Viesti siirrettiin ketjuun: Verkko-ostaminen ja verkkokaupat
Corinin mukaan merkittävin selitys varallisuuseroille on vientisektorin kilpailukyky. Muissa Pohjoismaissa vienti vetää Suomea paremmin.
Mielenkiintoista, että muuallakin makuutetaan käteistä pankkitileillä. Laittakaa nyt ihmeessä ne ylimääräiset rahat vaikka lyhyen koron rahastoihin (maturiteetti alle vuosi). Niistä saa sentään jonkun 3kk Euriboria vastaavan tuoton.
Pankkitilillä ei kannata pitää kuin 2-3 kuukauden nettopalkkaa vastaava summa. Lyhyen koron rahastossa 6-12kk nettopalkkaa vastaava summa ja siitä yli menevät osakeindeksiä seuraavaan indeksirahastoon. Esim. koko maailma -indeksi tai Usa:n S&P500 indeksi.
Sitten kun varallisuutta on hieman enemmän, niin jako korkorahastojen ja osakeindeksi -rahaston välillä voi mennä vaikka kaavalla 100 - oma ikä. Eli 40 vuotiaalla 60% osakeindeksissä ja 40% korkorahastoissa.
Itselläni tosin on halukkuutta ottaa enemmän riskiä, joten osakeindeksien osuuksien tavoite on jatkuvasti jossain 70-75% välimaastossa koko varallisuudesta. Omaa asuntoa en ota laskelmissa huomioon.
Tällaisia ajatuksia nyt vaan tuli mieleen. Saa olla erimieltä.
Kempowerista lyhyesti:
- Early adapterit ostaneet sähköautot ja huomattu, ettei latausinfraa tarvitse olla joka niemennotkossa ja saarelmassa. Latureita ei tarvitse olla useita per auto.
- Tullihommat kiinasähkäreiden kanssa jäädyttää markkinaa entisestään.
- Kotilaturin saa jo suhteellisen halvalla ja ranget kasvaa jatkuvasti > ei tarvetta pikalatureille. Sähkisasemia ei tarvita samalla mitalla kuin bensa-asemia.
Hyviä ajatuksia. Ajallisesti vielä hajauttaa indeksirahastot ja myös maantieteellisesti.
Euroalueen teollisuus ”mörnii”, joten Helsingin pörssillä menee heikosti.
Tänä vuonna Yhdysvalloissa kasvu on keskittynyt voimakkaasti suuriin teknologiayhtiöihin ja Euroopassa tiettyihin kasvuyhtiöihin.
Joko alkaa Jenkkilässä olla kuplan merkkejä ilmassa?
Hesan pörssiyhtiöihin vaikuttaa voimakkaasti Euroopan taloustilanne ja vallitsevat suhdanteet. Tämä näkyy voimakkaasti mm metsäteollisuudessa, teknologia- ja koneteollisuudessa sekä rakentamisessa.
Eletään kuitenkin uskossa asioiden suhteen. Juuri Helsingistä voi tehdä hyviä löytyjä vaikka tämänkin viikon tulosjulkistajat hiihtävät varsin liisterisiä latuja.
Ei taida sijoittajien kärsivällisyys riittää läheskään tuota paria vuotta.
Tekoälyfirmojen hinnoittelukertoimet taitaa olla sitä luokkaa, että pian ”maapallo ei riitä” tarvittavan tuloksen tekemiseen.
Nyt toivottavasti korjataan ylilyönnit osakkeiden hinnoittelussa, vaikka se sattuukin. S&P500 indeksin arvosta taitaa yli kolmannes tulla Magnificient 7 yhtiöiden arvosta.
Luin tämän jutun ja ostin vähän Kalmaria. Riskiveto, sillä en erityisemmin tunne alaa tai yritystä. Ilmeisesti on kuitenkin aika hyvä siinä mitä tekee ja isot trendit ovat oikealla puolella.
Yksi hyvä simppeli pohdiskelu suoriin osakeostoihin on: Onko yritys osa ongelmaa, vai ratkaisua?
Suurimman osa, ml. itseni, toki olisi järkevämpää sijoittaa vain indeksirahastoihin, mutta se on tylsää.
En ole vielä päättänyt onko tämä lyhyt vai pitkä peli. Taloussykli voi pilata peli-ideani, mutta ostopuolelle pitäisi ilmaantua kysyntää, kun osaketta lisätään indekseihin ja sitä kautta rahastoihin.
Mä olen myöhäisherännäinen itse sijoittamiseen, johtuen siitä, että liian pitkään mietin ja suunnittelin jotain täydellistä strategiaa ja mitä enemmän luin, sen vaikempaa oli aloittaa - tieto on ristiriitaista.
