Huippuanalyytikko Ylelle: Tekoälykupla pitää nyt yllä koko Yhdysvaltain taloutta ja näin ei voi jatkua
Talouslehti Fortune uutisoi syyskuussa saksalaisen pankkijätti Deutsche Bankin laskeneen, että ilman tekoälyinvestointeja Yhdysvallat olisi ajautunut taantumaan.
– Tekoäly ei pelkästään vauhdita Yhdysvaltain puolijohdeteollisuutta, vaan voidaan sanoa, että se pitää pystyssä koko maan taloutta, sanoo huippuanalyytikko Jay Goldberg.
Pahimmat skenaariot varoittavat varsin jyrkästä pudotuksesta. Maailmanpolitiikan tilanne yhdessä USA:n kuumentuneen teknomarkkinan kanssa saattavan luoda äkkimuutoksen osakemarkkinoilla. Euroopassa kansantaloudet ajautuvat pala palalta haastavampaan tilanteeseen.
.. markkinahistoriassa yli 22x:n P/E-luvut ovat tuottaneet 10 vuoden aikajänteellä vuosituottoja välillä -3–3 prosenttia, eikä yli 24x:n arvostustasolla ole koskaan saavutettu 10 vuoden positiivista tuottoa
Eniten investoineet firmat eivät ole voittajia:
S&P 500 -indeksin yhtiöiden vapaan kassavirran tuotto onkin laskenut matalimmalle tasolleen sitten IT-kuplan (myös ennen finanssikriisiä tuotto kävi hetkellisesti alempana).
Nvidian, Amazonin ja Teslan – vapaan kassavirran tuotto on jopa matalampi kuin Yhdysvaltain inflaatiosuojatun valtionlainan noin 1,8 prosentin tuotto.
Sijoittajan näkökulmasta ongelma on se, että korjausliike voi tulla vasta 2 vuoden päästä ja sitä ennen markkina ehtii nousta jopa kymmeniä prosentteja. Eli salkkua ei kannata laittaa lihoiksi vielä. Toisaalta kupla voi poksahtaa vaikka kahden viikon päästä, joten salkkua kannattaisi pienentää heti. Totuus lienee jossain näiden ääripäiden välissä.
Sijoittajan käyttäytymiseen vaikuttaa myös salkun koko. Jos salkku on muutama tonni ja sijoitushorisontti kymmenien vuosien päässä, niin isokaan pudotus ei haittaa. Jos sijoittaja suunnittelee eläkkeelle jäämistä alle 10 vuoden sisällä ja 20% pudotus salkussa olisi vuosipalkan verran, niin riskitason säätämisellä on jo paljonkin merkitystä.
Ainakin teknopuolella riski poksahtamisesta kasvaa hiljalleen. Toisaalta teknopuolelle on paljon uusia, kasvavia alueitakin. Tosin arvostus (esim AI ?) on noussut kuplamaiseen tilaan.
Riskin kasvu heijastuu tiettyjen metallien (mm kulta, hopea) arvonnousuina. Kullan arvon ennakoidaan yhä nousevan epävakaassa ympäristössä.
Mahdollinen korjausliike heijastuu äkkiseltään myös terveisiin toimintoihin tai aloihin paniikin kasvaessa. Tällöin ostonappia kannattaa pitää mielessä ja nyt käyttää aikaa analysoimalla potentiaalisia ostokohteita.
Aikamoinen plussaviikko Helsingin pörssissä. Tämä lainaus on tammikuulta ja vuosi 2025 näyttää vihdoinkin olevan se vuosi kun Helsinki loistaa. Tässä YTD tuottoja.
Jännä, että S&P500 on noussut melkein 16% dollareissa, vaikka huhtikuussa käytiin syväkyykyssä ja otsikoissa näkyy yhä enemmän spekulointia AI kuplasta. CNN Fear and Greed on selkeäsi ”pelon puolella”. Silti kurssit vaan nousevat.
Omassa ETF salkussa olen keventämyt S&P 500 indeksin painoa. Alkuvuodesta USA:n osuus salkussa oli 65% nyt noin 54%. Euroopan, UK:n, Japanin, Intian ja kehittyvien markkinoiden osuus on vastaavasti kasvanut.
Todennäköisesti tuotto on jäänyt hieman pienemmäksi, koska myynneistä menee verot ja ostoja on joutunut tekemään kesän jälkeen korkeisiin kursseihin esim. Euroopan osalta. Toisaalta salkku on nyt hajautetumpi.
Omistusasuminen vs sijoittaminen nuoremmassa ikäryhmässä:
Nuorten aikuisten tavassa kerryttää varallisuutta on tapahtunut selvä muutos. Sijoittaminen on noussut 25–34-vuotiaiden kotitalouksissa yleisemmäksi kuin asunnon omistaminen. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen varallisuustilastoista, joita vakuutusyhtiö LähiTapiolan ekonomisti Hannu Nummiaro on tutkinut.
