Ehkä kirjoittamani voi ymmärtää väärin. Tarkoitin, että vanhoista mestaruuksista ja niiden määrästä kiistely on minusta turhaa. Tilastot ja mestaruusviirien lukumäärä on minulle sivuseikka, mutta perinteet ovat tietysti tärkeitä.
Enemmän pitäisi kunnioittaa sitä tekemistä, mitä Tampereella on tehty yli seurarajojen, kohta sata vuotta. Sieltä lähtien, kun järven jäällä pelattu kymmenen senttiä korkeilla laidoilla ja mietitty kuinka kiekon saisi kohotettua jäästä, Koulukadun ulkoilmasta Hakametsään ja kohti uutta areenaa.
Tää kaupunki on oikeesti aika kova kiekkokaupunki ja tietysti silloin myös naapurijoukkuetta vastaan annetaan välillä kovaa kyytiä ja huudeetaan vastaleiriin. Mutta täällä myös kunnioittaan vastustajaa ja sitä kunnioitusta voisi antaa myös historiallisissa asioissa. Eli toimia päin vastoin kuin Santtu
Olen tänään 29.4. lähettänyt alla olevan oikaisupyynnön Iltalehden vast. päätoimittajalle Kari Kivelälle ja urheilutoimituksen esimiehelle Joonas Partaselle, kuten Julkisen sanan neuvoston ohjeiden mukaan kuuluu tehdä.
Arvoisa Iltalehden päätoimittaja,
Hyvä Iltalehden urheilutoimituksen esimies,
Pyydän Iltalehteä julkaisemaan hyvää journalistista tapaa noudattaen oikaisun Santtu Silvennoisen 24.4.2017 (iltalehti.fi) ja 28.4.2017 (iltalehti.fi) julkaistuissa jutuissa esitettyyn väittämään, jonka mukaan Tampereen Tapparalla on vain 14 jääkiekon miesten Suomen mestaruutta. Silvennoinen on esittänyt vastaavan (silloin 13 mestaruutta) väitteen Iltalehden verkkosivuilla aiemminkin mm. 28.4.2016, 12.5.2016 ja 16.9.2016.
Liigan virallisten tilastojen (liiga.fi) ja Suomen Jääkiekkoliiton virallisen kausijulkaisun mukaan Tapparalla on 17 mestaruutta. Asiasta faktapohjaisesti ovat tänäkin keväänä uutisoineet mm. Aamulehti 28.4., Yle 27.4. (yle.fi), Yle Urheiluruutu 28.4., MTV 27.4. (Tulosruutu ja mtv.fi)., Savon Sanomat 15.4. (savonsanomat.fi) ja Keskisuomalainen 27.4. (ksml.fi). Asia on periaatteellisesti tärkeä monille Tampereen Tapparan kannattajille ja seuran ympärillä toimiville.
Tapparan edeltäjä TBK muutti nimensä Tapparaksi 7.11.1955, jolloin Tapparasta tuli TBK:n jääkiekkotoiminnan virallinen jatkaja (mm. AL 7.11.1955, TBK:n kirje Palloliitolle 3.4.1956). TBK:n ja Tapparan mestaruudet on virallisissa tilastoissa laskettu yhteen alusta saakka, vaikka TBK:n jääkiekkojaosto perustettiin uudelleen uusien toimijoiden taholta useita vuosikymmeniä myöhemmin. Vanhoissa lehtiartikkeleissa Tapparasta puhutaan kuitenkin poikkeuksetta entisenä TBK:na eikä historiallisesti ole epäselvyyttä siitä, että kyseessä on yksi ja sama seura (kts. linkit alla). Silvennoinen on kirjoituksissaan systemaattisesti ja toistuvasti sivuuttanut nämä tosiseikat haastatellen sellaisia henkilöitä, jotka virallisista tilastoista poiketen väittävät, että TBK:n ja Tapparan mestaruudet tulee laskea erikseen sekä perusteetta arvottanut näiden henkilöiden kannan korkeammalle kuin vastakkaisten näkemysten.
