osakesäästötili).
Suurten tai keskisuurten yhtiöiden sijaan sinne on syytä poimia yrityksiä, joilla on potentiaalia olla tulevaisuuden kymmenkertaistujia (tenbagger). Hajauttaminen on sijoittajan harvoja ilmaisia lounaita, ja pienyhtiöt tarjoavat selvää korrelaatioeroa suuriin, yleisindekseissä mukana oleviin yrityksiin nähden. Ylipäätään pienillä yrityksillä voi saavuttaa kotikenttäetua eli informaatioetua.
@skvi Helsingin pörssin madellessa on ollut miellyttävää tankkailla lisää. Kollektiivinen kaikkia aloja koskeva alakulo harvoin on täysin perusteltua. Nyt on ilmeisesti ainakin osittain kyse siitä, että ulkomaiset sijoittajat ovat vetäytyneet täältä periferiasta, kotitaloudet ovat vetäneet sijoituksiaan pörssistä ulos ja koko indeksiä perässä vetävät hypetetyt teknologiayritykset puuttuvat Helsingistä.
Btw, Handelsbanken USA indeksi -rahastossa teknojen osuus on 34 %. Jo pelkästään omistamalla jotain jenkki-indeksirahastoa, on siis mukana teknobuumissa. (2002 nevöföget).
Itselläkin on salkussa Seligsonin OMX25 ETFää, joka on raikkaasti miinuksella tänä vuonna. Sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa, joten itsellä ei ole exit ajatuksia. Helsingin lisäksi salkkuun on hyvä ostaa jotain muuta, joka hajauttaa riskiä.
Itse en osta mitään sillä perusteella että se on “alas arvostettu”. Mitä tämä edes tarkoittaa?
Aina pitää olla indikaatioita/näkymiä siitä että tulevaisuudessa se nousisi. Omasta mielestä tällä hetkellä niitä ei oikein suomen markkinassa näy. Joku voi olla toista mieltä mutta sit on.
Pitkän ajan arvostustasoilla ollaan alhaalla. Samoin monen arvolapun kohdalla riskit ovat hyvin pienet korkean ja suht varman osinkotuoton takia. Nyt on omasta mielestä paras ostopaikka viimeiseen viiteen vuoteen, jos lyhyttä koronapaniikkia ei lasketa.
Ovatkin tehneet korjauksen juttuun jälkikäteen. Ei siis jäänyt harmittamaan.
PS. Kyllähän tuo 6% mainitaan maksimikorkona kasvutuottotilin yhteydessä, mutta toimittaja ei tainnut huomata, ettei tuo maksimi tällä hetkellä toteudu. Toisaalta OP:n osalla bonukset nostavat efektiivistä korkoa jonkinverran. Ainakin itse olen huomannut eräiden vakuutusmaksujen kuittaantuvan noilla bonuksilla. Tuota ei aina edes muista.
Todennäköisesti aika moni on kanssasi erimieltä @skvi ja näkee, että nyt on hyvä aika poimia osakkeita ”alennuskorista”, koska moni yhtiö mörnii pohjilla, Siitä olen samaa mieltä, että yhtiön pitkän aikavälin liiketoiminnan näkymiä täytyy arvioida osana sijoituspäätöstä. Toisaalta markkinan näkemys on nähtävissä mm. yhtiökohtaisessa P/E luvussa.
Itse en osakepomintaa harrasta, koska indeksiin sijoittaminen on helpompaa, enkä usko että pystyisin omilla valinnoilla jatkuvasti voittamaan indeksin. Esim. Seligson OMX25 ETF ei ole kuin vajaa 3% miinuksella edelliset 12 kk (22.7.2023), joten ei tuo nyt kovin paha tilanne ole.
Arvostusten ollessa matalalla sijoituksen tuotto-odotus nousee.
Otetaan esimerkiksi lääkekannabistuotteita (ym.) valmistava Tilray Brands. Osakkeen arvo oli ladattu täyteen perusteetonta hypeä ja katteettomia odotuksia, sillä kannabiksen laillistaminen länsimaissa näytti saavan pontta. Sen jälkeen kurssi on pudonnut kuin kivi (alla olevassa kuvaajassa näkyy vain pieni osa syöksystä).
Toisinaan tällainen yhtiö ei koskaan palaa vanhoihin huippuihin, vaan menee konkurssiin tai jää ikuiseksi nappikaupaksi. Siten ei ole ollenkaan samantekevää, milloin yhtiötä on ostanut salkkuun, sillä liikaa ei kannata maksaa.
Indeksitasolla varsinkin jos osakkeet kollektiivina on arvostettu alas, se nostaa tuotto-odotusta. Tällä hetkellä jenkkiteknot ovat kalliita kaikilla mahdollisilla mittareilla, kun taas Helsingin pörssissä on halpaa.
Valitettavasti maksumuuri, mutta lainasin alle olennaisen.
Hän on uhrannut asian pohtimiseen vapaa-aikaansa satoja tunteja.
Seurauksena Leskisen sijoittaminen on viime ajat näyttänyt tältä: hän ajaa kerran viikossa ohjelman, joka pyörittää osakesalkun sisällön uusiksi. Algoritmi käy kauppaa Yhdysvaltain osakemarkkinoilla. Valmista tulee kymmenessä minuutissa.
Tätä sijoitusohjelmaa Leskinen on tehostanut tekoälyllä. Koneoppimismalli jauhaa satojen pörssiyhtiöiden markkinadatasta ulos tuottoisimpia ostokohteita.
