Tässä Aamulehden maksumuurin takana olevassa artikkelissa sanaa käytetään ihan painetussa tekstissä.
Huhtanen toteaa, että rokottaminen sujui joutuisasti, eli tamperelaisittain noileesti.
1 tykkäys
Hauska että forssalsisilla Forssa on vorssa ja vati on fati…
3 tykkäystä
Eikös se sanota niin että Vorssassa käytetään äffää vain pesufadissa.
6 tykkäystä
Tästä keskustelusta tuli mieleen eräs tarina. 
Oltiin silloisen tyttöystävän kanssa Puistossa (siis siinä kahvilassa) istuskelemassa ja puhe kääntyi Finlaysonin alueeseen. Tyttis puhkesi nauruun, kun sanoin Vinleissoni. Olin hetken hämillään, että mikäs nyt noin naurattaa kunnes hää selitti asia.
Hän on alunperin Kymenlaaksosta ja siellä vissiin käytetään äffää fähän enemmän kuin täällä Hämeessä. 
2 tykkäystä
Finlayson on finlayson, ei lähdetä raiskaamaan, meidän toimistokin on siellä 
Mutta vähän samaa. Työkieli pitkään ollut englanti ja jotenkin on tarttunut, että yrittää artikuloida selkeästi. Rakasta ex-vaimoa jaksoi aina huvittaa että sanoin esim. “Shell” oikeasti suhuässällä.
1 tykkäys
Kuinkahan kauan Suomen kielessä piikillä käyminen automaattisesti tarkoittaa koronarokotteen ottamista.
Kyllä mä nyt kävin itse piikillä, mutta aikanaan kun pitää koira viedä piikille, niin se on sitten ihan eri tarina…
7 tykkäystä
Myös ne ovat kaksi ihan eri asiaa jos ja kun sikaa pistetään tai pannaan. 
5 tykkäystä
Liittymättä mitenkään aiheeseen: ruokaa laitetaan, neulalla pistetään ja muuten pannaan. Näin sanoi joku joskus.
Panna on hassu sana. Olisi mielenkiintoista kuulla, mistä lähtien lapset ovat kikatelleet, kun joku sanoo panevansa jotain johonkin. Ilmeisesti kyseisen verbin “toinen merkitys” on olemassa myös lähisukukielissä (esim. eestin panema). Ainakin minä muistan elävästi, kun koulussa 1990-luvulla emme tohtineet ollenkaan puhua panemisesta, mutta mitenkähän lie aiemmin koulunsa käyneillä.
Kielikellossa onkin artikkeli aiheesta vuodelta 1992. Sen mukaan esim. laittaa oli vielä ankarana vuonna 1939 täysin käyttöön sopimaton sana.
Tässäpä kysely (ja ilman nimimerkkejä, ei tartte ikäänsä samalla paljastaa):
Oliko panna hauska (kuksimismerkityksen takia, tietenkin), kun olit lapsi (perässä karkeasti vuosikymmen)?
- Kyllä (1990)
- Ei (1990)
- Kyllä (1980)
- Ei (1980)
- Kyllä (1970)
- Ei (1970)
- Kyllä (1960)
- Ei (1960)
- Kyllä (1950)
- Ei (1950)
- Kyllä (1940)
- Ei (1940)
- Kyllä (1930)
- Ei (1930)
- Kyllä (1920)
- Ei (1920)
- Kyllä (1910)
- Ei (1910)
- Kyllä (-1900)
- Ei (-1900)
0 äänestäjää
3 tykkäystä
Tähän liittynen, Forssalaisilta kuuluu aina kysyä että panetko vai pistätkö sian hengiltä.
3 tykkäystä
Ja jatkona: Espanjassa samanlaista sanailua. Meter tarkoitettaa laittaa sisään. Pallo maaliin tai sitten myös jotain muuta jonnekin.
14 minuutin kohdalla aika luontevasti käytetty.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/06/01/miten-minusta-tuli-mina-pate-mustajarvi
2 tykkäystä
No ei ainakaan kukaan omista tutuista puhu Tampereen murretta kuin vitsinä. Omat lapset ei osaa sitä edes vitsinä.
3 tykkäystä
Onmyös mahdollista että et sitä huomaa kun siihen on tottunut. En minäkään itsestäni sitä huomaa mutta ulkopaikkakuntalaiset kyllä huomaa melko nopeasti.
Eihän sitäkään kukaan huomaa että llves saa mitalin noin kerran 10 vuodessa
1 tykkäys
Tuo on muuten totta. Toki voi olla, että eivät kaikki tamperelaiset Tampereen murretta puhu ( murteet kirjoitetaan isolla - päinvastoin kuin kielet & murteet menevät lähemmäksi yleiskieltä pikku hiljaa, mutta se ei tarkoita, että murteet katoaisivat). Joskus oli joku kielenopas sanonut murteentutkijalle tämän litteroitua ko.kielenoppaan murretta: - En mie nuin rumasti puhu.
Sitten omakohtainen juttu: murrekurssilla tuli puhe hämäläismurteista metsä-sanan taivutuksen suhteen. Sanaa taivutetaan ainakin Tampereen suunnalla tähän tapaan: mettä: mettässä. Itse ajattelin, etten minä tuolla tavoin normaalisti sano. Huomasinpa sitten sanovani kuitenkin, kun en asiaa tarkemmin ajatellut. Eli en tajunnut, että tuolla tavoin minä sitä taivutan.
(Kielenopas = murteenpuhuja, jonka puhetta nauhoitetaan)
3 tykkäystä
Murteiden kohdalla on kanssa kiinni miten paljon se oma kieli on värittynyt murteella. Toisilla on muutamia sanoja siellä täällä ja osalla paljon vahvemmin.
1 tykkäys
Tuli joskus työelämässä kierrettyä kouluttamassa ympäri Suomea. Tosi monessa koulutuspalautteessa kehuttiin kouluttajan mukavaa Tampereen murretta. Itse olen syntyperäisiä koskilaisia ja Tampereelle päätynyt opiskelujen jälkeen. Mielestäni puhun hyvin pitkälle yleiskieltä erityisesti työyhteyksissä, mutta kyllä se paikallinen nuotti sieltä vaan sitten kuuluu. Kiva tietysti, että se oli kuulijoiden korvaan positiivinen juttu.
3 tykkäystä
En muista oliko yläasteen vai lukion äikänopettaja, joka sano, että jos meette esimerkiksi Helsinkiin, paikalliset kyä kuulee puheesta hyvin nopeesti mistä ootte. En tähän kyä juurikaan uskonut mutta nyt kokemuksien myötä oon alkanut uskomaan.
Mä en kuitenkaan puhu kovinkaan leveää murretta mutta vissiin se erottuu, kun jengi tunnistaa mun olevan Tampereen suunnilta pelkästään puheesta. Vielä kun en puhu ees puhdasta Tamperetta vaan vähän sellaista hämäläistä sekametelisoppaa.
Ajoittain mukana on ehkä vähän Turkua, kun lapsuudessa tuli vietettyä kesäsin paljon aikaa Varsinais-Suomessa. Isoisoisä sekä isoisoäiti puhuivat (isoisoäiti puhuu tosin edelleen) todella leveää ja kaunista Turun murretta.
Eniten Uudellamaalla sekä myös Riksussa on ihmetelty sanaa rotvalli. En ymmärrä miten porukka puhuu reunakiveyksestä tai katukuveyksestä. 
Joo, emmääkää mitää tamperetta puhu ku vitsillä.
Manse on Manse. Älä tuu opettaan.
2 tykkäystä