Katson ensinnäkin Silvennoisen loukanneen Julkisen sanan neuvoston Journalistin ohjeiden pykälää 8, jonka mukaan journalistin velvollisuutena on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Samalla hän loukkaa myös pykälää 12, jonka mukaan tietolähteisiin on suhtauduttava kriittisesti erityisesti kiistanalaisissa asioissa. Silvennoinen on käyttänyt asiantuntijoina TBK:n puheenjohtaja Matti Ahlstedtia arvottaen perusteetta hänen näkemyksensä korkeammalle kuin esimerkiksi Tapparan toimitusjohtaja Mikko Leinosen sekä jääkiekkomuseon puheenjohtaja Kimmo Leinosta ja toimittaja Matti Wacklinia, joista kumpikin esittää, että kolmen ensimmäisen mestaruusviirin muuttaminen TBK:n nimen alle 1990-luvulla oli oikein. Wacklin viittaa myös 90-luvun riitoihin Tapparan ja TBK:n välillä kyseisessä asiassa. Tämä ei kuitenkaan itsessään tarkoita, että TBK:n aikaisia mestaruuksia ei kuuluisi laskea Tapparalle, sillä Tappara oli tuolloin TBK. Näin ollen on vain oikein, että viireissäkin esiintyy sen aikaisen seuran nimi. Mielestäni historiallisten tosiseikkojen tietoinen väärintulkinta useita vuosikymmeniä myöhemmin on vähintään kyseenalaista toimintaa Silvennoiselta.
Toiseksi haluan tiedustella, onko lehtenne linjan mukaista sekä ylipäätään toimittajan arvolle sopivaa tahallisesti ja toistuvasti provosoida tietyn urheiluseuran kannattajajoukkoa virheellistä tietoa levittämällä. Silvennoinen on tuonut provosointitarkoituksen esiin mm. 28.4.2016 kirjoittamassaan Näkökulmassa, jossa hän kertoo, että mestaruuksien määrän kyseenalaistamisella on helppoa herättää tunnekuohua Tapparan kannattajissa. Hän onkin ainoana toimittajana Suomessa toistuvasti tuonut esiin virallisista tilastoista poikkeavia ns. vaihtoehtoisia faktoja. On edelleen korostettava, että kaikki muut mediatoimijat Suomessa ovat uutisoineet asiasta tilastollisten ja historiallisten faktojen pohjalta, ei kolmen henkilön (ja Silvennoisen itsensä) henkilökohtaiseen mielipiteeseen perustuen.
Haluan myös muistuttaa 1.3.2016 annetusta päätoimittajien kannanotosta luotettavan median puolesta, jonka myös Te olette allekirjoittaneet. Siinä lausutaan muun muassa seuraavasti: “Sitoudumme oikeisiin tietoihin perustuvaan ja merkitykselliseen journalismiin. Kun tietoja pyritään tahallisesti hämärtämään tai vääristelemään, puutumme siihen omissa medioissamme.” Pyydänkin teitä nyt toimimaan tämän lausuman mukaisesti.
Tämä kirjoitus on julkaistu tappara.co -palstalla.
Tosin koska kyseessä on Iltalehden kaltainen paskalehti, oikaisukin tulee todennäköisesti muodossa “Mestaruuksien määrästä some-raivo - Tappara-leirissä kuohuu taas!” ja Santtu myhäilee kuinka sai taas vähän sohaistua.
Jos tähän viitataan kintaalla - tai vielä pahempaa, kuten @TeroJ profetoi - menee Iltalehti todellakin aivan täydellisesti blokkilistalle. Nyt se on vasta 99,95 %:sti.
Hienoa! Nyt täytyy toivoa että Santtu joutuu nöyrtymään ja kirjoittaan jonkinlaisen oikaisujutun. Mutta kuten varmaan moni muukin epäilee, mahdollisuus tälle lienee pieni. Onko nyt tämän Iltalehdelle toimitetun oikaisuvaatimuksen jälkeen mahdollisus viedä asia eteenpäin julkisen sanan neuvostolle, ellei Iltalehti/Santtu tähän reagoi, jolloin heidän mahdollisen vaatimuksen jälkeen ei enää olekaan muuta mahdollisuutta kuin tehdä oikaisu? Ja meinaatko asian viedä loppuun asti? Isot kiitokset nyt jo tästä kulttuuriteosta!
Itselle on ihan sama mitä Santtu Ilves-kavereineen somessa jauhavat, mutta jos tuon tason jutut menevät nyt jo toista vuotta peräkkäin läpi lehteen niin ei hyvä. IL Plus tilaus loppuu ellei asiallista reagointia tule.
