Aikamoinen pikkuseurojen valta kyllä operatiivisessa johdossa ja hallituksessakin maakunnat painottuu. HIFK ja TPS on selvästi saunomisessa jääneet heikompaan asemaan kun katsotaan kokoonpanoa:
Liigan johto:
HPJ Heikki Hiltunen (Sport)
TJ Mikko Pulkkinen (KooKoo)
UTJ Jussi Markkanen (SaiPa)
Liigahallitus:
Pasi Hagman (Kärpät)
Heikki Hietanen (HPK)
Janne Mokka (Lukko)
Jyrki Seppä (Ilves)
Lasse Aho (ei virallista roolia, Tappara)
Mä uskon kyllä, että kaikki tämä tapahtuu suurempien hyväksynnällä. Jos sarjan, sanotaan vaikka kuusi, suurinta seuraa yhdessä rintamassa haluaisi sarjan avata niin eiköhän se aukeaisi. Riippumatta siitä, ketä tuolla Liigalla on. Nythän ulkopuoliset vaativat sarjaa auki.
Muutosten myötä SM-liigan kolme tärkeintä johtopaikkaa kuuluvat henkilöille, joiden tausta kiekkojohtamisen parissa on tai on ollut hyvin vahvasti sarjan pienissä seuroissa.
On melkoisen paradoksaalista, että isojen seurojen voiman kasvaessa ja pienten rämpiessä sarjan johto on pienistä seuroista tulevien ihmisten hallussa.
Näyttää siltä, että SM-liigan tärkeimpiä prioriteetteja on varmistaa kaikkien seurojensa elinvoimaisuus. Se on toki jaloa, mutta nyt puhutaan huippu-urheilusta, jonka pitäisi lähtökohtaisesti olla raadollista.
Sarjasta putoamisen eräs kirjoittamaton tarkoitus on monissa muissa urheilusarjoissa se, että seuran toiminta uudistuisi ja kehittyisi tulevaisuudessa. SM-liigassa tämä seikka on ollut pelon vallassa tabu.
Muutoksena kuitenkin se että ns. ison seuran pomo johtaa ja Kalpasta on myös edustusta. Ehkä suurempien seurojen intressejä otetaan nyt paremmin huomioon.
Kabinettineuvotteluihin liittyy sitkeä huhu, jonka mukaan joku SM-liigan silloisesta johdosta olisi vetäissyt kaavan hihastaan herraseurueen istuessa Helsinki-Vantaan lentoaseman irkkupubi Oak Barrelissa.
SM-liigan puheenjohtajana vuonna 2013 aloittanut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Puttonen lyttää legendan vain osittain.
– Kyllä me Oak Barrelissa olemme istuneet monta kertaa ja kaikennäköisissä muissa kabineteissa ja viihteellä paljonkin oltiin, mutta tämä nimenomainen kaava on kyllä ihan Powerpointille päiväsaikaan toimistossa tehty, Puttonen tokaisee.
Jos hintalappu oli täysin keksitty, kuten Kummola antoi ymmärtää, se herättää kysymyksen kirjanpitäjien ja tilintarkastajien vastuusta. Useat SM-liigaseurat ovat kirjanneet osakkeen arvon jopa kahteen miljoonaan euron tuntumaan – osa niistäkin, jotka ovat maksaneet siitä aikoinaan vain muutamia satojatuhansia.
Yritys perustelee osakkeen arvon ja tilintarkastaja arvioi arvion realisuuden. Viimeisin muun tahon maksama hinta (2.2 milj) hyvä peruste markkinahinnaksi. Konkurssissa saadaan aina pienempi hinta. Alkuperäinen ostohinta yleensä minimiarvo