Tekoäly- ja ohjelmistoyhtiö Oraclen osake suli pahasti torstaina Wall Streetillä. Kauppalehden Talousaamussa nostettiin esiin, että yhtiön toiminnassa on kaikuja 2000-luvun dotcom-kuplasta.
…datakeskusinvestointeja ovat pääosin tehneet laadukkaat yhtiöt omalla kassavirrallaan. Oracle taas tekee kaiken velkarahalla, jolloin pelkokerroin nousee todella korkeaksi.
Rauha Ukrainassa saattaisi poikia rajun reaktion etenkin Euroopassa. Luonnollisesti rauhan ehdot sanelevat suuntaviivoja taloudelle. Teräsyhtiö SSAB varoitti suurasiakkaitaan jo 2024 teräksen kysynnän rajusta kasvusta jälleenrakennustilanteessa. Rajallisen valmistuskapasiteetin huomioiden tämä palauttaa pahimmillaan mieleen korona-ajan hintojen nousut (tietyissä tavaroissa) ja inflaation laukkaamisen.
Mitä on varallisuus ja mitä on raha? Jos jutussa mainitut maailman 10 rikkainta päättäisivät yhtäaikaa myydä omaisuutensa, niin se luultavasti romahduttaisi maailma isoimpien firmojen kurssit, koska a) ostolaidasta ei löytyisi tarpeeksi ostovoimaa ja b) ”kun sisäpiiri myy, niin kaikkien kannattaa myydä”.
Tulipa tämäkin nyt mieleen samalla kun ihmettelen miksi kullan hinta vaan jatkaa kiipeämistä yli vanhojen huippujen. Mikä markkinalla on mennyt rikki kun turvasatamien kysyntä on ennätysluokkaa samalla kun indeksit ovat ATH lukemissa?
Kullan hinnannousua tulee seurailtua mielenkiinnolla. Merkittävin taustatekijä lienee globaali epävarmuus. Kultaa on iät ajat pidetty turvasatamana.
Kesällä uutisoitiin 4000 usd raja-arvon rikkoutumista. Nykykurssin painiessa n 4500 usd tasossa, uudet ennusteet pitävät todennäköisenä 5000 usd rikkoutumista.
Kullan ohella myös hopean arvo on noussut ja osin hopeasta käydään nyt suurinta keskustelua.
Mikä on muuttunut? Kullan hinta meni ”vaakatasossa” vuosikymmeniä ja nyt hinta on yhtäkkiä kolminkertaistunut parissa vuodessa.
Onko Trump tehnyt dollarista aseen? USAn velka on dollareissa. Heikentämällä dollaria jäävät velkojat tappiolle. Mm. Kiinalla on paljon saamisia USAsta kaupan epätasapainon vuoksi. Venäjälle halpa dollari tarkoittaa pienempiä öljytuloja ”Rupeloissa” mitattuna. Euroopan vienti kärsii. Kaikesta tästä johtuen keskuspankit ostavat kultaa, joka säilyttää arvonsa dollaria vastaan. Muuta selitystä en keksi.
Kysymys kuuluu: mihin piensijoittajan täytyy varautua? Kulta ETFn ostaminen saattaa olla myöhäistä?
Hyviä pohdintoja. Ennustaminen 2026 sijoittamiseen näyttäytyy taas sumealta vailla selkeitä vastauksia. Vuosi sitten Helsinki huusi ’vahva osta’ tietyissä osakkeissa - nyt ainakaan kotirintamalla tätä ei ole nähtävissä.
Kullan hinta on nelinkertaistunut 10 vuodessa. Vaikea sanoa syytä. Yhtenä spekulaationa on esitetty turvareagointia tiettyjen mineraalien hamstraamisessa. Geopolitiikka ja isojen poikien peli saattaa ohjata suurempia päämääriä, jolloin myös mm taalan arvo toimii ohjurina.
Itse pohdiskelen Trumpin halua iskeä Venezuelaan ja Nigeriaan. Liittyykö into lähinnä öljyyn ja tarkoittaako tämäkin jotakin laajempaa varautumista.
Mielenkiintoinen vuosi edessä. Katsotaan esiintyvätkö tietyt maat ohjureina : USA, Venäjä, Kiina, Taiwan, Ukraina, Japani. Yksittäinenkin tapahtuma saattaa laukaista dominon mikä heijastuu melko globaalisti. Aika näyttää.
Mika Aaltola ennusti v 2023 vuodesta 2026 tulevan merkittävä geopoliittisesti. Vuonna 2027 tulee vaaleja, joihin valtaa pitävien pitää saada kannuksensa polarisoituvassa maailmassa.
Sijoituskenttä näyttää jälleen kerran sumealta edessämme.