Vaikka jaan mielipiteesi (ja monen muun mielipiteen) rahastoista, olen itse sitten kuitenkin juuri lähtenyt osakkeisiin mukaan. Miksikö? Noh, aina sijoittamisessa on riski, mutta kestovetojuhdilla melko pieni kuitenkin. Ja jos hajauttaa eri toimialoille - melko olematon. Mutta se, mitä osakkeista saa vs. rahastot on ne osingot. Salkusta riippuen ne voi olla ihan mukava summa ja kun katsoo pitkän ajan tuottoa, ei mielestäni voi laskea vain osakkeen arvoa, vaan sen tuottavuutta kaikilla tavoin.
En tunne yhtäkään toimialaa, joihin olen sijoittanut. Futuurit tuppaa olemaan melko usein ”yltiöpositiviisia” joten ne osuu tai ei. Mutta sijoittamalla mielenkiintoa on ja samalla oma raha opettaa. Yksinkertaiselle miehelle (minä itse siis) osakkeet ovat toistaiseksi olleet se paras tapa ymmärtää talouden kiertokulkua.
En aivan ymmärrä, mitä tarkoitat noilla osingoilla. Samalla tavalla rahastoissa olevat, samat osakkeet maksavat osinkoja, kuin itse poimimasi osakkeet. Ne vaan sijoitetaan rahastoihin täysimääräisinä ilman veroja rahastoon. Siinä säästää pidemmässä juoksussa huomattavasti ja se kasvattaa rahaston arvoa. Verot maksat vasta, kun realisoit rahastot ja nostat varat omalle tilillesi.
Itse suosin juurikin tämän vuoksi rahastoja. Lisäksi alhaiset kustannukset passiivisissa rahastoissa säästää raha pidemmällä aikavälillä.
Aivan, kiitos kun selvensit. En ollut tietoinen tuosta, kun olen ollut käsityksessä, että osinkoja ei makseta, mutta siis ne maksetaan vasta lunastushetkellä kertyneenä omaisuutena ![]()
Toisaalta, myös sitten osakkeisiin sijoittava voi suoraan investoida uusiin osakkeisiin, verot maksetaan toki välissä. Indeksisssä sitten taas lopulta toisaalta isompaa (?) pääomaa vastaan.
Mikä mielestäsi osakkeissa on etu rahastoihin nähden - vai onko sellaisia? ![]()
Rahastoissa ostat monia eri osakkeita kerralla, ostamalla rahaston osuuksia. Näin ollen hajautat salkkuasi huomattavasti paremmin, kuin ostamalla esim yhtä/kahta osaketta kerrallaan.
Osakkeita kun ostat, saat juuri niin monta osaketta yhtiötä kuin ostat. Mahdollinen arvonnousu/lasku kohdistuu vain omistamiisi osakkeisiin.
Esim, sulla on Nokia osakkeita 10 kpl. Nokia laskee euron per osake. Salkkusi on siis 10 euroa pakkasella.
Rahastossa sulla on sama 10 kpl Nokiaa, joka laskee euron kpl. Mutta sulla on myös rahastossa neljä muuta osaketta, jotka nousee euron kpl. Näitä nousevia osakkeita on myös kymmenen kpl jokaista. Lopputulos: 40€-10€=30€ siltä päivältä plussaa.
Hyvin yksinkertainen esimerkki, mutta toivottavasti tämä avaa hieman sijoitustapojen eroja.
Toimii tietysti myös toisinpäin.
Suoria osakkeita ostaessasi suosittelen ensin tutustumaan yritykseen. Osakkeilla tekee nopeamman nousun, mutta myös häviää rahansa nopeammin, kuin rahastoissa.
Eikös tavallinen salkun hajauttaminen toimi samalla tavoin? ![]()
![]()
Yllä olevassa aiemmassa viestissä esitin pohdinnan, että vaikka kuinka tutustuisi firmaan, on futuuri oikeastaan isossa kuvassa sikäli ”mahdoton” tiedettäväksi?
Onko rahastoissa mielestäsi mitään ominaisuutta, joka häviää osakkeelle?
Toimii toki. Itse en osaa tulkita yhtiöitä niin, että poimisin oikeat osakkeet salkkuuni. Esimerkkinä Tesla tältä viikolta.
Sijoittelen rahastoihin ja annan salkunhoitajien tehdä työn mun puolesta.
Valitettavasti olen täysin amatööri, mitä sijoittamisen tulee. Näitä mun kirjoituksia ei kannata ottaa suosituksina. Toinen apua sopii toiselle, toinen toiselle.
Osakkeisiin sijoittamisessa paras hetki aloittaa aina on ”eilen”, koska pitkässä juoksussa osakemarkkinan arvo on ennemmin tai myöhemmin aina noussut.
Väärään aikaan ostamisen riskiä voi pienentää ostamalla tasaisesti, esim. kerran kuukaudessa palkkapäivänä tai kerran kvartaalissa hieman enemmän kerrallaan.
