Jenkki-etf:iä ei voi ostaa Euroopassa, ovat kiellettyjä piensijoittajilta. Joitakin on rinnakkaislistattu Eurooppaan, mutta vain hyvin pieni osa.
Etf:lle on markkinatakaus, eli aina löytyy ostolaita kohtuullisen lähellä Etf:n arvoa. Sitä lähempänä mitä isompi Etf on kyseessä.
Kappas perkele, menin vipuun. Nordnet antaa edelleen tehdä toimeksiannon ja vasta viimeisessä stepissä ilmoittaa ettei käy. En muistanut että tuo oli jo tullut voimaan. Iso menetys.
Onko lähdettä tuohon osto/myynti -laitaan? Kiinnostaa opiskella lisää, kun tuo olisi mielestäni vähän erikoista jos näin on.
Juu, itseäni harmittaa erityisesti se, että Vanguardilla on maailman parhaat REIT-etf:t, joita ei voi enää ostaa.
Markkinatakaus on itse asiassa looginen juttu, koska ETF seuraa aina useamman yhtiön arvoa reaaliajassa ja tuo markkinatakaushinta on robottien avulla asetettu hieman sen alle. Takaaja ei siis koskaan häviä.
“Nimensä mukaisesti se tarkoittaa rahastoa, jolla käydään päivittäin kauppaa arvopaperimarkkinoilla samaan tapaan kuin osakkeilla. Erona osakekaupankäyntiin on kuitenkin se, että ETF-rahastoilla on jatkuva markkinatakaus eli hinta ei heilu puhtaasti kysynnän ja tarjonnan mukaan vaan markkinatakaajat pyrkivät hinnoittelemaan ETF:n hinnan mahdollisimman lähelle rahaston todellista arvoa.”
Tuo taattu ostolaita oli minullekin uutta. Eli sen “ongelman” voi vetää yli.
Onhan etffissä myös ihan järjetön valikoima, mikä on hyvä puoli, mutta tavallaan myös huono. Vaikeaa valita ja paljon selvitettävää jos ei ihan sokkona halua sijoittaa.
Tulipa haettua pankilta koronalyhennysvapaata asuntolainaan vielä toisetkin 6kk. Oma pankkini Danske Bank onneksi sitä vielä tarjoaa, muista pankeista myös OP ja Handelsbanken.
Tarkoituksena on kerätä vielä taloudellista puskuria, ja tehdä mm. osakesalkun tasapainotus tavoiteallokaatioon, eli kulutukseen nuo rahat eivät mene.
Eiks tuo koronalyhennysvapaa nyt kuitenkin pidä hakea jotenkin perustellen. Perusteluksi ei taida riittää osakesalkun tasapainoitus. Viittaus taloudellisen puskurin marginaalisuuteen toiminee jo paremmin. Paras olis varmaan koronan aiheuttama taloudellinen ahdinko, lomautus, busineksen “kuivuminen” tms.
Joku perustelu täytyy varmaan siis pystyä esittämään, ei se etuus ihan vaan tule sanomalla että “hei, minäkin haluan”. Jos tämä etuus tippuu ihmisille kuin “manulle illallinen”, niin ei voi välttyä ajattelemasta että tällä koronapilvelläkin on hopeareunus niille, jotka osaa tarttua tilaisuuteen. Kuten pörssikurssien laskussakin jne. No, tämä lyhennysvapaa jää kyllä nyt hyödyntämättä, kun ensin pitäis anoa se lyhennettävä laina… 
Mää ajattelin ostaa yhden asunnon lisää ja sen meinasin rahoittaa keventämällä salkkua. Jotenkin tuntuu, että markkinat on niin hermostuneet, että isompikin korjausliike voi lävähtää milloin vain. Ihmiset tarvii aina asuntoja, niin ihan puhtaasti riskienhallintaa tämä tuleva liikku.
Ekat kevennykset tein viime viikolla, tuurilla juuri ennen notkahdusta. Odottelen varmaan hetken ennen seuraavien myyntiä, suunta on todennäköisesti taas pari päivää ylöspäin.