Mikäli Iltalehti ei julkaise oikaisua, vien asian Julkisen sanan neuvoston päätettäväksi. Nähdäkseni langettavan päätöksen pitäisi olla selvä jo pelkästään kohdan 8 perusteella: Silvennoinen on kiistatta levittänyt tietoa, joka ei pidä paikkansa eikä hän ole edes pyrkinyt totuudenmukaisuuteen jättäessään mm. viralliset tilastot ja historialliset tosiseikat huomiotta. Hän on tehnyt tämän toistuvasti ja tietoisena siitä, että väittämä ei pidä paikkansa. Yksin Liigan virallisten tilastojen pitäisi riittää perusteeksi JSN:lle, sillä faktan tarkistuksen pitäisi olla perusrutiini kaikille journalisteille ja Silvennoinen väittää aukottomasti todistetun, että mestaruuksia on 14. Pyydän kuitenkin neuvostoa ottamaan kantaa/huomioimaan myös menettelytavat tässä asiassa, jos se on niin pitkälle pakko viedä. On melkoisen käsittämätöntä, että valtakunnallisessa mediassa saa harrastaa journalismia, jota voisi Internet-aikakauden termein kutsua trollaamiseksi.
Vaikka kyseessä on urheilujournalismi, niin siihen pätevät samat lainalaisuudet kuin muuhunkin journalismiin. Ei voi olla niin, että urheilutoimittaja voi kirjoittaa aivan mitä sattuu mieleen juolahtamaan. Jos kokoan itseni kanssa samaa mieltä olevista eli tässä kuvitteellisessa tapauksessa vaikkapa Mikki Leinosesta, Janne Ojasesta ja Jussi Tapolasta asiantuntijaryhmän, jonka mukaan Ilveksellä ei ole yhtään mestaruutta, koska Ry -aikainen joukkue oli juridisesti eri yksikkö (eriniminenkin) kuin Ilves Hockey Oy, ei se vielä tee asiasta aukotonta faktaa, vaan faktat voi lukea tilastoista. Ja faktoista Silvennoinen nimenomaan puhuu, ei mielipiteistä kuten kuuluisi.
Valitusohjeista löytyy seuraava kohta:
Jos kantelu kohdistuu jutussa olleeseen asiavirheeseen, pitää tiedotusvälineeltä ennen kantelua pyytää virheen korjausta ja liittää korjauspyyntö ja siihen mahdollisesti tullut vastaus kanteluun.
Vastausta odottaen ja Iltalehden suoraselkäisyyteen luottaen.
Oma valistunut arvaukseni on, ettei JSN edes ota tuota käsittelyyn. Koska kyseessä ei ole henkilön kohdistunut juttu, niin ei heitä kiinnosta. Jos ottavat käsittelyyn, tuskin tulee langettavaa päätöstä, koska jutussa on “haastateltu” “asiantuntijoita”. Lisäksi aihe on yhteiskunnallisesti kohtuullisen merkityksetön. Sanoivat journalistin ohjeet mitä tahansa.
Kanteluiden ja muiden asioiden käsittely
8 § Vireillepano
Jokainen voi saattaa neuvoston ja puheenjohtajan toimivaltaan kuuluvan asian käsiteltäväksi tekemällä siitä kantelun neuvoston toimistoon tai allekirjoittamalla sihteerin suullisen ilmoituksen perusteella laatiman kirjelmän.
Asiaa ei oteta käsiteltäväksi ilman asianomistajan suostumusta, jos siihen ei ole erityisen painavia syitä. Asianomistajalla tarkoitetaan henkilöä tai yhteisöä, jonka puolesta kantelu halutaan tehdä.
Miten tuota nyt tulkitaan. Voiko kantelun tehdä esim. tappara.co -yhteisön nimissä? Sen tiedän, että JSN voi hylätä tai ottaa tapauksen käsiteltäväkseen ihan sen mukaan, millaista yhteiskunnallista painoarvoa asialla on. Se voi myös itse ottaa tärkeänä pitämiään asioita käsittelyyn. Perustelut ovatkin ratkaisevassa asemassa. Voiko yksittäisen toimittajan täysin poikkeuksellinen käytös olla tällainen peruste, en tiedä.
Oma käsitykseni on, että tässä asiassa ei ole asianomistajaa. Eri asia olisi, jos Santtu väittäisi Tapparan organisaationa tehneen jotain, esim. pitänyt yllä käskytys kulttuuria. Mestaruuksien määrästä valehtelu on väärän faktan levittämistä, eikä sillä ole asianomistajaa.