Riskiä osakemarkkinan laskusta voi pienentää myös laittamalla osa korkorahastoihin tai määräaikaisiin talletuksiin. Niiden tuotto-odotus on suunnilleen 3kk tai 12kk euriboria vastaava. Ei ole iso tuotto, mutta on normaalissa markkinatilanteessa vakaa ja turvallinen.
Väärään ”hevoseen” veikkaamista voi pienentää ostamalla useampaa osaketta. Noin 10 eri firmaa eri toimialoilta ja eri maantieteelliseltä alueelta antaa jo kohtuullisen hajautuksen. Esim. kuluvana vuonna Jenkkipörssi S&P 500 indeksi on noussut yli 15% ja Helsinki mörninyt nollan tai pienen tappion puolella.
Edelliseen liittyen rahastoissa on etuna se, että saat yhdellä rahastolla tai ETF:llä jopa satoja firmoja. Hajautus hoituu näin ollen helposti. Itse suosin juuri tästä syytä ETFiä, koska en jaksa nähdä vaivaa osakepoiminnasta. Toisaalta kysyn aina itseltäni, että pystyisinkö kasaamaan itse osakkeista paremmin tuottavan kokonaisuuden kuin joku ETF rahasto. Tähän saakka oma vastaus on aina ollut ”Ei”, vaikka koulutukseni ja työnkin puolesta osaamista pitäisi olla.
Alla esimerkki ETF:stä, jonka juoksevat kulut ovat 0,07% ja hajautus 500 osakkeeseen ja edellisen 12 kk tuotto yli 20%. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että Jenkkimarkkinan nousu on perustunut muutamaan isoon teknologiafirmaan ja kovin nousu on mahdollisesti jo takana. Näin ollen realistinen tuotto-odotus tulevaisuudessa yli 5 vuoden ajalle on noin 7%. Tämä ETF on tässä vaan esimerkki, eikä sijoitussuositus. Jokainen etsiköön itse sijoituskohteensa.
Varoituksena, että ”hype” osakkeeseen sijoittaminen tulee kalliiksi. Itse en enää tässä vaiheessa sijoittaisi Jenkkipörsissä Nvidiaan. Kotimaisista osakkeista esimerkkinä puhjenneesta kuplasta olkoon vaikka Kempower.
Hermoilua osakemarkkinan laskusta pienentää se, että sijoittaa vain sellaista rahaa, jolle ei ole muuta käyttöä useaan vuoteen.
Olemalla poissa markkinalta on kaikkein kallein vaihtoehto, koska missaat 100% tuotosta, jota et edes yritä tavoitella.
Toimii juurikin noin mutta vaatii toki pääomaa että alkaa saamaan hajautushyötyä( riittävän monta eri yhtiötä).
Harrastan itse molempia, lasten salkkuihin suoria osakeostoja ja oman salkun muutin puhtaasti matalan kulun indeksirahastoihin tehtäviin kuukausiostoihin. Tulee sekä laajaa yhtiöhajautusta että ajallista hajautusta. Tylsää toki mutta helppoa. Lasten salkuissa osingot tuottaa lisäkassavirtaa jotka sijoitetaan uudelleen mutta ostoja toki pääsee tekemään hieman harvemmin.
Mielestäni yksi ”etu” suorissa osakkeissa on se, että tiedät mitä ostat. Eli tutustut yhtiöön ja sen toimintatapoihin ja niin edelleen.
Rahastoissa voi olla yhtiöitä, jotka eivät kohtaa jostain syystä oman arvomaailmasi tai periaatteittesi kanssa. Toki nämäkin pystyy tarkastamaan etukäteen, mitä yhtiöitä rahastossa juuri sillä hetkellä on. Mutta nämä yhtiöt saattavat rahastonhoitajan toimenpiteillä muuttua, joten seuraavassa hetkessä siellä voi ollakin jokin toinen yritys.
Lisäksi suorissa osakkeissa voi olla, niinkuin aiemmin sanottiin, suurempi kurssiheilahtelu, niin hyvässä kuin pahassa.
Oma taktiikka on ostaa suoria osakkeita Helsingin pörssistä ja ulkomaisia osakkeita rahastojen kautta. Ulkomaisiin osakkeisiin perehtyminen vaatisi enemmän aikaa, varsinkin jos haluaa hajauttaa järkevästi, että siksi tämä on toiminut itselläni näin.
Sijoittamisessa on myös hyvä miettiä, että miksi sijoittaa. Omalla kohdalla ajatus on ”ekstra eläke”/ aikaisemmin eläkkeelle, eli kiire ei vielä ole kun työelämää pari vuosikymmentä jäljellä.
Siis 10 kpl Nokian sijoitusarvolla saat rahastosta myös neljän muun osaketta 10 kpl? Elikkä rahastossa olis 50 kpl samanarvoista osaketta?
Vai yksinkertaistitko jotta ihan perusperiaste selviää.
Tuotot ei välttämättä mene ihan noin simppelisti.