Nyt korona-aikana on tullut käytyä oman talouden kuluja tarkalla silmällä läpi.
Ensin perkasin kiinteät kulut läpi, sillä pidän oman talouden hallinnan kannalta suorastaan kriittisenä sitä, etteivät nämä ole liian suuret. Muutoin talous on jatkuvasti veitsen terällä, jos vähänkään tulee yllätyksiä. Laskin kiinteiksi kuluiksi kaikki sellaiset kulut, jotka veloitetaan joka kuukausi eli ovat pysyviä kustannuseriä (asuminen, sähkö, vesi, kiinteät matkakulut, internet, puhelinliittymä, kk-maksulliset harrastukset, vakuutukset, kk-maksullinen viihde).
Olin mielestäni jo entuudestaan saanut nämä kulut varsin minimiin, mutta onnistuin silti nipistämään lähes 250 euron kuukausittaiset säästöt vaihtamalla yhden harrastuksen halvemmalle palveluntuottajalle, siirtämällä puhelinliittymän firmalle, katkaisemalla yhden viihdepalvelun jota en käytä ja säästämällä nettiliittymässä (taloyhtiön ansiota tämä). Kiinteiksi kuluiksi minulla jäi 633€/kk, josta suurimman osan nielaisee asuminen 525€ (lyhennys+vastike) ja toisiksi suurimman siivun 51€/kk maksava rahastoiva vakavan sairauden ja työkyvyttömyyden vakuutus (jonne sijoitetun summan saan aikanaan takaisin pienen koron kanssa).
Tänään ryhdyin tosissaan perkaamaan ruoka- ja ravintolakuluja (sis. taloustarvikkeet, alkoholijuomat). On vähän makuasia, että minne ruoka- ja ravintolakulut laittaa, mutta minä miellän ne tavallaan muuttuviksi kustannuksiksi, sillä niiden määrä heilahtelee jonkun verran kuukausittain. Toisaalta nämä ovat osittain väistämättömiä kuluja, josta syystä ne tavataan lukea kiinteiksi kustannuksiksi.
Niin tai näin, oli erittäin valaisevaa käydä kuukauden tilitapahtumat läpi sekä poimia sieltä esimerkiksi ruokakauppaan ja ravintoloihin mennyt raha. Totuus on se, että käytän näihin peräti 491,67€/kk, josta 303,62€ ruokakauppaan/Alkoon (sis. kaksi lahjapulloa), Wolt/Foodora-tilausten osuus oli 137,65€ ja ravintolassa syömiseen meni vaivaiset 50,50€ (korona-aikana on tullut tilattua enemmän kotiin ja syötyä vähemmän paikanpäällä). Pakko myöntää, että ulkoruoka on paheeni ja luvut ovat sen mukaiset 
Muuttuvista kuluista käytin matkustamiseen 66,26€ (pääasiassa Voi, mutta myös yksi taksimatka), leffalippuihin 10,00€, hankintoihin 267,80€ (josta kurssimaksuja 175,00€) eli varsinaiset muuttuvat kulut olivat 344,06€.
Kokonaiskulut yhdeltä kuukaudelta olivat 1468,73€, mikä on aivan liikaa. En tavallisesti maksa kurssimaksuja joka kuukausi, joten 175€ tuossa on selvästi ylimääräistä tavalliseen kuukausitasoon nähden. Myös lahjapulloihin meni vajaa 60€, kun ostin reilun parin kympin pullot ja lahjakassit niihin. Toisaalta kuluista puuttuu jääkiekon kk-maksut (Telia), kun lätkäkausi on ollut tauolla. Tarkkasilmäisimmät varmaan myös huomasivat, että asuntolainani on lyhennysvapaalla. Olen kuitenkin siirtänyt nyt parin kuun ajan saman summan asuntolainatilille kuin lyhennykseen menisi, jotta kerään sinne muutaman kuukauden puskurin. Autoa en omista.
Vaihteeksi tuli tehtyä jotain tähän ketjuun liittyvää.
Sallkuun tarttui uutta ETF rahastoa nimeltään VanEck Gaming and eSports. Sinänsä rahastossa on (itselleni) turhan paljon NVIDIA:a ja AMD:ta, joiden bisneksestä on varsin pieni osuus varsinaista pelaamista. Hyviä firmoja toki, joskin korona-boostissa arvostustasot ihan pilvissä.
Koska Nordnet on laittanut ETF-kuukausisäästäjille maksun, on ajatus ostaa pari-kolme lihavampaa siivua nyt ennen joulua ja sitten mahdollisesti lopettaa. (Ellen sitten keksi muita ETF:ia joita haluaisin kuukausittain ostaa).
Tuo on ihan kiinnostava Etf. Nordnetilla on kymmenisen kappaletta näitä megatrendi-etf mukana kuukausisäästössä, joten siitä iso plussa sinne päin. On vähän jokaiselle jotain mistä valita ja saa vastinetta 2,5€ maksulle. Mikään ei kuitenkaan takaa, että nämä megatrendit tuottaisivat paremmin kuin iso indeksi, lähinnä kertoimet on sitä vastaan korkeampien kulujen takia.
Sanosin, että jos on varaa vähintään 250€ kuussa sijoittaa, niin kannattaa pitää kuukausisäästö voimassa koko ajan.
Tarkastelin tänään Seligsonin rahastoihin vuodesta 2014 ostamieni erien annualisoituja tuottoja, ja on kyllä järkyttävät erot tuotoissa. Eurooppa-rahasto on takonut jotain 4%:ia vuoteen, kun taas esim. Global Brands noin 13%. Ei mikään ihme, että koko ajan on houkutus mikromanageroida kuukausisijoituksia jenkkipainotteisemmaksi, kun ero on luokkaa triplat (per vuosi). Koettanut silti pitää jäitä hatussa, sillä jenkkien paino kuukausisäästöissä on noin 50% yhteensä (P-Amerikka, Global Brands, Global Pharma).
Hupisalkkuni osalta on ollut jo pidemmän aikaa tavoitteena keventää suurinta yksittäistä sijoitustani Nordeaa, joka on kyllä sellainen riippakivi. Osan Nordeoista vaihdoin jo Sampoon osakesäästötilin avaamisen yhteydessä, mutta silti Nordea jatkaa suurimpana sijoituksenani. Keskihinta tosin 6,20€, sillä joskus viisauksissani ostelin Nordeaa 5,xx kursseilla juurikin keskihinnan laskemiseksi. Samalla kuitenkin paino salkussa kasvoi turhan suureksi.
Nordean keventäminen on itselläkin mielessä huonon kehityksen takia, mutta toisaalta järki sanoo, että tähän hintaan ei kannata. Nordea tekee ihan hyvää tulosta, ei ole mikään ongelmayhtiö ja maksanee nyt puolen vuoden sisään 0,80€ osinkoa. Mateleva kurssi on pitkälti seurausta Euroopan pankki-indeksistä, missä suurin osa yhtiöistä on jopa merkittävästi laaduttomimpia kuin Nordea. Ja sitä indeksiä kurittaa nykyiset pääomavaatimukset pankeille, matalat korot ja vielä yksi lasku saatiin äsken vanhoista rahanpesujutuista.
Odottavan aika on pitkä ennen kuin Nordean arvo realisoituu. Ensi vuonna käydään kuitenkin 8€ päällä.
Suomessa on tuudittauduttu siihen, että asuntojen hinnat kasvukeskuksissa nousevat ikään kuin automaationa. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Oulun kaupunki on ottanut täysin muista poikkeavan linjan.
Oulussa mm. asuntojen tarjonta on saatu vastaamaan kysyntää, kaavoitus on järkevää (kustannukset huomioivaa, ennakoitavaa), kaupunki ei pyri vaurastumaan tonttien vuokrahinnoilla ja lunastaa jatkuvasti uutta maata jne. Lopputuloksena asuntojen hinnat ovat olleet laskussa jo 10 vuotta, vaikka Oulu kuuluu muuttovoittoalueisiin.
Asumisen hinnalla on keskeinen merkitys sen suhteen, miten paljon kotitalouksille jää rahaa käyttöön ja sitä kautta kulutukseen sekä säästöön/sijoituksiin.
Asuntosijoittajat usein laskevat saavansa tuottoa arvonnousulla ja oletuksena on, ettei asunnon hinta kasvukeskuksessa ainakaan laske. Oulun esimerkki kuitenkin osoittaa, että laskukin on mahdollista.
VANHAN osakeasunnon neliöhinta oli heinäkuussa Helsingissä keskimäärin 4 556 euroa, Tampereella 2 586 euroa, Turussa 2 126 euroa ja Oulussa 1 829 euroa.
Helsingissä vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet vuoden 2010 jälkeen keskimäärin 31 prosenttia, Tampereella 17 prosenttia ja Turussa 25 prosenttia.
Sitä vastoin Oulussa asuntojen hinnat eivät ole nousseet, päinvastoin. Ne ovat 10 vuodessa laskeneet lähes 3 prosenttia.
Ihminen on vaan heikko hyvän tavaran edessä. Siirsin sijoitusasunnon ostamista eteenpäin ja ostelin dipistä osakkeita. Erityisen onnellinen olen siitä, että ostin Konecranesia ennen suuria uutisia. Cargotecia salkussa olikin jo kevään alemyynneistä ostettuna.
Uusina salkkuun tuli eQ ja Nestettä lisäsin. Eq parantanut menoaan 25 kvartaalia putkeen ja Nesteellä tulevaisuuden turvana megatrendi, eli biopolttoaineet.
Mulla ei nestettä ole ku meille tuli välirikko, ostin niitä joskus 9€/kpl hintaan jonkinlaisen läjän ja olin niin fiksu että myin ne jollain 12€ pois. Silloin tuntu hyvältä ku teki omasta mielestä jonkinnäköisen tilin.
Näin jälkeenpäin ei enään ihan yhtä hyvältä tunnu 
Mulla vähä samantyylinen tarina konecranesin ja carfotecin kanssa, ostin kumpiakin kevään dipistä ja tämän päivän kurssin mukaan ajoitus oli oikea.
Tämä on ihan klassikko, johon suurin osa sijoittajista sortuu - itsekin monta kertaa ja millään ei opi. Myydään hyvää pois kun ollaan vähän voitolla, ettei vain laske.
Warren Buffet osti aikoinaan Berkshiren osakkeita 7,5$ kappalehintaan. A-sarja on tänä päivänä 324.500$ /kpl.
Näillä pärjää jo aika pitkälle. Hyvillä uutisilla on tapana johtaa uusiin hyviin uutisiin ja toisin päin.
Tämä on erittäin hyvä vinkki. Ja iso osa sijoittajista toimii juuri päinvastoin. Tähän vois kirjoittaa tarinaa käänneyhtiöistä ja muuta kivaa, mutta ennemmin tekee just näin. Pitkässä juoksussa voittaa varmemmin.
Sarjassa epäonnisia sijoituksia…
Salkussa on ollut SRV jo pidemmän aikaa, ei tosin mikään suursijoitus, mutta muutama satanen. Hankintahinta n. 4€ ja nythän SRV on jo vuosia kyntänyt reilusti alle 1€. Mitähän tuon kanssa pitäisi tehdä? Tuskin tulee koskaan nousemaan mudasta…
Toinen on sitten toi Pihlajalinna. Hankittu aikanaan 10€ hintaan ja toivo heräsi kun Mehiläinen yritti ostaa. Munille meni sekin touhu (toistaiseksi). Kannattaako tässä odotella vai luopua?
Tankata reilusti lisää ja saada keskihinta alas. Tappiolla en lähtisi myymään.